Jan Eerala

@PikkaraisSane @PenniLi6476 Myös ilmatiteenlaitoksen sadetutkassa on muutto rannikolla näkynyt muutaman pävän.

@PenniLi6476 Voi ei, tsemppiä koiralle!

Huhhuh mikä lintupäivä. Aamulla peippojen ja sepelkyyhkyjen loputon virta, bongattu taigauunilintu, +2000 muuttavaa kurkea ja iltapäivän uskomaton petokimara: haarahaukka, muuttohaukka, kiljukotka ja maakotka! #linnut @Tringa_ry

Näkymiä ”Satakunnan Lapista” 1983-85 tässä: holotna.pic.fi/kuvat/1983-198…

Kauhajoen Kolmentuulenlakki ja Hosiojan kanjoni, joka oli komeampi kuin nykyinen suojeltu Katikankanjoni vuonna 1983. Katikankanjonin jyrkät seinämät synnyttää jännän äänimaailman : soundcloud.com/holotna/katika… #pienvedet

Pitkä rivi harvinaiseksi käyneitä puualuksia Luvian Laitakarin satamassa tänään. Nalle Nybergin luomat Scylla-veneet ovat yhä voimissaan!

Suomalainen luontosuhde perustuu käytännöllisyyteen ja on vähintäänkin pragmaattinen. Porin Yyterin edustalla on ”näköalatorni” josta yhteen suuntaan aukeaa tällainen maisema. Toisella puolella on sitten se merinäköala. Kuva on arkistostani: holotna.pic.fi/kuvat/61N+21E/

@JoakimSjoroos Miten sen kukin ottaa. Merimetsot ovat täällä koska niille riittää meressä nyt ravintoa. Järviluodot ovat kovastikin tuttuja saaria. Ja merimetsoille turvalliset, sekä ihmisen että merikotkan suhteen.

@EeralaJan Kymmenessä vuodessa kanta on kaksinkertaistunut. Rauman Iso-Järviluodon koloniasta on tullut Suomen ihmisvaikutteisemmassa pesimäsaaressa muutamassa vuodessa Suomen suurin. On kyllä minun laskuissani ns. Least concern kategoriassa näillä luvuilla.

Merimetson pesimäkanta kasvoi 14 % ollen nyt 31950 pesää. Laji on silti vieläkin harvalukuinen kolonioitten välin ollessa useimmiten 20-50 km. Kuvassa on Marjakarin pesimäsaari, aikanaan suomen suurin, vain vuosi pesinnän päättymisen jälkeen. #merimetso

@JoakimSjoroos Pitää paikkansa. Merikotka on Selkämerellä lopettanut maapesinnät. Koloniat ovat näkyviä kuten merimetsokin, mutta kolonioitten etäisyydet ovat suuret. Kannan vahvuus on aivan toista kuin mitä yleisesti kuvitellaan.

@EeralaJan Mihin harvalukuisuuden määre perustuu? Koloniatiheys on luonnollisen levittäytymisen tulos ja yksilömääräkin on jo monessa paikassa merikotkan rajoittama.

Se tehokkuus jolla jo 1960-luvulla keidassuot kynnettiin ja viimeiset salomaat hävitettiin oli kyllä nykymittapuunkin mukaan huimaava. Kuvia ja tekstiä ”Satakunnan Lapista” vuonna 1966 : holotna.pic.fi/kuvat/La_Strad… Kuvassa kesäinen Kihniön Aitoneva 1966.

@isoaho_jussi Itse maaseudulla asuvana uumoilen että raakkujoen konekuski on seutukunnan suuri sankari ja seuraavaksi erään puolueen kuntavaaliehdokas.

Mulla muuten käy jo vähän sääliksi sitä konekuskia siellä raakkujoella. Voi kun se olisi tiennyt asiasta enemmän, mutta se kulttuuri on sellainen, että siihen ei oikein syvällinen luonnontuntemus sovi. Kova oli opetus nyt eikä asiaa varmasti ole helppoa käsitellä.

Kuvasin 1980 luvulla ”Satakunnan Lapin” luonnontilaisia lähdepuroja mutta myös näkymiä yleisemmin: holotna.pic.fi/kuvat/1983-198… Kuvassa keväinen keidassuo Kauhajoelta.

Tässä vielä äänite vuolaasta Hukanluomasta viime vuoden lokakuulta: soundcloud.com/holotna/a-stre…

Hukkajoki on ollut maisemallisesti jumalainen virta josta viitteitä näkyy kuvissa vielä siellä täällä. Sen eteläinen vastine voisi olla Isojokeen virtaava Hukanluoma. Vesistössä on raakkuja, mutta kaikki lisääntymiskyvyttömiä satavuotiaita. rupuranta.net/weblog/filet/2…… #raakut

@miisamink Varsinainen luonnontuho tapahtuu tuolla taustalla vaikka ei olekaan kriminalisoitu. Avohakkuut, ojitukset ja maanmuokkaus ovat tuhonneet käytännössä koko suomen metsämaat. Katsokaa tuonkin kohteen ilmakuvia!

Huomaamme ympäristörikoksen tapahtuneen kun tuhansia raakkuja tapetaan yliajamalla. Mutta huomaammeko rikosta joka tapahtuu pikkuhiljaa? Yksi kaivoksen purkuputki tuonne, ympäristöön raskasmetalleja vuotava kaivosjätealue tänne. Mikä herättäisi?

Hyvä selvitys raakkujen nykytilasta vaikka onkin parin vuoden takainen: suomenluonto.fi/artikkelit/raa…

2014 tehtaan nikkelipäästö Kokemäenjokeen tappoi 4 miljoona simpukkaa joista yli miljoona oli uhanalaisia Vuollejokisimpukoita. Kuva joelta 1985 holotna.pic.fi/kuvat/Jokisuis…

@Meri_ja_ilmasto Kuka muistaa?Kokemäenjoen nikkelipäästö tappoi yli neljä miljoonaa simpukkaa josta V uollejokisimpukoita yli miljoona. Tämä 2014. Päästäjä ei joutunut korvaamaan raakkujen arvoa kun oli vahinko.

No NYT on kunnollista! #simpukkatuho #rikos #vankeus

@isoaho_jussi Kuka muistaa? Kokemäenjoen nikkelipäästö tappoi yli neljä miljoonaa simpukkaa joista vuollejokisimpukoita yli miljoona. Päästäjä ei joutunut korvaamaan kun oli vahinko.

Kukaan ei tule myöntämään mitään. Nyt poliisi epäilee, kohta syyttäjä syyttää ja sitten tuomioistuin tuomitsee ja menisikö korkeimpaan asti. Todella kallis on case kaikkiaan. yle.fi/a/74-20106666

@SaynevirtaSami Elisabeth Lo’n kuvaama Stray on yksi parhaita näkemiäni elokuvia. Suomeksi se on Istanbulin koirat, ja on ainakin löytynyt Areenasta.