Niklas Hagel

@TMannonen @F_Froberg @teemuramstedt Eli toisaalta en tiedä olisiko cheerleading kasvanut näin suureksi lajiksi Suomessa, jos treenit olisi edelleen 10 nuhjuisella koululla eri puolella kuntaa. Tukien puute on voinut olla myös hyvä asia.

@HagelNiklas @F_Froberg @teemuramstedt Eikö muuten salibandykin kasvanut Suomessa harrastajamäärässä isoksi lajiksi hyvin pitkälti lajin itse rakentamissa olosuhteissa 🤔. Taisi ottaa monessa kunnassa aikansa ennen kun lajille olosuhteita rakennettiin tai koulujen saleihin "parkettia pilaamaan" päästettiin.

Varmin tapa Suomessa tehdä itselleen urheilusta ammatti on lopettaa urheileminen ja siirtyä valmentajaksi tai vaikka järjestötoimijaksi. Urheilun tärkeimmät henkilöt harvemmin urheilulla elää. Vähän useammin miehet isoissa joukkuelajeissa. yle.fi/a/74-20106467

@TMannonen @F_Froberg @teemuramstedt Omissa olosuhteissa on myös hyvät puolet. Yhteisöllisyys seurassa nousee ihan eri tasolle, kun treenit on omalla cheerhallilla, jossa treenaa kaikki, aloittavista 7-8 vuotiaista MM-tason urheilijoihin.

@80Hyttinen @F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Paljonko Ruotsissa on harrastajia?

@F_Froberg @HagelNiklas @teemuramstedt @TMannonen Jääpallo laji, jossa pisimpään pelattu Suomen mestaruudesta. Ulkotekojääratoja käytettävissä noin 4kk vuodessa kymmenkunta. Ei yhtään hallia. Ruotsissa määrät noin 75 ja +20 hallia. 🤷🏽‍♂️

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen Tämä on myös tärkeä näkökulma. Toisaalta investoisin ensin lajeihin, joilla on jo harrastajia. Mutta toki tarkkana pitää olla, että jos noste ulkojäillä alkaa niin myös halli-investointi pitää nostaa suunnitteluun.

@HagelNiklas @F_Froberg @TMannonen Ei varsinaisesti mut muistan kun Malmin hankkeen edustajana olin kaupungin pakeilla ja meille sanottiin että eihän lajilla oo harrastajia hirveesti niin sanoin että käytännössä ei ole yhtään paikkaa jossa harrastaa oikeesti että ei jääkiekkoakaan moni harrastaisi jos ei halleja.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Halli ympärille maksaa tosiaan runsaasti, jos ei ole olemassa olevia olosuhteita, joihin cheerin voisi upottaa.

@HagelNiklas @teemuramstedt @TMannonen Suunnilleen moukarihäkin arvoinen investointi. Toki hallin rakentaminen cheer maton ympärille maksanee jotain myös.

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen "Mahdoton kilpailutilanne" ei pitäisi olla peruste minkään lajin rahoitukselle.

@HagelNiklas @F_Froberg @TMannonen Jääpallolla käytännössä mahdoton kilpailutilanne kun niin lähellä jääkiekkoa ja toisessa tarjolla 9-10kk kausi ja toisessa 3-4kk.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Joka tapauksessa tällaisia olosuhteita, jotka minimissään tarkottaisi 10 000€ -15 000€ investointia on saatu noin 5 ja noin 5 kunnassa seura on saanut erillistukia esimerkiksi oman tilan vuokraamiseen ja välineistön hankintaan. Noin 50% cheerseuroista toimii omissa tiloissa.

@HagelNiklas @teemuramstedt @TMannonen Mäkihyppääjille haaste, jos harrastajamäärillä pitää kilpailla😅 Tuliko muuten sanottua jo täs ketjussa mitä Cheer olosuhteet vaatii? Ja käyttääkö joku muu laji samoja olosuhteita?

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Moni seura ei saa viedä kunnantiloihin edes omia mattoja, koska säilytystilaa ei ole eikä sitä voida järjestää. Maton laittaminen kestää n. 15min ja poisottaminen saman verran. Tästä syystä vuoroja pitäisi keskittää peräkkäin.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Akrobatia harjoitteluun olisi hyvä olla välineistöä erikseen, mutta sen olosuhteen jakaminen esimerkiksi voimistelun kanssa sopisi mainiosti.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Cheerin ideaali perusolosuhde on 14mx16m mattoalue (hinta n. 10 000€), turva-alueena vapaata tilaa ympärille 2m. Vapaakorkeus 5-8m taitotasosta riippuen. Maton voi rullata ihan esim. parketin päälle ja tarvittaessa pois. Mikäli rullataan pois, niin varastotila pitää olla.

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen Jääpalloliiton valtionavustus on kuitenkin 12 000e enemmän kuin cheerleadingilla. Harrastajia YLE:n mukaan n. 2 000, cheerissä 15 000 (ei tietoa lisenssien määrästä). Mielenkiintoista, että 2000-luvun alussa luvut oli liki toisin päin; jääpallo 11 000 harrastajaa ja cheer 2 000.

@HagelNiklas @F_Froberg @TMannonen Joo näin se menee. Jääkiekko saanut melkein 300 jäähallia ja jääpallo ei yhtään. Jääpallossa nukuttiin aikanaan kun laji oli jääkiekkoa edelläkin. Toiset siirtyi sisälle ja loppu on historiaa. Toki pienempi tila helpompi mut Ruotsiin saatu kuitenkin 20 hallia jääpallollekin.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Mutta harrastajamäärienkin valossa voisi kuvitella, että YU tarvisi lisää olosuhteita myös halliharjoitteluun ja -kilpailuun.

@HagelNiklas @teemuramstedt @TMannonen Puhdasta lobbaustaisteluahan se lajiherarkian nokkimisjärjestys on! YU sit sössinyt hallilobbauksessa. Meillä ainoastaan 4 oikeaa hallia. Se on todella vähän, ku miettii perinteitä ja lajin asemaa.

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen Heillä on seuroissa harrastajia 120 000 harrastajaa. Yleisurheilussa oli vuonna 2016 32 000. Mutta tosiaan pitkät perinteet tuovat euroja tukipottiin ja sen murtaminen on hankalaa.

@F_Froberg @HagelNiklas @TMannonen Voimistelukin taitaa olla aika tyttöpainotteinen ja perinnelajeja niin lajiliitolla onko kolmanneksi suurin yleisavustus.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Suhteessa YU:hun cheerin lisenssimäärä on 59%, olosuhteiden 4% ja yleisavustuksen 12%. Ottamatta pois mitään yleisurheilulta, totean että nallekarkit eivät mene lajien kesken tasan. Erotuksen maksaa harrastaja, keskimäärin n. 11-14v tyttö perheineen.

@teemuramstedt @HagelNiklas @TMannonen Juu YU on isosti tyttöjen/naistenlaji nykyään. Eli ei se itsessään tarkoita tukien menettämistä.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Totta, saavutetuista "eduista" harvoin luovutaan. YU:sta voi tehdä hyvän vertailun, koska dataa saatavailla. YU - n. 22 000 lisenssiä, 264 päällystettyä kenttää, 1,05milj liiton yleisavustus Cheer - n. 13 000 lisenssiä, n. 10 lajin olosuhdetta, n. 130 000 liiton yleisavustus

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen Kyllä ja poikien tilanteesta puhutaan yhteiskunnallisesti aivan liian vähän. Väitän silti, että jos esim. cheerin harrastajamäärästä 98% poikia ja 2% tyttöjä, niin olosuhteita ja yleisavustuksia olisi lajilla enemmän.

@HagelNiklas @F_Froberg @TMannonen Globaalisti näin mut Suomessa mielestäni lähinnä ammattilaisuuden näkökulmasta. En koe että mun tyttären mahdollisuudet olisi heikommat kuin pojallani kokonaisuudessa. Jossain lajissa pojilla parempi ja jossain tytöillä. Pojilla menee muuten kokonaisuudessaan heikommin Suomessa.

@F_Froberg @teemuramstedt @TMannonen Kyllä. Ylipäätänsä melko harvinaista, että kyseessä on joukkuelaji jonka "pääsarja" on sekasarja.

@HagelNiklas @teemuramstedt @TMannonen Eli miesten joukkue on käytännössä säännöissä kiellettyä? Lienee urheilumaailmassa melkoinen harvinaisuus!

@teemuramstedt @TMannonen Ammattitasolla pelaaminen ilman valmentajaa on vähän kuin auton ajaminen ilman korttia.😅 Toki se on mahdollista, mutta varsinkin joukkuelajeissa käytännössä aika kaoottista. Yksilöurheilija voi toki valmentaa itse itseään, mutta onko silloin enää ammattiurheilija?

@HagelNiklas @TMannonen En sanonut ettei hyötyä vaan että ei toimi huipulla vertailu kouluun. Valmennuksesta on tietenkin hyötyä mut itse lajin kannalta ei välttämätöntä. Esim. jääkiekkoa voi pelata ammattilaistasolla ilman valmentajia jos esim. sovitaan että vaihtoaitiossa ei saa olla kuin pelaajat.

@teemuramstedt @F_Froberg @TMannonen Silti on lukuisia tilanteita, joissa tulee mietittyä, että jos sukupuoliroolit olisi olleet toisinpäin niin asiassa olisi ehkä päätetty, toimittu tai linjattu eri tavalla.

@HagelNiklas @F_Froberg @TMannonen Aika raju on ero. Jääkiekossa ei ihan noin isoa eroa sentään mut silti savea tulee koko ajan maskuliinisesta lajista joka ei huomio toista sukupuolta. Toisinpäin ei taida tulla samalla tavoin?