𝙼𝚊𝚛𝚔𝚔𝚞 𝙵𝚛𝚎𝚍𝚖𝚊𝚗

@HeliKorkka @AboAkademi @HelsinkiLaw Onneksi olkoon!

@KeranenAsko @SuomenProsessi1 Näinhän tässäkin asiassa tapahtui ja menettely on saatettu oikeaan paikkaan arvioitavaksi. Kysymykseni koskee käräjäoikeuden omaa lainkäyttöratkaisua, joka näyttää tehdyn tapaohjeen - ei lain - perusteella.

@SuomenProsessi1 @MFredman Vastaukseni on, että kuuluu. OK 15:10a:n mukaan ”jos asianajaja muutoin toimii velvollisuuksiensa vastaisesti tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi”. Asianajajan velvollisuudet perustuvat hyvään asianajajatapaan ja tapaohjeisiin.

Kuuluuko hyvän asianajajatavan ja asianajajien tapaohjeisiin sisältyvien esteellisyyssääntöjen tulkinta käräjäoikeudelle? Työelämäprofessori Markku Fredman pohtii Prosessioikeusblogissa. prosessioikeus.fi/kuuluuko-hyvan…

@JanikaLind Missäköhän tätä väärää ylioppilastodistusta on käytetty tai aiottu käyttää harhauttavana todisteena? Pelkkä valmistaminen ei ole rikos. #L33" target="_blank" rel="nofollow noopener">finlex.fi/fi/laki/ajanta…

Ylioppilastodistuksen väärennys paljastui – nainen tuomittiin - Ilta-Sanomat is.fi/kotimaa/art-20…

@KaiKotiranta Hesarin uutisen mukaan kohteena olisi pankin asiakkaan varat. Jos syyte sellaisena on nostettu, se tultaneen tunnustuksesta huolimatta hylkäämään ja uutta syytettä samasta tapahtumasta ei voi nostaa. Ne bis in idem.

@MFredman Teko kohdistuu pankin varoihin.

Jos pankkitoimihenkilö kavaltaa työssään, kohdistuuko se pankin vai asiakkaan varoihin?

@SVesku Syyteneuvottelu kunnolla valtavirraksi. Painopiste käräjille ja muutoksenhaku hoviin poikkeukseksi. Prekluusiokin voisi olla tarpeen, eli uutta selvitystä ei hoviin otettaisi.

@MFredman Miten korjaisit tilanteen, jos sinulla olisi valta tehdä se?

Tällaista tämä nykyään on tuomioistuimissa: hovin istunto 1,5 vuoden päähän. Rikoksen tekoaika 2014-2016, rikosilmoitus 2017, syyte 2022, käräjätuomio 2024, hovin istunto 2026.

@Astatenhunen @MikkoNyyssola Se olisi silloin yhteisomistussuhde ja aika mahdoton ajatus.

@MFredman @MikkoNyyssola Voivatko varat olla yhtä aikaa molempien, pankin ja tilin omistajan?

@MikkoNyyssola Toivottavasti syyttäjä osuu oikeaan vaihtoehtoon ensi yrittämällä, koska ne bis in idem.

@MFredman Hyvä kysymys, joka koskee nähdäkseni myös tilanteita, joissa ulkopuolinen huijaa tileiltä rahaa.

Työelämäprofessori Markku Fredman kirjoittaa Prosessioikeusblogissa asianomistajan syyteoikeudesta. Sitä on käytetty yllättävän tehokkaasti. prosessioikeus.fi/asianomistajan…

@KaiKotiranta @UotiPetteri @tuulensuu @jaakkolindgren @h_raiha @tommielo @OttoMeri Saamassani tutkintotodistuksessa lukee Doctor of laws, eli monikkomuoto! Huomaa myös lyhenne LLM, kahden eri ällän maisteri. Enpä tiedä onko kanonisessa oikeudessa enää käytössä paholaisen asianajajaa. Miksi ei olisi?

@UotiPetteri @MFredman @tuulensuu @jaakkolindgren @h_raiha @tommielo @OttoMeri Molempien oikeuksien tohtori myös tuon ilmentymä! Oliko @MFredman niin, että tuo paholaisen asianajajan virallinen asema kanonisessa järjestelmässä on poistunut jossain vaiheessa?

Lauantain ratoksi vakava kysymys X:n asianajajille – huomaattehan ystävällisesti, että vain asianajajille, ei yleisesti juristeille – kuten @jaakkolindgren @h_raiha @KaiKotiranta @tommielo @UotiPetteri @OttoMeri @MFredman: Proosakirjallisuudessa ja yleisenä sanontana tunnetaan nimike Paholaisen asianajaja (PahAA). PahAA:n toimeksianto on yleensä tarkasti rajattu ja koostuu pääsääntöisesti siitä, että hän huomauttaa argumentaatiovirheistä, joihin luonnollinen henkilö on vaarassa sortua, yleensä näkökulmansa sokaisemana tai yksityiskohtia ylenkatsoessaan. Tehtävää kuvataan usein kansanomaisesti: ”Jonkun pitäisi lukea tätä kuin piru raamattua ennen kuin lähetän.” Nimikkeestään huolimatta PahAA ei kuitenkaan avusta oikeustoimissa, eikä tarkasteltava argumentaatio yleensä edes ole oikeudellista laatua, vaan kyse on melko yleisen tason viestinnällisestä konsultaatiosta. Tämä herättää ensimmäisen kysymyksen: onko tehtävä todella sellainen, että siihen tarvitaan asianajaja? Paljon vakavampi epäselvyys liittyy PahAA:n nimikkeeseen, toimeksiantosuhteeseen ja esteellisyyteen. Laki asianajajista (496/1958, 1 §) määrää, että asianajaja (AA) on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Laissa tarkoitettu yleinen asianajajayhdistys on oikeusministeriön päätöksen (191/1959) 1 § 1 mom mukaisesti Suomen Asianajajaliitto, ruotsiksi Finlands Advokatförbund. AA:n ammattinimikkeen sääntely koostuu mainituista laista ja päätöksestä. Lainsäädäntö ei näin ollen tunne PahAA:aa. Suomen Asianajajaliiton jäsenistä ei kukaan eikä näiden asianajotoimistoista mikään käytä eikä markkinoi nimikettä PahAA. Tästä huolimatta muun muassa kaunokirjallisuudessa kyseistä nimikettä tavataan jatkuvasti. Vaikka katsoisi läpi sormien yliolkaista suhtautumista oikeudenhoidon kysymyksiin, kuten kaunokirjailijat ja heidän kustantajansa valitettavasti toisinaan tekevät, jää jäljelle toimeksiantosuhteen epämääräisyys sekä esteellisyyttä koskevien määräysten (Suomen Asianajajaliiton Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 15.1.2009, Asianajajaliiton valtuuskunta 26.1.2023) noudattaminen, joka on paitsi velvoittava myös moraalinen kysymys ja siten kirjailijuuden ydinalueella. PahAA:n roolissa on lukuisia ristiriitoja: 1. PahAA:n toimeksiantaja on nimikkeen mukaisesti Paholainen. Konsultoinnin kohde ei kuitenkaan koskaan ole Paholainen itse, vaan luonnollinen henkilö. 2. On epäselvää, mikä on luonnollisen henkilön ja Paholaisen keskinäinen järjestely, millä perusteella henkilö käyttää PahAA:n palveluita ja keiden välillä mahdollisesti on asianajosuhde. On tyypillistä, että toimiala- tai ammattijärjestöjen jäsenet voivat käyttää järjestönsä maksamaa neuvonantopalvelua, mutta kaunokirjallisuudessa jätetään mainitsematta, milloin konsultaatio mahdollisesti perustuu saatanallisen järjestön jäsenyyteen. 3. AA, siis myöskään PahAa, ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa asiakkailta, joiden edut tai oikeudet ovat ristiriidassa (Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 6.1). Kun otetaan huomioon, että PahAA on jatkuvassa toimeksiantosuhteessa Saatanaan, PahAA:n ei ole sallittua ottaa toimeksiantoja ainakaan minkään uskontokunnan jäseneltä, minkään kirkkokunnan työntekijältä eikä keneltäkään sellaiselta henkilöltä, joka henkilökohtaisesti tai jonka työnantaja ilmaisee tehtäväkseen hyvän edistämisen maailmassa. Tästä huolimatta PahAA ainakin kirjallisuudessa konsultoi laajaa ja monipuolista joukkoa luonnollisia henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta, myös hyvää tarkoittavia sellaisia. Tämä muodostaa räikeän intressiristiriidan. Mihin toimiin tulisi ryhtyä Asianajajaliiton (@asianajajat) sekä yleensä AA:ien kirjallisuuden kuluttajina ja kustantamoiden asiakkaina, jotta tämä saatanallinen nimikkeen väärinkäyttö ja inflatointi saadaan tutkituksi ja loppumaan?

@UotiPetteri @KaiKotiranta @tuulensuu @jaakkolindgren @h_raiha @tommielo @OttoMeri Vakavaan kysymykseen vakava vastaus: Paholaisen asianajaja - advocatus diaboli, toimii kanonisen oikeuden, ei Suomen lain alaisuudessa. Olen käsitellyt aihetta väitöskirjassani.

@KaiKotiranta @tuulensuu @jaakkolindgren @h_raiha @tommielo @OttoMeri @MFredman Sanoisin jopa, että PahAA kuuluu kaikkien AA:n toimenkuvaan. Kun toimeksiannon on ottanut vastaan, asianajaja puolustaa päämiestään (oli se kuka tahansa) vastapuolta vastaan riippumatta siitä, uskooko advokaatti omiin argumentteihinsa.

Oikeusneuvos Irma Telivuo kirjoittaa Prosessioikeusblogissa muutoksesta ja 40 vuodesta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. prosessioikeus.fi/ajatuksia-muut…

@mia_hoffren @SuviAnneSiimes Totta. Niin se on. Mutta asiantuntijuus velvoittaa. Jos ei asian tuntijat toimi, niin tuskin muutkaan.

@MFredman @SuviAnneSiimes Toki tällaista suhtautumista julkisuudessa esiintyy aika paljon. Ehkä asiantuntijan asemassa toimiminen rinnastu kuitenkin aika huonosti omassa asiassa käräjöintiin.

Elämme kyllä erikoisia aikoja. Vapaassa maassa ja Euroopassa saa toki tehdä kanteluja, ei puolta sanaa siitä. Samalla kuitenkin näyttää siltä, että oman kannan häviölle jäämisen hyväksyntä alkaa olla tässä maassa ja maailmassa aika lailla nollan pinnassa. hs.fi/politiikka/art…

@mia_hoffren @SuviAnneSiimes Mehän voisimme tällä logiikalla lakkauttaa hovioikeudet: miksi käräjillä hävinneelle pitäisi antaa mahdollisuus metelöidä. Tyytyisi tappioonsa. Korkeimmasta oikeudesta puhumattakaan.

@SuviAnneSiimes En kyllä lähestyisi oikeudellista kysymystä suomalaisen lainsäädännön EU-oikeuden mukaisuudesta kysymyksenä "häviämisestä" tai voittamisesta. Olisi myös aika ongelmallinen ajatus, että asiasta lausuminen yhdessä yhteydessä estäisi asiantuntijaa myöhemmin ottamasta kantaa asiaan.

Korkein oikeus lähtee X:stä: "X on kuitenkin viime vuosien aikana nopeasti muuttunut niin toimintatavoiltaan kuin viestintäympäristönä. Se, miten X vastaa korkeimman oikeuden viestinnän tavoitteisiin tulevaisuudessa, on epävarmaa. Sen vuoksi luovumme X:n käytöstä vaiheittain."

Oikeuslaitostyöryhmältä melkoisia ehdotuksia rikosprosessiin . lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Do…

Coming soon: Report on the State of Justice in Europe! 🔔 In one week, #CouncilOfEurope will share insights on public spending, access to justice, how courts respond to domestic violence cases & more! Learn more about the work of #CEPEJ 👇 @CoE_RuleofLaw

Poliisivaltuudet | Poliisi tutkii tuhansien ihmisten laitteiden sisällön vuosittain – EU-oikeus puuttui asiaan hs.fi/suomi/art-2000…