Jan Astrom

@isoaho_jussi @Heikki_Ala_aho Keski-Pohjanmaalla oli viime kesä niin loistava hillavuosi ettei kukaan jaksanut poimia kaikki. Valtaosa jäi soille.

@Heikki_Ala_aho Meillä on katsos toinen mummola siinä hillajänkkien keskellä 😀

Onko marjoja vielä pakasteessa?

@isoaho_jussi Onhan siellä, erityisesti vanhojen mäntykankaiden lajisto ja esim. Mallan luonnonpuisto missä löytyy kalkkipitoista kallioperä.

@AstromJan Mutta se diversiteetti on täälläkin valtava. Tunturinrinnekin on täynnä elämää. Kivien pinnat, maaperä jne. Me helposti tietysti miellämme diversiteetiksi liikkuvia eläimiä, koska siihen aistimme ovat oppineet.

Jotenkin hullua ajatellakin, että jos asuisi Lapissa, niin ihan tavallisen viikonloppuna voisi hiihtää Ylläksellä, harrastella vapaalaskua Pallaksella jne. Kuin unesta tällainen. No sitten yksi tuttu täältä lähti lomalla Himokselle 😅

@crawfisha A bit more snow in the Helsinki region than outside your train window - 52cm.

@BerntNordman @mmm_fi En del är för blöta för skogar. Ser rätt ofta ut så här. Träd växer bara på dikesvallar.

@AstromJan @mmm_fi Ganska många lämpar sig för beskogning. Jag tror att solpanelparker blir kuriosa.

Lisäisen hiilensidonnan tuotteistaminen on kannatettava tavoite. EU:n yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Valitettavasti komission #CRC asetusehdotus on aivan liian ylimalkainen ja epämääräinen. wwf.eu/?8313441/propo…

@BerntNordman @mmm_fi En viktig grej som verkar diskuteras rätt lite är - vad göra med före detta torvtäkter.Det börjar finns rätt mycket av dom. Och i praktiken verkar dom bara överges.

Samaa mieltä kuin @mmm_fi Lotta Heikkonen: "...komissiossa ei ole pystytty vielä ratkaisemaan kaikkia yksiköiden käyttöön liittyviä haasteita..." ym.fi/-/1410837/euro…

@TuomasEnbuske "Jag vill bo där himlen tar stor plats" Pohjanmaalaisen sanonta

täällä pohjanmaallakaan ei ole kyllä yhtään mitään. ei edes yhtään funkkistaloa tai homobaaria

@HSignaali @isoaho_jussi @PetriKortejarvi @tomi_nyman

Lahopuupotentiaali etelässä. Helsingin ympäristö on todella hyvä. Sieltä ei ehkä muun Suomen ahdinkoa niin huomaakaan. Tämähän on ymmärtääkseni tärkein BD indikaattori

@isoaho_jussi @PetriKortejarvi @tomi_nyman Aivan: Pohjanmaalla sama. Evijärven itäpuolella, kalkki ja fosforipitoista maaperä -> reheviä lehtometsiä -> Korkea BD ja paljon lehtilahopuu.

@AstromJan @PetriKortejarvi @tomi_nyman Noita paikkoja on myös Kuusamossa Kitkajoen varsilla

@isoaho_jussi @PetriKortejarvi @tomi_nyman Tässä syy: Kemijoen länsipuolella ovat kalkkikivet (dolomiitit) yleisiä. Alueen rehevä kasvillisuus on juuri kalkkipitoisen maaperän ansiota. Tyypillisiä kalkinsuosijakasveja ovat mm. kataja, lillukka, näsiä ja neidonkenkä.

@PetriKortejarvi @tomi_nyman Muutta mikä värjää Kemi-Tornion alueen punaisesksi? Se oli suuri yllätys, koska tiedän ettei se mitään aarniometsää ole 😀

@isoaho_jussi Käy myös maastossa katsomassa - suuri osa ojista joka näkyvät kartalla ovat jo kasvaneet melkein kokonaan umpeen.

Koitereen latvavesiä katselin. Tässä se ongelma on. On suojelua (Kissansuo), mutta sitten toisella puolen laskujokea täysi härdelli päällä.

@isoaho_jussi ..selvästi korkeammat.

@isoaho_jussi Minusta tuntuu että kartta joka näyttää lahopuupotentiaali okeistaan kuvaa luontoarvot paremmin kun puuston ikä. Meillä päin, Pohjanmaalla monet yli 100vuotiat metsä ovat hoidettuja ja siistiä metsiä, kun taas saariston nuoret metsät ovat luontoarvoltaan ..

Tuosta pohjoisen kuvasta on hyvä havaita puun kasvuraja. Eli käsivaressa ja päälaella puu ei kasva kylmän ja karun ilmaston takia. Kun näette suojelukarttoja ja kuulette isoja prosentteja, niin muistakaa että noilla suojeluilla alueilla ei ole puita. Kuvissa Natura alueet/puut.

@GlobalSupplyCh3 @isoaho_jussi Juu, tiedän että tä on suht tavallinen asenne - siksi Suomen metsien tilanne on mikä on ja Brysselistä on tulossa lisää pakkokeinoja.

@AstromJan @isoaho_jussi rahassa, jotka on saatu hyväksikäyttämällä "yhteistä metsää". Metsänomistajilla ei ole enää velvollisuutta tulla vastaan oman laillisen omaisuuteensa liittyvissä asioissa. 3/3

Suomessa on metsää ja suht koskematontakin vielä. Selvästi on maanomistajia, jotka ovat vaalineet maitaan ja pitäneet ne talouden ulkopuolla. Tässä onkin sauma saada se suojeluprosentti ylös. Voisiko olla jokin hybridimalli? 1/2

@GlobalSupplyCh3 @isoaho_jussi Olen sama mieltä sitä että ylivoimaisesti paras vaihtoehto on se että maanomistaja hoitaa itse biodiversiteetti ilman pakko - ongelma on vain se että liian monta ei piittaa biodiversiteetista pätkääkään.

@AstromJan @isoaho_jussi Oikeus harjoittaa metsätaloutta tulee siitä, että on maksanut metsästään. Velvollisuus hoitaa biodiversiteettiä tulee siitä, että metsä jää elinvoimaisena seuraavalle sukupolvelle. Velvollisuus ei tule siitä, että Brysselistä tai luontopaneelista suu vaahdossa niin vaatii.

@GlobalSupplyCh3 @isoaho_jussi Minusta metsännomistaminen sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia: oikeus harjoittaa metsätalous ja velvollisuus oman maan biodiversiteetista.

@isoaho_jussi @AstromJan Minulle tärkeintä on se, että en tee päätöksiä, jotka ovat peruuttamattomia. En ole yksin ajatuksieni kanssa. Suojeltua metsää maanomistaja ei tosiasiallisesti omista. Eri asia olisi jos jokamiehenoikeutta ei olisi.

@GlobalSupplyCh3 @isoaho_jussi Minusta järkevin on jos metsänomistaja itse tekee jonkinlainen suunnitelma mitä säilytetään luonnontilassa ja missä korjataan puuta. Tähän pitäisi sitten olla mahdollisuus saada asiantuntijalta neuvoa. Minulle ainakin oman metsän luontoarvot ovat tärkeitä.

@isoaho_jussi @AstromJan Voisin suostua suojeluun sellaisella sopimuksella, joka minulla olisi oikeus purkaa yksipuolisesti silloin kun minä haluan. Ja tietenkin asianmukainen korvaus.

@isoaho_jussi Osittain tän näköinen.

@isoaho_jussi Kyllä osittain, ja osittain vapaita koskia.

Avohakkuu, kettutarha, tasaikäinen talousmetsä, tukkipinoja, avohakkuu, pelto, purjeveneen runkoja, vähän asutusta, Kolppi(asema), joki, pelto, nauhoilla rajattu taimikko, avohakkuu. Mitään luonnollista en nähnyt. Tässä havainnot pääradalta Pietarsaaren pohjoispuolella.