Kim Sundbäck

3.2K posts

Kim Sundbäck

Kim Sundbäck

@KimSundback

参加日 Mart 2022
82 フォロー中54 フォロワー
Iso H
Iso H@IsoHenkka·
Adlercreutz: Olen iloinen, että Suomi velkaantuu lisää
Iso H tweet media
Suomi
3
2
23
188
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@MartinPaasi Hienoa! Oliko taas persuministeri vauhdissa kun jotain hyvää on tekeillä?
Suomi
0
0
3
300
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@smarisija Ja tuo viisaus sisältää oivalluksen "Ja suattaapi olla valmistelemati"
Suomi
0
0
5
152
Suviiik! 👑
Suviiik! 👑@smarisija·
Suuri Tietäjä on puhunut, ja haltioitunut yleisö kohahtelee ihastuksesta näiden viisautta ja kypsyyttä huokuvien oivallusten ja ennusteiden edessä.
Suviiik! 👑 tweet media
Suomi
45
14
268
4.6K
Joakim Vigelius
Joakim Vigelius@joakimvigelius·
Miksi vasemmistossa hoetaan nyt, miten hienosti EU:n elpymispaketin yli sata miljardia ovat Espanjan taloutta elvyttäneet? Tietysti ovat elvyttäneet. Ongelma on, että me Suomessa emme ole tällaisten lahjamiljardien saaja, vaan aina niiden maksaja.
Juha Marjanen@JuhaMarjanen

On se monelle katkera pala että elpymismekanismi toimii suunnitellusti ainakin Espanjan kohdalla. Toteutuneita ja päätettyjä investointeja on siellä tehty lähes sadan miljardin edestä samaan aikaan kun Suomi leikkaa itseään kuoliaaksi.

Suomi
35
73
1.3K
14.9K
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@JohannaKukka Yksi aikamme suurimmista. Vieläkin silloin tällöin muistelen lämmöllä.
Suomi
1
0
2
55
Johanna Kukka
Johanna Kukka@JohannaKukka·
Kuningatar Elisabet II 100 vuotta❤️ Elisabetista tuli kuningatar nuorena, 25-vuotiaana, eikä hän voinut valita tehtäväänsä. Mutta hän saattoi valita, miten sitä kantaa, ja hän valitsi johdonmukaisen jatkuvuuden.  Hänen elämänsä oli myös luopumisen tarina. Nuoresta naisesta tuli instituutio ja yksityinen minä väistyi julkisen roolin tieltä. Paradoksaalisesti hän oli yksi tunnetuimpia ihmisiä ja samalla yksi tuntemattomimmista. Elisabet ymmärsi roolinsa rajoitukset ja teki niistä voimavaran. Hän puhui harvoin, mutta puhuessaan häntä kuunneltiin. Hänen voimansa oli pidättyvyydessä. Johtajuudessa, joka ei huuda vaan pysyy. Elisabet oli aikakausien välinen silta, ikään kuin muistin vartija. Muistutus siitä, että historia on tapahtumien lisäksi ihmisiä, jotka kantaa niitä hiljaa mukanaan.  Elisabetin valta perustui luottamukseen, joka rakentui vuosikymmenten aikana. Rooli muistuttaa, että kaikki järjestelmät tarvitsee inhimillisen ankkurin. Vallan moraalinen paino syntyy vasta, kun joku kantaa sen henkilökohtaisesti. Elisabetin valta oli rajattua, mutta hänen vastuunsa ei ollut. Hän ei voinut vedota järjestelmään, sillä hän oli sen kasvot. Myös jokaisella algoritmisella päätöksellä on oltava inhimillinen kantaja, joka ei voi piiloutua koodin taakse. Tekoäly voi hallita prosesseja, muttei merkitystä.  Instituutio ilman kuolevaisuutta ei opi nöyryyttä. Ja nöyryys on ominaisuus, joka jää ihmisen kannettavaksi. Kuningatarta pidettiin lähipiirissä erinomaisena imitaattorina. Hän säilytti läpi elämän sen ilkikurisen leikkisyyden, joka teki hänen hymystään niin hurmaavan. Läpi aikakausien pätee: ”Ei oteta itseämme liian vakavasti. Kenelläkään ei ole viisauden monopolia, ja on aina oltava valmis kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä.”❤️
Suomi
25
9
259
8.3K
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@PajulaMatias ei kai veronkorotukset ole leikkauksia vaikka sopeutustoimiksi voidaan laskea
Suomi
0
0
0
235
Matias Pajula
Matias Pajula@PajulaMatias·
SDP:n Tytti Tuppurainen vaati MTV:n Huomenta Suomessa hallitukselta vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutuksia nykyisten leikkausten päälle. Tuntia myöhemmin hän huutaa Säätytalon edustalla: ”loppu leikkauksille”. Kuinka monta kertaa voi kääntää takkia _yhden aamun_ aikana?
Suomi
141
525
4.8K
68.2K
Noora Muittari
Noora Muittari@NooraMuittari·
Vasemmistoliiton tuoreen aluevaltuutetun Paco Diopin julkaisuista on vaikea valita sitä mikä kanssa on kaikkein eniten eri mieltä. Aina tuntuu tulevan joku, joka menee aivan uusille kierroksille. Mutta ehkä se on tämä (julkaistu 27.10.2024), jossa Suomen itsenäisyyden puolustamisen kuvataan olevan valkoisen ylivallan ilmentymä, osoitus kolonialismin ja rasistisen rakenteiden perinnöstä. Että Neuvostoliiton ylittäessä rajat kyse ei ollut oman maan ja kansan puolustamisesta valloittajaa vastaan, vaan valkoisuuden puolustamista. "Suomalaisten taistelu oli hyväksyttävää ja ihailtavaa, koska se tuki länsimaista arvojärjestelmää ja valkoista kansallisvaltiota." Sieluun sattuu edes ajatella jonkun todella ajattelevan noin. Tietenkin kaikilla on oikeus mielipiteeseen, vaikka miten valheelliseen, vääristyneeseen, manipulatiiviseen. Olisiko Diopista siis pitänyt jättää puolustamatta itsenäisyyttä? Annettuaan ymmärtää näkemyksensä, että Suomen itsenäisyystaistelussa piilee valkoisen ylivallan vaikutteita eikä sitä pitäisi pitää sankarillisena, Diop vertaa tietenkin "Palestiinaan", jota hänestä pidetä hyväksyttävänä "vaikka se on luonteeltaan itsenäisyystaistelu kuten Suomen asekätkentä". Syyn Diop näkee - yllättäen - valkoisessa ylivallassa, joka kertoo länsimaisen hegemonian mukaista narratiivia. Kuten myös Israelin tukeminen, "joka edustaa länsimaista kulttuuria Lähi-idässä, heijastaa kolonialistista ajattelutapaa". "Tämä tuki paljastaa länsimaiden kaksoismoraalin: valkoisuuden ja länsimaisten arvojen puolustaminen menee usein muiden kansojen oikeuksien edelle." En ole aivan varma pelkistyykö tässä Diopin käsitys aivan aidosti ihonvärin tasolle. Kuinka "länsimaisen vallan ja valkoisen ylivallan" myötä ei tueta ei-valkoisten ihmisten vapaustaisteluja silloin, kun ne kohdistuvat liittolaistamme kohtaan. Suomeksi siis, kun terroristijärjestöt tekevät terrori-iskuja ja hyökkäävät demokraattiseen valtioon, joka on kumppanimme koska jakaa yhteiset arvot, tämä on osoitus "länsimaiden moraalisen valikoivuuden ja kaksinaismoraalin". Mitä tulee moraaliseen valikoivuuteen ja kaksonaismoralismiin, Diopin on hyvä katsoa omaa kirjoitustaan ja pohtia soimaako kattila pataa. Ehkä hän voisi haastaa omia valkoisen ylivallan normikäsitteitään - kenties harjoittaa valkoisenylivaltaa koskevaa normikriittisyyttä - ja miettiä onko aivan kaikki maailmassa tiivistettävissä dualistiseen "valkoinen paha, ei-valkoinen hyvä".
Noora Muittari tweet media
Suomi
21
38
236
10.5K
Kyuu Eturautti 🇫🇮🇪🇺 | Aim for optimism
I think I finally get why trump doesn't want NATO around. It's because NATO can't help him in the one thing he desperately wants to do and keeps on doing around the world: Surrendering.
English
1
0
1
54
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@ir_rkp Jos nämä kurssit toisi kymmenen tai sata kertaisesti rahat takaisin, meillä ei olisi mitään taloudellista ongelmaa tässä maassa. Meillä ei olisi suurtyöttömyyttä eikä meillä olisi kotoitumisongelmaisia mamuja maa täynnä.
Suomi
0
0
13
305
Riikka Purra
Riikka Purra@ir_rkp·
”Jos papanan kerääminen tulitikkuaskiin auttaa tässä prosessissa, se maksaa itsensä kymmenkertaisesti tai satakertaisesti takaisin.” Taas uusi hyvä mittari (oikeasti) onnistuneelle maahanmuutolle: tulijaa ei tarvitsisi viedä veronmaksajan rahalla metsään tekemään yhtään mitään.
Riikka Purra tweet media
Suomi
57
94
1.8K
34.2K
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@TommiPalve Ei ollut ykkös prioriteetti tällä kertaa. Jos kaikki menee hyvin sekin päivä koittaa joskus.
Suomi
2
0
0
23
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@MartinPaasi @Kaikenhuippu Jos halutaan pitää tilanne sellaisena niin pitää tehdä oikeita asioita ajoissa. Minä en halua jäädä ilman sähköä kovilla pakkasilla sähkölämmitteisellä talolla.
Suomi
0
0
2
70
Martin Paasi
Martin Paasi@MartinPaasi·
Todella hyvä yhteenveto datakeskusten synnyttämästä ongelmasta sähkön riittävyyden osalta @Kaikenhuippu :lta alla. Myönnän, että tämä oli mennyt minulta ohi. Tunnen itseni typeräksi. Nyt on löydettävä ratkaisuita. Meillä on paljon todella isoja datakeskusinvestointeja jotka eivät vaadi lupia ja riittämättömästi ydinvoimahankkeita varmistamassa sähkön riittävyyden tulevaisuudessa. Ratkaisuitavaihtoehtoja on olemassa, ja ne pitää katsoa kerralla kuntoon. Esim loistava @LassilaAnni Hesarissa kirjoittaa ”Malli löytyisi EU:n vihreän vedyn säännöstöstä, jonka mukaan esimerkiksi e-metaanin tai muiden vetyjalosteiden tuotantoon käytettävän vihreän vedyn tuotannolle pitää ostaa sähkö niin sanotulla lisäysperiaatteella. Se tarkoittaa, että sopimus perustuu uuden uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen. Suomessa tällainen vaatimus ei juuri rasittaisi datakeskushankkeiden kannattavuutta, koska maatuulivoiman rakentaminen on niin edullista. Siksi osa datakeskusten rakentajista on tehnyt tällaisia PPA-sopimuksia ilman pakkoakin”. Niin tai näin, ehdoton lukusuositus Rauli pitkälle kirjoitukselle alla 👇
Rauli Partanen@Kaikenhuippu

Tässä haastattelussa oli paljon hyviä pointteja, joita itsekin olen pohtinut viime aikoina. Alla pidempi teksti ja analyysini mitä tapahtuu, miksi, ja mihin se johtaa. Lue omalla vastuulla, kommentoi vapaasti. Yksi isohko "ongelma" tähän liittyen on. Meillä ei tunnu olevan mitään lakeihin tai sääntelyyn perustuvia työkaluja estää jonkintyyppisiä investointeja samalla kun toinen sallitaan. Ei ole siis strategiaa, eikä varsinkaan työkaluja ohjata sitä strategiaa. Emme voi päättää, mihin Suomen vihreä sähkö pitäisi käyttää. Tämä on sekä hyvä että huono asia (hyvä esim siksi että markkinat saavat toimia sen sijaan, että kansakunnan investointeja ohjattaisiin Suuren Johtajan kansliasta). Lakeja muuttamalla näitä keinoja ja mekanismeja toki voidaan luoda, ja voin olla tässä väärässä sillä en ole Suomen lain ja sääntelyn asiantuntija. Jos olen, kommentoi alle! Jos siis joku haluaa rakentaa Ypäjälle ison datakeskuksen, on hyväksyntä lähinnä kunta-tasolla (kaava jne). Ministerit lukevat asiasta sitten lehdistä. Tämä kannattaa pitää taustalla mielessä kun luet eteenpäin. Ypäjän päättäjillä insentiivit ovat: - Kiinteistöverot - Paikalliset työpaikat (rakentaminen, operointi) Heillä ei ole, eikä varmaan pidäkkään olla, kansallista strategiaa tai kokonaiskuvaa, saati insentiiviä olla hyväksymättä seudulle tulevaa isoa investointia! YVAt, Fingridin liittymät jne tehdään viranomaistyönä tai vastaavalla periaatteella. First come, first served on siinä mielessä oikeudenmukaista ja reilua. Ei paikallisviranomaisilla tai verkko-operaattorilla saa tai voi olla poliittista mandaattia syrjiä milloin mitäkin toimialaa. Se olisi mielivaltaa. Suomeen saa siis tulla rakentamaan 10 GW tuulivoimaa (josta noin puolet ulkomaisessa omistuksessa, mukana hankkeita joissa rahoittaja kerää vain RE-sertit eikä sillä ole edes toimintoja suomessa joihin energiaa käytetään, se dumpataan markkinoille hinnasta piittaamatta sillä sertit ovat se mitä halutaan ja niillä on kustannus.) Jonkun Amazonin tase kestää periaatteessa sen, että Suomen kokoisen maan paikalliset sähköntuottajat laitetaan vaihtelevatuottoisella tuulivoimalla aivan solmuun ja osa ajetaan selvitystilaan, sekä tehdään investoimisesta käytännössä mahdotonta. "Kun sitä tuulivoimaa on jo niin paljon ettei muu kannata (mutta ei myöskään teolliset investoinnit jotka tarvitsevat tasaista sähköä)" Suomeen saa tulla rakentamaan myös 10 GW datakeskuksia - ilman että kukaan edes huomaa (ilman EK:n Janne Peljon @JPeljo dataikkunaa meillä ei varmaan olisi nykyistäkään tilannekuvaa, KIITOS Janne!), ja täysin ilman koordinointia tai kansallista strategiaa. Tämä on erittäin markkinamyönteistä, mutta kun asioita tapahtuu tässä mittakaavassa, että kymmenen megawatin datakeskuksen sijaan aletaan puhumaan 20, 50 tai jopa 100 kertaa isommista kulutuksista, jotka OIKEASTI OVAT YKSITTÄISINÄKIN HANKKEINA KANSAKUNNAN MITTAKAAVASSA MERKITTÄVIÄ, saati kun niitä on vireillä kymmeniä samaan aikaan, voivat myös seurakset kansakunnalle olla kovat ja pitkäikäiset. Miksi? Koska datakeskuksia rakennetaan pää märkänä samanaikaisesti (kuten tehtiin tuulivoiman kanssa), niiden vaikutukset sähkömarkkinoihin tulevat "kertarysäyksellä", ilman että niihin ehditään reagoida myöskään markkinoiden toimesta. Vaikka sähkön hinta datakeskusten tuoman sähkön "pohjakysynnän" vuoksi tuplaantuisi ensimmäisenä vuonna ja hankkeiden exceleiden vihreä väri alkaisi näyttää keltaista tai oranssia, on investointi/rakennusputkessa vielä hyvinkin kaksin-kolminkertainen määrä datakeskuksia joita on enää vaikea perua. Kun nämä valmistuvat, voi sähkömarkkina olla melkoisessa tilanteessa. Sama on käynyt tuulivoimalla mutta "toisin päin" - tuulisten päivien hinnat putosivat ja monet yhtiöt tuntuvat olevan vaikeuksissa, mutta homma jatkui tämän tajuamisen jälkeen vielä vuosia koska hankkeet oli jo päätetty ja niitä oli paljon. Myllyt on rakennettu ja jos konkurssi tulee, joku ostaa ne halvalla ja jatkaa pyörittämistä (koska se on lähes ilmaista). Ja tilanne pysyy kaikille toimijoille huonona. Jo investointiputkessa olevat 2.2 GW datakeskuksia tulee järisyttämään sähkömarkkinoita (2-3 vuotta), puhumattakaan jos suunnittelussa olevat toinen ja ehkä kolmaskin mokoma toteutuvat. Aikataulu näille on noin 4-5 vuotta. Datakeskusten joustokyky ja -halu on varsin rajallinen. Siellä on toki valtavat määrät varakapasiteettia eli dieselmoottoreita ja sellaisia. Ehkä osaa niistä voi käynnistellä sähköpulatilanteessa, mutta meillä ei taida olla mekanismeja "keskusohjata" tätä, eli perustuu sitten toimijan halukkuuteen ja kyvykkyyteen. Ne ovat VARAVOIMAgeneraattoreita siltä varalta että sähköverkossa tulee ongelmia, eivät varsinaisesti "korkeiden hintojen generaattoreita". (ja juu, ei sinne polttoainetankkeihin osteta biodieseliä happanemaan, kyllä se on fossiilista varmaan pääosin). Tuskin osun kauheasti pieleen jos sanon että 10% tai maks 20% datakeskusten tehosta pystyy joustamaan (mitä huonommin joustaa, sen tärkeämpiä ja arvokkaampia asioita datakeskus tekee: joku tekoälymallin kuukausia kestävä koulutusajo ei todellakaan jousta). Kielimallille annetut kysymykset ja niiden käsittely joustavat myös huonosti, sillä palveluntarjoaja ei halua asiakkaiden siirtyvän kilpailijalle liian hitaan ja pätkivän palvelun vuoksi. Kissavideot ja TikTok, internetin käyttö yleensä, google-haut? Ehkä, mutta tätäkään emme tiedä. Kalliiden datakeskusten siruja ei haluta pääsääntöisesti lepuuttaa, vaan ajaa koko ajan täysillä, sillä kalliskin sähkö on kokonaiskuluissa suht pieni osa ja tuotettu arvo usein korkea (se kissavideo on tärkeä sen katsojalle juuri silloin!) Vedetään yhteen: Meillä ei keskusjohto ohjaa sähkönkulutukseen liittyviä investointeja. Eikä se ohjaa myöskään sähköntuotantoon liittyviä investointeja. Ei vaikka ne olisivat miten suuria ja yhteiskunnan kokonaisetuun vaikuttavia. On kuitenkin yksi asia jota poliitikot ja viranomaiset tarkkaan ohjaavat: ydinvoimainvestoinnit. Ne nähdään, lähes koosta riippumatta, kansakunnalle ja energiajärjestelmälle niin tärkeinä, että 50 megawatin lämpöreaktorikin pitää käytännössä hyväksyttää koko parlamentilla (uudessa laissa tulee riittämään hallituksen hyväksyntä.) 50 MW:n lämpötehoinen ydinreaktori: monivuotinen poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu jonka kustannukset miljoonia ja lopputulos epävarma. Toki jos rakennetaan yhteen paikkaan sarjassa useampi, riittää yksi keskustelu (kunhan se käydään lopulliselle teholle!) 10 GW tuulivoimaa ja RE-sertifikaattituotantoa: ei keskustelua/hyväksyntää. 10 GW datakeskuksia: ei keskustelua/hyväksyntää. Koska ydinvoima on ainoa asia jossa tämä keskustelu ja hyväksyntä on säädetty lakiin ja jossa meillä siis on työkalu ja mekanismi käydä tuota keskustelua. Kaikessa muussa mennään markkinoiden ehdoilla. Hyvässä ja pahassa. Mutta on tuo surullisen huvittava tilanne kyllä. Ongelmaksi on eniten tullut tapahtuvien asioiden mittakaava ja nopeus. Suomi on hyvä investointikohde vaikkapa datakeskuksille juuri yllämainitusta syystä, ja nyt tulemme tuntemaan sen nahoissamme. Loppuun vielä ajatuksia mahdollisista vaikutuksista tuleviin sähkönhintoihin. Jaetaan sähkömarkkinoiden vuoden hintatunnit vaikkapa kolmeen kategoriaan (tuntimäärät ovat karkeita arvioita joissa käytin AI:ta apuna): 1. Halpaa! Alle 20€/MWh, noin 3000-4000 tuntia (sis negatiiviset hinnat noin 500 tuntia, täällä on siis tuuliset, aurinkoiset, vähäkulutuksiset tunnit - tuotantoa voi olla 15 GW ja kysyntää alle 10 GW, osa tuotannosta alassäätää jos hinta nollassa tai alle) 2. Kohtuuhintaista 20-100 €/MWh. Noin 4000-5000 tuntia vuodessa (puolet ajasta). Tuulee kohtalaisesti, ei piikkikysyntää. 3. Kallista 100-1000€/MWh. Noin 500-1000 tuntia vuodessa. Ei tuule, kysyntä korkea. Jos sähköjärjestelmämme hintoja säätelee pääosin tuulisuus, ja jos siihen lisätään kysyntäpuolelle 2-5 GW peruskuormaa joka ei kauheasti jousta, niin mitä luulette näille hintakategorioille tapahtuvan? Halpoja tunteja varmaan edelleen riittää, eli tuuliset/aurinkoiset tunnit, mutta niitä on vähemmän. Kohtuuhintaiset, joissa hinnanmuodostus syntyy jonkin muun kuin marginaalikustannukseltaan "ilmaisen" tuulivoiman/ydinvoiman/aurinkosähkön hinnasta, nousevat merkittävin osin kolmanteen kategoriaan (ja 20 € tunnit lähemmäs 100€ tunteja), sillä niitä on varsin vähän verkossa. Mitä tapahtuu nykyisille piikkitunneille, sitä en uskalla edes ajatella. Joku joustaa, ja se kuka joustaa, se ei sitten käytä sähköä, eli jää kämppä lämmittämättä tai tehdastuotanto tekemättä. Nousevat hinnat kannustavat investointeihin. Uuden sähköntuotannon rakentaminen vie vuosia jos ei vuosikymmeniä, eikä kukaan tietenkään voi olla varma tulevista hinnoista - kaikki mitä yllä sanoin on löysää spekulaatiota lonkalta. Jos tilanne kuitenkin etenee about noin lähivuodet, voi tulla pitkiä aikoja kun jo rakennetut datakeskukset jauhavat dataa usean gigawatin voimalla ja samalla Euroopan Halvin Sähkö muuttuu joksikin muuksi. Suomen monet persaukiset kunnat ja kaupungit tosin saavat työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja! (Tämä siis ilman ironiaa, nämä ovat paikallisesti todella tärkeitä hankkeita, ja olisi aikamoinen oikeusmurha keskushallinnon "kieltää" kuntia kehittämästä elinkeinojaan, kun niiden talous on aivan kuralla jo valmiiksi!)

Suomi
49
23
385
40.9K
Mikko Vuorenpää
Mikko Vuorenpää@MikkoVuorenpaa·
Yhdyn väkevästi DJ Mariko Seron perusteltuun huoleen lausuen, että tanssivien naisten katselu pitäisi kriminalisoida. Ja etenkin olen tyytyväinen siitä, että Helsingin Sanomat antaa palstatilaa Seron esiin nostamalle vakavalle ongelmalle. Hyvää yötä. hs.fi/helsinki/art-2…
Suomi
85
34
1.1K
29.7K
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@MartinPaasi Ei tuo juuri mitään ja tulee hilaamaan energia hinnat taivaisiin jolla on suuria negatiivisia vaikutuksia ostovoimaan ja yrittäjyyteen. Jollei nykyiset joulu-maaliskuun energia hinnat riitä niin luoja meitä auttakoon.
Suomi
0
0
12
396
Martin Paasi
Martin Paasi@MartinPaasi·
Auttakaa miestä mäessä: Mikä siinä hiertää, jos ilman veronmaksajan rahoja mahdollistetaan lisää datakeskuksia ja ydinvoimaa?
Suomi
285
2
296
36.7K
Kim Sundbäck
Kim Sundbäck@KimSundback·
@ottojuote Tämä on kyllä huvittava näkökulma mitä liikkuu täällä xssäkin kun tammikuussa itketään ettei sähkö riitä vaikka hinta nousee absurdeihin sfääreihin.
Suomi
0
0
1
45
Otto Juote
Otto Juote@ottojuote·
Suomessa on liikaa sähköä
Suomi
13
3
75
2.1K
Iltalehti
Iltalehti@iltalehti_fi·
Vero koskisi kotimaisia matkailijoita. #Echobox=1776413406-2" target="_blank" rel="nofollow noopener">iltalehti.fi/politiikka/a/c…
Suomi
21
1
2
2.9K
Päivän Byrokraatti
Päivän Byrokraatti@pbyrokraatti·
Koetko oikeudenmukaiseksi, että työtä tekevä, ahkera väestö painetaan veroilla alas, jotta vapaa-aikaa viettävät loiset ansaitsisivat vähintään yhtä paljon kuin he?
Suomi
108
99
1.5K
21.2K
Matti Viren
Matti Viren@viren_matti·
Otsikon nähdessäni, kuvittelin, että rangaistus olisi kovempi kuin Päivi Räsäselle, mutta todellisuudessa ei mitään rangaistusta (6 kk ehtoja). Kieltämättä ytimekäs päätös; ihmishenki on halpa Suomessa. Taas kerran pisteet Demlalle.
Matti Viren tweet media
Suomi
24
124
1.4K
21.9K
Jorma Kassinen
Jorma Kassinen@JormaKassinen·
@viren_matti Eikö vankeusrangaistus siis ole mielestäsi ankarampi kuin sakkorangaistus? Ja miten Demla tähän liittyi? Oliko Demla siis tuomitsemassa? Miksi maalitat tuomareita?
Suomi
3
0
1
515
Iso H
Iso H@IsoHenkka·
Koska EU ei ollutkaan se kauppaliitto ja onnela, jollaisena se meille myytiin, vaan korruptoitunut ja totalitaristinen oligarkia, federalistit aikovat korjata asian luovuttamalla EU:lle entistä enemmän itsemääräämisoikeudestamme. Kuin sammuttaisi tulipaloa bensalla. Fixit.
Iso H tweet media
Suomi
91
351
2.2K
18.6K