Joakim Vigelius@joakimvigelius
Aamulehti julkaisi tänään vastineeni lehden pääkirjoitukseen, jossa arvosteltiin perussuomalaisia tavasta, jolla mm. empatiatauluja ja Gaza-rahoja on Tampereella vastustettu.
Ohessa kirjoitukseni sen alkuperäisellä otsikolla, jonka AL muutti muotoon: ''Perussuomalaiset joutuvat sietämään jatkuvaa ivaa''.
Terve kansanvalta kestää kritiikin empatiatauluille ja Gaza-avustuksille
Aamulehden pääkirjoitus ’’Yhteistyön arvo unohtui Tampereen valtuustossa’’ (12.2.) ruoti jälleen tamperelaista päätöksentekoa. Vikaa nähtiin sekä perussuomalaisten liiassa aktiivisuudessa että pormestari Ilmari Nurmisessa (sd.), joka on sulkenut perussuomalaiset ja kristilliset yhteistyön ulkopuolelle. Analyysi jäi kuitenkin monin paikoin vajavaiseksi.
Ensinnäkin Aamulehti sivuutti itse asian, josta valtuusto reilut kaksi tuntia keskusteli. Kyse oli kaupungin koulutuspoliittisesta ohjelmasta vuosille 2025–2035, johon oli kirjattu esimerkiksi positiivista erityiskohtelua, intersektionalismia ja piirrelistauksia ihonväreistä uskontoihin. Jo aiemmin valtakunnallista huomiota oli herättänyt hyvinvointisuunnitelman ihmisiä epäreilusti luokitellut ja lopulta pois vedetty ’’empatiataulu’’. Perusteita tällaisten ujuttamiselle osaksi kaupunkia vuosiksi sitovia asiakirjoja ei ole. Siksi niitä kritisoimme.
Toisekseen Aamulehti syytti yksinomaan perussuomalaisia siitä, että kaupunginhallituksen jo päättämästä koulutusohjelmasta keskusteltiin pitkään. Politiikalle tyypillistä kuitenkin on, että hallitusvallassa päätöksiä tekeviä suhteellisesti enemmän puhuu oppositio, jota ei ole päätöksiin osallistettu. ’’Perussuomalaiset veivät näin populistisella performanssilla huomiota ja aikaa pois varsinaisesta päätöksenteosta’’, pääkirjoitus sanaili, vaikka absoluuttisesti eniten performoi Nurmisen pormestarikoalitio. Koalitioon kuuluvien demarien, kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan valtuutetut puhuivat keskustelussa 31 kertaa. Koalition ulkopuoliset perussuomalaiset ja kristilliset 14 kertaa. Pitääkö Aamulehti koalition itsekehuja jo tekemilleen päätöksille arvokkaampina kuin ulkopuolelle jätettyjen ryhmien ääntä?
Kolmantena Aamulehti jätti kontekstoimatta puolueiden eriävän aseman Tampereella. Perussuomalaisilla ja kristityillä ei ole paikkaa kaupunginhallituksessa. On luonnollista, että rajatulla porukalla ja suljetuin ovin päätetty tahdotaan keskusteltavaksi myös julkisesti. Olisi avoimuuden, demokratian ja poliittisen vastuun toteutumisen kannalta ongelma, jos prosesseihin vedoten keskustelua ei käytäisi. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Se on elimistä ainoa, jossa kokoukset ovat julkisia ja kaikki puolueet edustettuina tamperelaisten äänestämällä tavalla. Tamperelaiset ansaitsevat kyllä kuulla päätösten perustelut – myös kritiikin – ja miten valtuutetut päätöksistä äänestävät.
Yhtä mieltä Aamulehden kanssa olen siitä, että valtuuston ilmapiirissä on parannettavaa. Se koskee useimpia puolueita. Viimeisissä valtuuston kokouksissa on perussuomalaisista puhuttu sanamuodoin, kuten ’’sota empatiaa vastaan’’, ‘’ihmisyyden rappiotila’’, ‘’vihapuhe’’, ‘’performatiivinen typeryys’’, ‘’raukkamaisuus’’, ’’sielun vammautuminen’’ ja ‘’lukutaidon puute’’. Eräs valtuutetuista julkaisi itsestään videon vääntelehtimässä lattialla kesken valtuuston ja naureskelemassa toisen valtuutetun kanssa puheillemme. Ivaa on läsnä joka kokouksessa.
Ymmärrämme, ettei kaikkia miellytä vastustuksemme esimerkiksi 50 000 euron Gaza-avustukselle, ihmisryhmiä erottelevalle empatiataululle tai intersektionalismia ajavalle koulutusohjelmalle. Asioihin tulisi silti suhtautua asioina, ei henkilökohtaisuuksina tai kiusantekona.
Useimmat valtuuston asiat eivät ole riitaisia. Monista päätetään yksimielisesti. Jos kuitenkin pormestari koalitioineen tuo valtuustolle jatkuvasti niin taloudellisesti kuin periaatteellisestikin vääriä päätöksiä, on tehtävämme tarjota vaihtoehto. Näin toimimme jatkossakin - asioina asioihin keskittyen.
Joakim Vigelius
kansanedustaja, ps