Lauri Lehtoruusu

Asuntotuotannossa pohjakosketus on vasta edessä: aloitukset ovat jäämässä historiallisen matalalle tasolle tänä ja ensi vuonna, noin 15 000 asuntoon - pahimmillaan sen alle. Keskimääräinen tarve olisi 31 000 - 35 000 asuntoa vuodessa. #suhdanteet #RTsuhdanne #asuminen

@tsaarimaa Toki tällöin arpajaisiin voisivat osallistua myös pienituloiset, kun asunnonostokyky ei ole karsintakriteerinä.😀 Hitasin ongelmat hyvin pitkälti samat kuin omistusaravamallissa aikoinaan. Miksi ylipäänsä omistusasumista pitäisi tukea nykyistä enemmän?

Ajatusleikki: muutetaan hitas-järjestelmää seuraavasti. Arvonnassa hitaksen saanut saa valita, ottaako asunnon vai ottaako asunnon markkinahinnan ja hitas-hinnan erotuksen rahana. Arvonnan voittajan tilanne ei voi huonontua, koska hän voi aina valita asunnon, kuten nykyään. 3/

Kummallinen kirjoitus. Esimerkiksi Jätkäsaaren hitas-asunnot ovat kalliimpia kuin markkinahintaiset asunnot monilla pääkaupunkiseudun alueilla. Näin on ollut jo ennen kuin markkinahinnat laskivat merkittävästi. 1/

@tsaarimaa Toki yksiöiden tuotanto meni pitkäksi, mikä rakennusalalle tyypillistä: kun markkinaolosuhteet muuttuvat äkisti, tuotanto pukkaa putkesta vielä pitkään. Soisi pohdittavan vertailutilannetta, jossa yksiöitä ei olisi rakennettu kuumeisesti. Olisiko nähty hurja vuokrien nousu?

En tiedä, onko yksiöitä liikaa tai perheasunnoista pula. Olennainen kysymys on, olisiko sääntelijä osannut _etukäteen_ ohjata asuntojakauman paremmaksi. Minkä markkinoiden epäonnistumisen kokosääntely korjaisi? Mitä tietoa sääntelijällä on, jota markkinatoimijoilla ei ole?

@tsaarimaa Jälleen malliesimerkki siitä, miten tarkastellaan vain rakenteita ja sivuutetaan ihmiset. Ei pienessä asunnossa vuokralla asuvasta tule isossa omistusasunnossa asuvaa, vaikka rakentamista ohjattaisiin tiukemmin. Luultavasti tilanne olisi yksilön kannalta kehnompi.

”Asukkaat tykkäävät, mutta ei kelpaa asiantuntijoille” -kirjoitussarjan 81. osa. 1/

@kangas_pekka @tsaarimaa Siksi paluu asumislisälle ei välttämättä tarkoita, että yksiöiden suosio laskee, vaan voi myös olla, että se jatkaa kasvuaan, mutta hitaana. Puolison kanssa asuminen mielenkiintoinen seurattava. Asumislisä madaltaa kynnystä muuttaa kumppanin kanssa yhteen.

@kangas_pekka @tsaarimaa Kuten totesin, asumistukimuutos kiihdytti opiskelijoiden asumisessa pitkään jatkunutta trendiä. Yksinasuminen yleistyi myös ennen asumistukimuutosta, mutta hitaammin.

Taas juttu, jossa asiantuntijoiden mukaan asunto on huono, mutta asukas on siihen hyvin tyytyväinen. 1/

Kun kolmatta kertaa yrittää samaa suojeluesitystä, kannattaisi edes Ylen haastattelussa esittää, että hankkeen vastustaminen liittyisi suojeluarvoihin. Rakennusperintöyhdistyksen sihteerin oma panos rakennusten syntyyn ei ole suojeluperuste. yle.fi/a/74-20204598?…

@kangas_pekka @tsaarimaa Yksiössä asuminen yleistyi tasaisesti jo kauan ennen asumistukimuutosta 2017. Opiskelijoiden vuokranmaksukyky ei riipu yksin tuista, vaan esim. työssäkäynnistä ja lainoista. Voi olla, että asumistasosta karsimisen sijaan lisätään työssäkäyntiä, joskin työllisyystilanne vaikeuttaa

@Lehtoruusu @tsaarimaa Epäilen. Yksiössä asutaan vain jos on varaa maksaa vuokraa.

@kangas_pekka @tsaarimaa Siksi paluu asumislisälle ei automaattisesti käännä kehitystä, kenties vain hidastaa sitä. Kasvanut yksiötarjonta on edelleen markkinassa, vaikka opiskelijoiden maksukyky suhteessa muihin heikkeneekin. 2/2

@kangas_pekka @tsaarimaa Asumistukimuutos vain kiihdytti opiskelijoiden asumisessa pitkään jatkunutta trendiä, ei aikaansaanut sitä. Opiskelijoiden asumistason nousun mahdollisti kaksi tekijää: asumistuen parantama vuokranmaksukyky ja kasvanut yksiötarjonta. Tukimuutos vaikuttaa vain toiseen näistä. 1/2

@samelisivonen @tsaarimaa Osittain jatkuva kritiikki taitaakin liittyä semantiikkaan: nykykaksiot halutaan rinnastaa vanhoihin kaksioihin, yksiöt vanhoihin yksiöihin jne. Käytännössä nykykaksiossa saattaa asua vähemmän ihmisiä kuin vanhassa yksiössä rakentamisaikanaan: yhden henkilön koti.

@tsaarimaa Aika huvittava tuo otsikon kauhistelu. Jos keittiön kohdalla lukisi OH+KK, ei mikään muuttuisi, mutta kyse olisi kaksiosta. Siis vain yhtiöjärjestyksen kirjauksesta kiinni, onko kyseessä yksiö vai kaksio.

Onko todella niin, että ihmiset haluavat mieluummin asunnon, jossa olohuoneessa nukutaan kuin asunnon erillisellä makuuhuoneella? Aika paljon käytetään palstatilaa näkymien kuvaamiseen. Se ei liene asuntosuunnittelijoiden ansiota. Miksei haastateltu uudessa asunnossa asuvaa?

@tsaarimaa Lähtökohtaisesti samaa mieltä, mutta täydennyksenä, että suuri osuus rakentamisesta toki johtaa suureen osuuteen hiljattain rakennettujen alueiden asuntokannasta. Parempi olisi ollut, jos yksiöitä olisi pidempään rakennettu enemmän, ei isoa korjausliikettä muutamassa vuodessa.

Rakentamisen lisäksi kannattaisi näyttää koko asuntokannan tilanne. Vaikka yksiöiden osuus rakentamisesta on suuri, ei niiden osuus koko asuntokannasta ole läheskään niin suuri. 3/ alueavain.fi/yksiobuumi-osa…

On kyllä melkoisen arroganttia ylevöittää arkkitehdit itse käyttäjien ainoaksi edustajaksi. Rakennuttaja useimmissa hankkeissa, pientalot poislukien, paljon lähempänä loppukäyttäjää. Valitettavasti tämä ylimielinen asenne heijastuu suunnitteluunkin. hs.fi/mielipide/art-…

@laurimuranen @TereSammallahti Myöskin: kuka rakentaa jatkossa, jos rakennusala ajetaan nykyistäkin syvempään kuoppaan? Työvoimaa siirtynyt toisille aloille tai pois Suomesta ja firmoja mennyt roppakaupalla konkkaan. Seuraavassa noususuhdanteessa kisataan resursseista ehkä Ukrainan jälleenrakennuksen kanssa.

Mitä vastasyklistä on siinä, että pahimman rakennuslaman aikana ajetaan alas se vähäinenkin asuntotuotanto ja korjausrakentaminen mitä alalla nähdään. Se ajaisi aika ison joukon korjaus- ja rakennusfirmoja nurin. Minusta asuntomarkkina on liian tärkeä yhteiskunnan osa ettei sitä kannata kokonaan jättää epätäydellisten markkinavoimien armoille.

Ei Helsingin vuokramarkkina ole sekaisin, vaan valtavilla tulonsiirroilla ja nollakoroilla puhalletusta asuntokuplasta vain tyhjenee vihdoin ilma. Nopein tapa normalisoida tilanne on lakkauttaa kaikki ARA- ja muu tukirakentaminen. Vastasyklisyyttä ja markkinataloutta nääs.

Parlamentaarisesti sovittu velkajarru on tervetullut esimerkki konsensuksesta riitahakuisen ja polarisoituneen politiikan keskellä. Ylivaalikautisista asioista uskottava pitkäjänteinen linja syntyy vain parlamentaarisesti sopien. hs.fi/politiikka/art…

Tämä usein toisteltu rinnastus "harmaisiin laatikoihin" hämmentää. Onko porukka ylipäänsä käynyt uusilla alueilla? Muotoa ja väriä piisaa! Harmaampaa ja kantikkaampaa löytyy monelta ihastellulta vanhalta alueelta: Töölö, Munkkiniemi, Lauttasaari. hs.fi/paakirjoitukse…

Taitaa olla taas se aika vuodesta, jolloin Suomen Akatemian hankkeita ryhdytään julkisesti pilkkaamaan. Pilkkaajat väittävät, että vastustavat vain näitä tikunnokkaan nostettuja hankkeita, mutta kyllä tässä on kysymys laajemmasta tiedevastaisuudesta ylipäätään.

Asuntomarkkinoiden toipuminen on kesken eikä vielä tue uuden rakentamista. Asuntoaloitusten kokonaismäärän arvioidaan jäävän kahden edellisvuoden tavoin hyvin matalalle tasolle eli alle 18 000 asuntoon. Ensi vuodeksi ennustettu 20 000 asuntoa on kaukana asuntotarpeesta. Tämäkin edellyttää, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto kaksinkertaistuisi tästä vuodesta, jotta se korvaisi tuetun tuotannon vähenemisen. @JouniVihmo #suhdanteet #RTsuhdanne

Tasaisemmasta asuntorakentamisesta hyötyisi koko talous. ”Asuinrakentamisen liikkeet voimistavat koko talouden suhdanteita. Suomen talouden ennakoitua hitaampi kasvu johtuu pitkälti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen alakulosta. Ennakoivalla asuntopolitiikalla ja oikea-aikaisilla toimilla myös yhteiskunnalliset päättäjät voisivat tehokkaammin tasata suhdannevaihteluita.” @AleksiRandell #Suhdanteet #RTsuhdanne

@AriPauna Asuntoja on jäänyt käsiin, koska markkinaympäristö muuttui nopeammin, kuin käynnissä olevat hankkeet valmistuvat.

@AriPauna Jos rakennuttaa omaan taseeseen, yhteys on suora ja pitkäaikainen. Gryndissä suorin yhteys ostajaan, mutta jos menee vuokrakäyttöön, yhteys silti pääsääntöisesti suorempi kuin suunnittelijalla, joka saa ohjeensa rakennuttajalta eikä välttämättä kohtaa ostajaa tai asukasta.

Näin arkkitehtina en kyllä lainkaan yhdy kirjoittajan kantoihin. Rakennushankkeessa tilaajalla on useimmiten suorempi yhteys loppukäyttäjään ja enemmän tietoa tämän tarpeista kuin arkkitehdilla. Jos arkkitehdit haluavat isomman roolin, se on ansaittava. hs.fi/mielipide/art-…