Karoliina Suonpää

Teemanumerossa käydään läpi kriminaalipolitiikan historiallisia muutoksia ja suunnataan katsetta digitaaliseen tulevaisuuteen. Järjestäytyneen rikollisuuden ja nuorisorikollisuuden torjunnan trendejä tarkastellaan naapurimaiden esimerkkien kautta.

Uuden Haaste-lehden aiheina on mm. koulukiusaamisen ehkäisyn tutkimus ja hankkeet sekä miten kouluväkivalta etenee rikosprosessissa ja mitä nuoret itse ajattelevat väkivallan rangaistuksista. #koulukiusaaminen #oikeustaju #sovittelu #kouluturvallisuus

Haastattelin numeroon professori Christina Salmivallia. Hän on koko uransa tutkinut koulukiusaamista ja myös menestyksekkäästi kehittänyt sen ehkäisyä. Parhaillaan hän tutkii, miksi puuttuminen kuitenkin välillä epäonnistuu. #koulukiusaaminen #kivakoulu rikoksentorjunta.fi/-/haaste-1-2-2…

Haaste-lehden kevään kaksoisnumero 1-2/2025 on ilmestynyt teemalla koulujen turvallisuus. Artikkeleissa käsitellään koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta, kiusaamisen ehkäisyä ja kouluväkivallan seuraamuksia monesta näkökulmasta. #kouluturvallisuus rikoksentorjunta.fi/haaste-1-2-2025

Tilastokeskus harkitsee tilastotuotannon supistamista. Myös rikos- ja pakkokeinotilasto on ei-lakisääteinen tilasto, jota uhkaa lakkauttaminen. Samalla uhkaa kadota vähäinenkin tilastotieto mm. pari- ja lähisuhdeväkivallasta stat.fi/fi/uutinen/Til…

Kriminologia-lehden uusin numero on julkaistu! Numerossa on kolme vertaisarvioitua artikkelia, kaksi lectiota ja yksi kirja-arvostelu. Lue koko lehti avoimesti: kriminologia.journal.fi/issue/view/112…

Tuore #KRIMO nuorisorikollisuuskysely: nuoret kokevat yleisimmin väkivallalla uhkaamista, verkossa tapahtuvaa kiusaamista sekä omaisuuden vahingoittamista tai varastamista. Eniten on kasvanut väkivallalla uhkaaminen. #nuorisorikollisuus helsinki.fi/fi/uutiset/hyv…

Kriminologian päiville voi nyt jättää ehdotuksia alustuksista, työryhmistä ja postereista! Ehdotusten jättöaikaa on 25.8. saakka. events.tuni.fi/kriminologian-… #KriminologianPäivät

@AnttiLatvala @VilleHinkkanen ...ei riitä suht harvinaisten tekojen ja pienten alaryhmien tutkimiseen. N. 80 % vastausaste on toki hyvä kyselyksi, mutta ei silti edustava kaikissa ryhmissä. Ehkä kannattaisi aloittaa analysoimalla poliisidataa näistä teoista ja etsiä tekijöiden taustatekijöitä niistä. 2/2

@AnttiLatvala @VilleHinkkanen NRK:ssa kysytään kyllä maahanmuuttajataustasta sekä koetusta väkivallasta ja kiusaamisesta (ei laajasti syrjinnän eri muodoista) eli niiden yhteyttä rikosten tekemiseen (ml. väkivalta) voi tarkastella. Mutta otoskoko 1/2

Laadukasta empiiristä ja tulosavointa tutkimusta nöyryytysväkivallan taustatekijöistä kyllä tarvittaisiin. Sehän pystyisi myös esim. osoittamaan vääräksi tämän rasismihypoteesin.

Taas tutkijatohtorin pesti auki meillä #Krimo'ssa! Nelivuotinen työsuhde🤩ja mahdollisuus kehittää Kansallista rikosuhritutkimusta, joka on yksi keskeisistä rikollisuuden seurantajärjestelmistä. Osana tehtävää toki myös oman tutkimuslinjan kehittäminen😎 jobs.helsinki.fi/job/Kriminolog…

@AnttiKaariala @JukkaSavo Tieto siitä, mikä on *kaikkein* kustannustehokkainta, vaatisi myös muiden toimien (esim. poliisi, RISE, lastensuojelu jne) vaikuttavuuden selvittämistä. Mutta jos koulutustason ja työllisyyden nosto muutenkin tavoitteita, hyödyt rikollisuudelle eivät lisäkustannus. 3/3

@AnttiKaariala @JukkaSavo Tutkimuksia löytyi vain vähän, mutta näyttöä työhön, aktivointitoimenpiteeseen ja koulutukseen osallistumisen suotuisista *vaikutuksista* (omaisuus)rikoksiin. ("Idle hands are the devil’s workshop.") Näiden päätavoite on kuitenkin muu; myönteinen vaikutus rikoksiin sivutuote. 2/3

Taustalla lienee alhainen itsekontolli. Se nimittäin lisää rikosalttiutta ja onnettomuuksia, sekä heikentää kolumenestystä, työssä suoriutumista jne.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti @SocSciHelsinki hakee kriminaalipolitiikan apulaisprofessoria määräaikaiseen tenure track- tehtävään tai professoria vakituiseen tehtävään. Hakuaika päättyy 9.6. 👇 jobs.helsinki.fi/job/Kriminaali…

@JukkaSavo Tai sitten koulutetaan ihan vain koulutuksen vuoksi ja iloitaan siitä, jos koulutuksesta valuu hyötyjä myös rikollisuudelle :-) Raportoimiemme koulutusuudistuksen tavoitteet eivät toki liittyneet rikollisuuteen, joten myönteiset vaikutukset rikoksiin pelkkää bonusta.

@KSuonpaa Joo koulutetaan koko nuorisoa keski-ikään rikollisuuden ehkäisemiseksi 👌

@JukkaSavo @KristiinaHuttu2 Syrjäytymisellä lienee monia määritelmiä, mutta työn ja koulutuksen ulkopuolella olemista käytetään aika usein. Jos ja kun antisosiaalisen nuorison nukuttaminen ei ole mahdollista, koulussa oleminen lienee järkevä vaihtoehto. Ainakin sen rikoksia estävästä vaikutuksesta näyttöä.

@KSuonpaa @KristiinaHuttu2 Mutta tämä tärkeä tulos ei kerro mitään "syrjäytymisestä" vaan siitä, että kannattaa kontrolloida/rajoittaa nuorten (epäsosiaalisten) miesten vapaa-aikaa. Sitä voidaan tehdä monella tapaa, halvemmin ja täsmällisemmin, jos tarkoituksena on rikollisuuden vähentäminen.

@JukkaSavo @KristiinaHuttu2 Myös lyhytaikaiset vaikutukset relevantteja, jos ne kohdistuvat rikosaktiiviseen ikään. Rikollisuuden vähentämisen osalta odotettavat efektikoot yleensäkin pieniä, koska kyseessä valikoitunut joukko ja hankala ilmiö.

@JukkaSavo Efektikokoja on pyritty raportoimaan ja toteamme, että esim. koulutuksen vaikutukset yleensä lyhytaikaisia. Esim. tässä @KristiinaHuttu2:n tutkimuksessa toisen asteen koulutukseen osallistuminen vähensi miesten rikoksia 50 %: sciencedirect.com/science/articl…

@JukkaSavo Silti kvasikokeellisissa tutkimuksissa näyttöä koulutuksen ja työn vaikutuksesta (omaisuus)rikoksiin. Ei näyttöä esim. lapsuusajan tulotason vaikutuksesta (tosin tästä ei löytynyt kvasikokeellisia asetelmia vaan perhemalleja).

@JukkaSavo Tarkoitan, että emme voi katsauksen perusteella todeta, että x % vaihtelusta selittyi yksilötason psykologisilla tekijöillä ja x % muulla. Johtopäätöksesi on oikea: huono-osaisuus on *yhteydessä* turvallisuusongelmiin, yhteys selittyy pitkälti valikoitumisella.