Ari Vouti
906 posts
This has always been my favourite Bruce album. Listened to it again today and it was like listening for the first time. Absolutely sublime.
@PaulApp0505
@jkd1969
@Shirley82829043
@shirley_good
@StephB_BTR
@BrianHayes757
@irishjoeld
@smithkc21
@Emma48998116
@KillerJoe67
English
#HockeyNight ois voinu kysyä Saravon Pekalta miltä tuntu voittaa pelatessa kuudella pelaajalla kentällä HIFK:ta vastaan Levosen ollessa sopivasti sokea sillä hetkellä.
Suomi
Kolme sekuntia aloituksesta Ankkalinnassa. Max Domi hoitaa baarilaskun, Radko Gudas puki otteluun sittenkin. Asia on loppuunkäsitelty
Suomi
Ari Vouti retweetledi
Facesta kopsattu, mutta näin myös minun lapsuudessa❤️
Näin se maailma muuttuu😊
Me olemme se sukupolvi, joka on lähtemässä…
eikä enää koskaan palaa.
Me kävelimme koulusta kotiin,
reppu painamassa hartioita,
ja mielessä vain yksi ajatus — päästä nopeasti kotiin…
mutta ei ruudun ääreen.
Kukaan ei odottanut meitä puhelimessa.
Meitä odotettiin pihalla.
Heitimme koululaukun nurkkaan,
söimme kiireessä loppuun leivän voilla
ja juoksimme taas ulos —
ennen kuin äiti ehti sanoa:
- Ensin läksyt.
Ja sitten teimme ne kuitenkin yöllä,
väsyneinä, silmät unesta sikkurassa.
Me elimme ulkona.
Pimeään asti. Siihen asti, kunnes ikkunasta huudettiin:
- Kotiin!
Ja siinä huudossa oli kaikki —
huolenpito, rakkaus ja varmuus siitä,
että meitä odotettiin.
Osasimme iloita pienistä asioista.
Paperiarkista tuli lentokone.
Narusta leija.
Ja lasikuulaa varjelimme kuin aarretta.
Emme kuvanneet jokaista hetkeä.
Me elimme ne.
Ja nyt…
näitä muistoja ei voi avata puhelimesta.
Ne voi vain tuntea.
Kutsuimme vanhempiamme «äidiksi» ja «isäksi».
Emme siksi, että niin kuului tehdä —
vaan siksi, että ne olivat lämpimimmät sanat, joita meillä oli.
Iltaisin kuiskailimme peiton alla,
nauroimme, jaoimme salaisuuksia
ja uskoimme, että edessä oli — kokonainen elämä.
Emme tienneet, miten nopeasti kaikki menisi ohi.
Miten nämä pihat katoaisivat.
Miten ystävät ajautuisivat eri suuntiin.
Miten illoista tulisi hiljaisempia.
Ja miten jonain päivänä…
kukaan ei enää huutaisi ikkunasta:
- Kotiin.
Ja silloin ymmärrät,
ettei kukaan enää odota sinua sillä tavalla.
Tämä sukupolvi on lähtemässä.
Hiljaa. Ilman meteliä.
Jättäen jälkeensä ei vain muistoja —
vaan tunteen, jota ei enää voi saada takaisin.
Me tiesimme, mitä oikea elämä on.
Ei täydellinen. Ei mukava.
Mutta elävä.
Ja ehkä kaikkein kipeintä on se —
että emme edes huomanneet,
milloin se päättyi.
Entä te… muistatteko, millainen teidän lapsuutenne oli?
Jos nämä sanat koskettivat sinua — jaa tämä teksti.
Ehkä se muistuttaa jotakuta siitä, mikä oli oikeasti tärkeä.
Suomi
@AkiPyysing Pahoittelut, että 'lupaamani' lyhyet vieraspelimatkat eivät toteutuneetkaan. Onnea jatkoon👍
Suomi
Mie lähe Lappeenrantaa.
Ne pelaa, kenellä pelejä vielä on.
Älkää ottako vittuiluna Kärä Kamraterna, toivoin kyllä tämän sarjan vieraspelejä Nordikselle ja kannatinkin teitä Kuopion Kalakukkoja vastaan.
Enkä tuulettele yhtään etukäteen. Voi tulla vielä patasydämiltä pataan.
Helsinki, Finland 🇫🇮 Suomi
Ajatukset sarjan jälkeen
1. OJ:lla on idea, tarttee oikeat pelaajat
2. Kodytek ei voi nopeammin lähteä.
3. Revolla helvetin paska tuuri
4. Jostain syystä haluan jatkon Larsenille?
5. Hugo anto mahikset joka ilta tässä sarjassa
6. Ollaan syntisen hitaita.
7. Ei oo käsiä.
#HIFK
Suomi
