Mauri Francke

3.1K posts

Mauri Francke

Mauri Francke

@MauriFrancke

Konservatiivinen filosofi

Lohja Katılım Nisan 2012
22 Takip Edilen57 Takipçiler
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@villepeltola Yksi 100 MW:n datakeskus aiheuttaa sähkönsaantiongelmia ja hinnan kaksin- kolminkertaistumisen 50.000 taloudelle. Arvio.
Suomi
0
0
0
177
Ville Peltola
Ville Peltola@villepeltola·
’Yksi 100 megawatin datakeskus työllistää käytön aikana pysyvästi suoraan 50–150 ja epäsuorasti yli 600 täysipäiväistä henkilöä’ Monen on syytä päivittää tietonsa datakeskusten työllistämisvaikutuksista hs.fi/mielipide/art-…
Suomi
78
6
80
16.5K
kyminkojootti
kyminkojootti@kyminkojootti·
@SarasvuoJari Pitäisi saada yhteishenki, työnantajien ja työntekijöiden välille. Neuvottelutilanteessa ollan poissa toisten kurkulta ja löydetään yhteinen ongelma, ylisuuri valtio. Keskeytetään kaikki kunnes on harkinnanvaraisista tuista leikkattu 3miljardia. Nämä suoraan veronalennuksiin.
Suomi
1
0
1
3.6K
Jari Sarasvuo
Jari Sarasvuo@SarasvuoJari·
Haluatteko te oikeasti itse kustantaa veronmaksajien varoilla rellestävien rälssijohtajien yli kymppitonnin kuukausipalkat? Yksityisellä puolella tuollaiseen tulonmuodostukseen yltääkseen täytyy luoda vähän helvetisti arvoa niin asiakkaille kuin työyhteisöllekin. Yli kymppitonnin kuukausiliksan rahoittamiseksi maksukykyisiä asiakkaita tarvitaan paljon ja työnantajan täytyy olla toimialavoittaja. Ja yksityisellä kaikki osapuolet (työnantajat, työkaverit ja asiakkaat) luovuttavat resurssejaan toistensa käyttöön vapaaehtoisesti ja todellakin ansaitusti. Eikä väkisin otettuna. Veronmaksajien rahaa pitäisi käyttää vaikuttavasti, viisaasti ja nuukasti. Nyt näin ei ole.
Suomi
231
706
6.1K
101.3K
Adam Smith
Adam Smith@adamkaitosmith·
@SarasvuoJari Jotkin oikeistolaiset nostavat tämän epäkohdan esiin silloin tällöin, mutta useimmat vaikenevat, koska se osuisi useimpien oikeistolaistenkin omaan nilkkaan. Huomio siirretäänkin nopeasti takaisin heikompiosaisten arvosteluun, sillä se näyttää yhdistävän oikeistolaisia paremmin.
Suomi
1
0
4
1.6K
Anna Kay
Anna Kay@Sentientmodels·
If we were coworkers, would you be my friend?? 🥹 #coworkers
English
287
49
1.6K
52.4K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@p_karppi @MartinPaasi @Kaikenhuippu Siellä on selkeä strategia: ensin tuotantovarmaa säätövoimaa takaamaan häiriötön sähkön saanti. Sitten vasta tuuli- ja aurinkovoimaa hyödyntämään suotuisat olosuhteet ja niiden myötä energian halpa tuotantokustannus. Kolmanneksi lisää ydinvoimaa uusia teknologioita hyödyntäen.
Suomi
0
0
0
4
Petteri Karppinen
Petteri Karppinen@p_karppi·
@MartinPaasi @Kaikenhuippu Kiinassa on rakennettu viime vuosina 50 suurta hiilivoimala vuosittain + kaikki uusiutuvat päälle. Palvelinkeskukset muuttavat sähköä esim. tekoälyn tokeneiksi (vastauksiksi) eli sähkö on raaka-aine. Siellä ei ole pula sähköstä. Mitenkäs meillä?
Suomi
2
0
1
325
Martin Paasi
Martin Paasi@MartinPaasi·
Todella hyvä yhteenveto datakeskusten synnyttämästä ongelmasta sähkön riittävyyden osalta @Kaikenhuippu :lta alla. Myönnän, että tämä oli mennyt minulta ohi. Tunnen itseni typeräksi. Nyt on löydettävä ratkaisuita. Meillä on paljon todella isoja datakeskusinvestointeja jotka eivät vaadi lupia ja riittämättömästi ydinvoimahankkeita varmistamassa sähkön riittävyyden tulevaisuudessa. Ratkaisuitavaihtoehtoja on olemassa, ja ne pitää katsoa kerralla kuntoon. Esim loistava @LassilaAnni Hesarissa kirjoittaa ”Malli löytyisi EU:n vihreän vedyn säännöstöstä, jonka mukaan esimerkiksi e-metaanin tai muiden vetyjalosteiden tuotantoon käytettävän vihreän vedyn tuotannolle pitää ostaa sähkö niin sanotulla lisäysperiaatteella. Se tarkoittaa, että sopimus perustuu uuden uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen. Suomessa tällainen vaatimus ei juuri rasittaisi datakeskushankkeiden kannattavuutta, koska maatuulivoiman rakentaminen on niin edullista. Siksi osa datakeskusten rakentajista on tehnyt tällaisia PPA-sopimuksia ilman pakkoakin”. Niin tai näin, ehdoton lukusuositus Rauli pitkälle kirjoitukselle alla 👇
Rauli Partanen@Kaikenhuippu

Tässä haastattelussa oli paljon hyviä pointteja, joita itsekin olen pohtinut viime aikoina. Alla pidempi teksti ja analyysini mitä tapahtuu, miksi, ja mihin se johtaa. Lue omalla vastuulla, kommentoi vapaasti. Yksi isohko "ongelma" tähän liittyen on. Meillä ei tunnu olevan mitään lakeihin tai sääntelyyn perustuvia työkaluja estää jonkintyyppisiä investointeja samalla kun toinen sallitaan. Ei ole siis strategiaa, eikä varsinkaan työkaluja ohjata sitä strategiaa. Emme voi päättää, mihin Suomen vihreä sähkö pitäisi käyttää. Tämä on sekä hyvä että huono asia (hyvä esim siksi että markkinat saavat toimia sen sijaan, että kansakunnan investointeja ohjattaisiin Suuren Johtajan kansliasta). Lakeja muuttamalla näitä keinoja ja mekanismeja toki voidaan luoda, ja voin olla tässä väärässä sillä en ole Suomen lain ja sääntelyn asiantuntija. Jos olen, kommentoi alle! Jos siis joku haluaa rakentaa Ypäjälle ison datakeskuksen, on hyväksyntä lähinnä kunta-tasolla (kaava jne). Ministerit lukevat asiasta sitten lehdistä. Tämä kannattaa pitää taustalla mielessä kun luet eteenpäin. Ypäjän päättäjillä insentiivit ovat: - Kiinteistöverot - Paikalliset työpaikat (rakentaminen, operointi) Heillä ei ole, eikä varmaan pidäkkään olla, kansallista strategiaa tai kokonaiskuvaa, saati insentiiviä olla hyväksymättä seudulle tulevaa isoa investointia! YVAt, Fingridin liittymät jne tehdään viranomaistyönä tai vastaavalla periaatteella. First come, first served on siinä mielessä oikeudenmukaista ja reilua. Ei paikallisviranomaisilla tai verkko-operaattorilla saa tai voi olla poliittista mandaattia syrjiä milloin mitäkin toimialaa. Se olisi mielivaltaa. Suomeen saa siis tulla rakentamaan 10 GW tuulivoimaa (josta noin puolet ulkomaisessa omistuksessa, mukana hankkeita joissa rahoittaja kerää vain RE-sertit eikä sillä ole edes toimintoja suomessa joihin energiaa käytetään, se dumpataan markkinoille hinnasta piittaamatta sillä sertit ovat se mitä halutaan ja niillä on kustannus.) Jonkun Amazonin tase kestää periaatteessa sen, että Suomen kokoisen maan paikalliset sähköntuottajat laitetaan vaihtelevatuottoisella tuulivoimalla aivan solmuun ja osa ajetaan selvitystilaan, sekä tehdään investoimisesta käytännössä mahdotonta. "Kun sitä tuulivoimaa on jo niin paljon ettei muu kannata (mutta ei myöskään teolliset investoinnit jotka tarvitsevat tasaista sähköä)" Suomeen saa tulla rakentamaan myös 10 GW datakeskuksia - ilman että kukaan edes huomaa (ilman EK:n Janne Peljon @JPeljo dataikkunaa meillä ei varmaan olisi nykyistäkään tilannekuvaa, KIITOS Janne!), ja täysin ilman koordinointia tai kansallista strategiaa. Tämä on erittäin markkinamyönteistä, mutta kun asioita tapahtuu tässä mittakaavassa, että kymmenen megawatin datakeskuksen sijaan aletaan puhumaan 20, 50 tai jopa 100 kertaa isommista kulutuksista, jotka OIKEASTI OVAT YKSITTÄISINÄKIN HANKKEINA KANSAKUNNAN MITTAKAAVASSA MERKITTÄVIÄ, saati kun niitä on vireillä kymmeniä samaan aikaan, voivat myös seurakset kansakunnalle olla kovat ja pitkäikäiset. Miksi? Koska datakeskuksia rakennetaan pää märkänä samanaikaisesti (kuten tehtiin tuulivoiman kanssa), niiden vaikutukset sähkömarkkinoihin tulevat "kertarysäyksellä", ilman että niihin ehditään reagoida myöskään markkinoiden toimesta. Vaikka sähkön hinta datakeskusten tuoman sähkön "pohjakysynnän" vuoksi tuplaantuisi ensimmäisenä vuonna ja hankkeiden exceleiden vihreä väri alkaisi näyttää keltaista tai oranssia, on investointi/rakennusputkessa vielä hyvinkin kaksin-kolminkertainen määrä datakeskuksia joita on enää vaikea perua. Kun nämä valmistuvat, voi sähkömarkkina olla melkoisessa tilanteessa. Sama on käynyt tuulivoimalla mutta "toisin päin" - tuulisten päivien hinnat putosivat ja monet yhtiöt tuntuvat olevan vaikeuksissa, mutta homma jatkui tämän tajuamisen jälkeen vielä vuosia koska hankkeet oli jo päätetty ja niitä oli paljon. Myllyt on rakennettu ja jos konkurssi tulee, joku ostaa ne halvalla ja jatkaa pyörittämistä (koska se on lähes ilmaista). Ja tilanne pysyy kaikille toimijoille huonona. Jo investointiputkessa olevat 2.2 GW datakeskuksia tulee järisyttämään sähkömarkkinoita (2-3 vuotta), puhumattakaan jos suunnittelussa olevat toinen ja ehkä kolmaskin mokoma toteutuvat. Aikataulu näille on noin 4-5 vuotta. Datakeskusten joustokyky ja -halu on varsin rajallinen. Siellä on toki valtavat määrät varakapasiteettia eli dieselmoottoreita ja sellaisia. Ehkä osaa niistä voi käynnistellä sähköpulatilanteessa, mutta meillä ei taida olla mekanismeja "keskusohjata" tätä, eli perustuu sitten toimijan halukkuuteen ja kyvykkyyteen. Ne ovat VARAVOIMAgeneraattoreita siltä varalta että sähköverkossa tulee ongelmia, eivät varsinaisesti "korkeiden hintojen generaattoreita". (ja juu, ei sinne polttoainetankkeihin osteta biodieseliä happanemaan, kyllä se on fossiilista varmaan pääosin). Tuskin osun kauheasti pieleen jos sanon että 10% tai maks 20% datakeskusten tehosta pystyy joustamaan (mitä huonommin joustaa, sen tärkeämpiä ja arvokkaampia asioita datakeskus tekee: joku tekoälymallin kuukausia kestävä koulutusajo ei todellakaan jousta). Kielimallille annetut kysymykset ja niiden käsittely joustavat myös huonosti, sillä palveluntarjoaja ei halua asiakkaiden siirtyvän kilpailijalle liian hitaan ja pätkivän palvelun vuoksi. Kissavideot ja TikTok, internetin käyttö yleensä, google-haut? Ehkä, mutta tätäkään emme tiedä. Kalliiden datakeskusten siruja ei haluta pääsääntöisesti lepuuttaa, vaan ajaa koko ajan täysillä, sillä kalliskin sähkö on kokonaiskuluissa suht pieni osa ja tuotettu arvo usein korkea (se kissavideo on tärkeä sen katsojalle juuri silloin!) Vedetään yhteen: Meillä ei keskusjohto ohjaa sähkönkulutukseen liittyviä investointeja. Eikä se ohjaa myöskään sähköntuotantoon liittyviä investointeja. Ei vaikka ne olisivat miten suuria ja yhteiskunnan kokonaisetuun vaikuttavia. On kuitenkin yksi asia jota poliitikot ja viranomaiset tarkkaan ohjaavat: ydinvoimainvestoinnit. Ne nähdään, lähes koosta riippumatta, kansakunnalle ja energiajärjestelmälle niin tärkeinä, että 50 megawatin lämpöreaktorikin pitää käytännössä hyväksyttää koko parlamentilla (uudessa laissa tulee riittämään hallituksen hyväksyntä.) 50 MW:n lämpötehoinen ydinreaktori: monivuotinen poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu jonka kustannukset miljoonia ja lopputulos epävarma. Toki jos rakennetaan yhteen paikkaan sarjassa useampi, riittää yksi keskustelu (kunhan se käydään lopulliselle teholle!) 10 GW tuulivoimaa ja RE-sertifikaattituotantoa: ei keskustelua/hyväksyntää. 10 GW datakeskuksia: ei keskustelua/hyväksyntää. Koska ydinvoima on ainoa asia jossa tämä keskustelu ja hyväksyntä on säädetty lakiin ja jossa meillä siis on työkalu ja mekanismi käydä tuota keskustelua. Kaikessa muussa mennään markkinoiden ehdoilla. Hyvässä ja pahassa. Mutta on tuo surullisen huvittava tilanne kyllä. Ongelmaksi on eniten tullut tapahtuvien asioiden mittakaava ja nopeus. Suomi on hyvä investointikohde vaikkapa datakeskuksille juuri yllämainitusta syystä, ja nyt tulemme tuntemaan sen nahoissamme. Loppuun vielä ajatuksia mahdollisista vaikutuksista tuleviin sähkönhintoihin. Jaetaan sähkömarkkinoiden vuoden hintatunnit vaikkapa kolmeen kategoriaan (tuntimäärät ovat karkeita arvioita joissa käytin AI:ta apuna): 1. Halpaa! Alle 20€/MWh, noin 3000-4000 tuntia (sis negatiiviset hinnat noin 500 tuntia, täällä on siis tuuliset, aurinkoiset, vähäkulutuksiset tunnit - tuotantoa voi olla 15 GW ja kysyntää alle 10 GW, osa tuotannosta alassäätää jos hinta nollassa tai alle) 2. Kohtuuhintaista 20-100 €/MWh. Noin 4000-5000 tuntia vuodessa (puolet ajasta). Tuulee kohtalaisesti, ei piikkikysyntää. 3. Kallista 100-1000€/MWh. Noin 500-1000 tuntia vuodessa. Ei tuule, kysyntä korkea. Jos sähköjärjestelmämme hintoja säätelee pääosin tuulisuus, ja jos siihen lisätään kysyntäpuolelle 2-5 GW peruskuormaa joka ei kauheasti jousta, niin mitä luulette näille hintakategorioille tapahtuvan? Halpoja tunteja varmaan edelleen riittää, eli tuuliset/aurinkoiset tunnit, mutta niitä on vähemmän. Kohtuuhintaiset, joissa hinnanmuodostus syntyy jonkin muun kuin marginaalikustannukseltaan "ilmaisen" tuulivoiman/ydinvoiman/aurinkosähkön hinnasta, nousevat merkittävin osin kolmanteen kategoriaan (ja 20 € tunnit lähemmäs 100€ tunteja), sillä niitä on varsin vähän verkossa. Mitä tapahtuu nykyisille piikkitunneille, sitä en uskalla edes ajatella. Joku joustaa, ja se kuka joustaa, se ei sitten käytä sähköä, eli jää kämppä lämmittämättä tai tehdastuotanto tekemättä. Nousevat hinnat kannustavat investointeihin. Uuden sähköntuotannon rakentaminen vie vuosia jos ei vuosikymmeniä, eikä kukaan tietenkään voi olla varma tulevista hinnoista - kaikki mitä yllä sanoin on löysää spekulaatiota lonkalta. Jos tilanne kuitenkin etenee about noin lähivuodet, voi tulla pitkiä aikoja kun jo rakennetut datakeskukset jauhavat dataa usean gigawatin voimalla ja samalla Euroopan Halvin Sähkö muuttuu joksikin muuksi. Suomen monet persaukiset kunnat ja kaupungit tosin saavat työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja! (Tämä siis ilman ironiaa, nämä ovat paikallisesti todella tärkeitä hankkeita, ja olisi aikamoinen oikeusmurha keskushallinnon "kieltää" kuntia kehittämästä elinkeinojaan, kun niiden talous on aivan kuralla jo valmiiksi!)

Suomi
49
23
385
40.8K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@TereSammallahti @Kaikenhuippu Maksut eivät ratkaise perusongelmaa, eli sähkön vakaata tuotantoa . Periaatteessa pitäisi olla vaatimus, että valtakunnan verkkoon saa liittää tuulivoimatuotantoa kun yhtiöllä on vara/säätövoimaa takaamaan sovittu tuotantokapasiteetti myös vähätuulisina/tuulettomina päivinä.
Suomi
0
0
0
17
Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦
@Kaikenhuippu Itse en näe ongelmana niinkään vapaata rakentamiata kuik sen, ettei sääriippuvaiselle tuotannolle ole kapasiteettimaksua, jolla taataan riittävä säätövoima, eikä datakeskuksille ole vielä määritelty velvollisuutta joustaa silloin, kun hinta uhkaa karata käsistä.
Suomi
9
1
57
2.7K
Rauli Partanen
Rauli Partanen@Kaikenhuippu·
Tässä haastattelussa oli paljon hyviä pointteja, joita itsekin olen pohtinut viime aikoina. Alla pidempi teksti ja analyysini mitä tapahtuu, miksi, ja mihin se johtaa. Lue omalla vastuulla, kommentoi vapaasti. Yksi isohko "ongelma" tähän liittyen on. Meillä ei tunnu olevan mitään lakeihin tai sääntelyyn perustuvia työkaluja estää jonkintyyppisiä investointeja samalla kun toinen sallitaan. Ei ole siis strategiaa, eikä varsinkaan työkaluja ohjata sitä strategiaa. Emme voi päättää, mihin Suomen vihreä sähkö pitäisi käyttää. Tämä on sekä hyvä että huono asia (hyvä esim siksi että markkinat saavat toimia sen sijaan, että kansakunnan investointeja ohjattaisiin Suuren Johtajan kansliasta). Lakeja muuttamalla näitä keinoja ja mekanismeja toki voidaan luoda, ja voin olla tässä väärässä sillä en ole Suomen lain ja sääntelyn asiantuntija. Jos olen, kommentoi alle! Jos siis joku haluaa rakentaa Ypäjälle ison datakeskuksen, on hyväksyntä lähinnä kunta-tasolla (kaava jne). Ministerit lukevat asiasta sitten lehdistä. Tämä kannattaa pitää taustalla mielessä kun luet eteenpäin. Ypäjän päättäjillä insentiivit ovat: - Kiinteistöverot - Paikalliset työpaikat (rakentaminen, operointi) Heillä ei ole, eikä varmaan pidäkkään olla, kansallista strategiaa tai kokonaiskuvaa, saati insentiiviä olla hyväksymättä seudulle tulevaa isoa investointia! YVAt, Fingridin liittymät jne tehdään viranomaistyönä tai vastaavalla periaatteella. First come, first served on siinä mielessä oikeudenmukaista ja reilua. Ei paikallisviranomaisilla tai verkko-operaattorilla saa tai voi olla poliittista mandaattia syrjiä milloin mitäkin toimialaa. Se olisi mielivaltaa. Suomeen saa siis tulla rakentamaan 10 GW tuulivoimaa (josta noin puolet ulkomaisessa omistuksessa, mukana hankkeita joissa rahoittaja kerää vain RE-sertit eikä sillä ole edes toimintoja suomessa joihin energiaa käytetään, se dumpataan markkinoille hinnasta piittaamatta sillä sertit ovat se mitä halutaan ja niillä on kustannus.) Jonkun Amazonin tase kestää periaatteessa sen, että Suomen kokoisen maan paikalliset sähköntuottajat laitetaan vaihtelevatuottoisella tuulivoimalla aivan solmuun ja osa ajetaan selvitystilaan, sekä tehdään investoimisesta käytännössä mahdotonta. "Kun sitä tuulivoimaa on jo niin paljon ettei muu kannata (mutta ei myöskään teolliset investoinnit jotka tarvitsevat tasaista sähköä)" Suomeen saa tulla rakentamaan myös 10 GW datakeskuksia - ilman että kukaan edes huomaa (ilman EK:n Janne Peljon @JPeljo dataikkunaa meillä ei varmaan olisi nykyistäkään tilannekuvaa, KIITOS Janne!), ja täysin ilman koordinointia tai kansallista strategiaa. Tämä on erittäin markkinamyönteistä, mutta kun asioita tapahtuu tässä mittakaavassa, että kymmenen megawatin datakeskuksen sijaan aletaan puhumaan 20, 50 tai jopa 100 kertaa isommista kulutuksista, jotka OIKEASTI OVAT YKSITTÄISINÄKIN HANKKEINA KANSAKUNNAN MITTAKAAVASSA MERKITTÄVIÄ, saati kun niitä on vireillä kymmeniä samaan aikaan, voivat myös seurakset kansakunnalle olla kovat ja pitkäikäiset. Miksi? Koska datakeskuksia rakennetaan pää märkänä samanaikaisesti (kuten tehtiin tuulivoiman kanssa), niiden vaikutukset sähkömarkkinoihin tulevat "kertarysäyksellä", ilman että niihin ehditään reagoida myöskään markkinoiden toimesta. Vaikka sähkön hinta datakeskusten tuoman sähkön "pohjakysynnän" vuoksi tuplaantuisi ensimmäisenä vuonna ja hankkeiden exceleiden vihreä väri alkaisi näyttää keltaista tai oranssia, on investointi/rakennusputkessa vielä hyvinkin kaksin-kolminkertainen määrä datakeskuksia joita on enää vaikea perua. Kun nämä valmistuvat, voi sähkömarkkina olla melkoisessa tilanteessa. Sama on käynyt tuulivoimalla mutta "toisin päin" - tuulisten päivien hinnat putosivat ja monet yhtiöt tuntuvat olevan vaikeuksissa, mutta homma jatkui tämän tajuamisen jälkeen vielä vuosia koska hankkeet oli jo päätetty ja niitä oli paljon. Myllyt on rakennettu ja jos konkurssi tulee, joku ostaa ne halvalla ja jatkaa pyörittämistä (koska se on lähes ilmaista). Ja tilanne pysyy kaikille toimijoille huonona. Jo investointiputkessa olevat 2.2 GW datakeskuksia tulee järisyttämään sähkömarkkinoita (2-3 vuotta), puhumattakaan jos suunnittelussa olevat toinen ja ehkä kolmaskin mokoma toteutuvat. Aikataulu näille on noin 4-5 vuotta. Datakeskusten joustokyky ja -halu on varsin rajallinen. Siellä on toki valtavat määrät varakapasiteettia eli dieselmoottoreita ja sellaisia. Ehkä osaa niistä voi käynnistellä sähköpulatilanteessa, mutta meillä ei taida olla mekanismeja "keskusohjata" tätä, eli perustuu sitten toimijan halukkuuteen ja kyvykkyyteen. Ne ovat VARAVOIMAgeneraattoreita siltä varalta että sähköverkossa tulee ongelmia, eivät varsinaisesti "korkeiden hintojen generaattoreita". (ja juu, ei sinne polttoainetankkeihin osteta biodieseliä happanemaan, kyllä se on fossiilista varmaan pääosin). Tuskin osun kauheasti pieleen jos sanon että 10% tai maks 20% datakeskusten tehosta pystyy joustamaan (mitä huonommin joustaa, sen tärkeämpiä ja arvokkaampia asioita datakeskus tekee: joku tekoälymallin kuukausia kestävä koulutusajo ei todellakaan jousta). Kielimallille annetut kysymykset ja niiden käsittely joustavat myös huonosti, sillä palveluntarjoaja ei halua asiakkaiden siirtyvän kilpailijalle liian hitaan ja pätkivän palvelun vuoksi. Kissavideot ja TikTok, internetin käyttö yleensä, google-haut? Ehkä, mutta tätäkään emme tiedä. Kalliiden datakeskusten siruja ei haluta pääsääntöisesti lepuuttaa, vaan ajaa koko ajan täysillä, sillä kalliskin sähkö on kokonaiskuluissa suht pieni osa ja tuotettu arvo usein korkea (se kissavideo on tärkeä sen katsojalle juuri silloin!) Vedetään yhteen: Meillä ei keskusjohto ohjaa sähkönkulutukseen liittyviä investointeja. Eikä se ohjaa myöskään sähköntuotantoon liittyviä investointeja. Ei vaikka ne olisivat miten suuria ja yhteiskunnan kokonaisetuun vaikuttavia. On kuitenkin yksi asia jota poliitikot ja viranomaiset tarkkaan ohjaavat: ydinvoimainvestoinnit. Ne nähdään, lähes koosta riippumatta, kansakunnalle ja energiajärjestelmälle niin tärkeinä, että 50 megawatin lämpöreaktorikin pitää käytännössä hyväksyttää koko parlamentilla (uudessa laissa tulee riittämään hallituksen hyväksyntä.) 50 MW:n lämpötehoinen ydinreaktori: monivuotinen poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu jonka kustannukset miljoonia ja lopputulos epävarma. Toki jos rakennetaan yhteen paikkaan sarjassa useampi, riittää yksi keskustelu (kunhan se käydään lopulliselle teholle!) 10 GW tuulivoimaa ja RE-sertifikaattituotantoa: ei keskustelua/hyväksyntää. 10 GW datakeskuksia: ei keskustelua/hyväksyntää. Koska ydinvoima on ainoa asia jossa tämä keskustelu ja hyväksyntä on säädetty lakiin ja jossa meillä siis on työkalu ja mekanismi käydä tuota keskustelua. Kaikessa muussa mennään markkinoiden ehdoilla. Hyvässä ja pahassa. Mutta on tuo surullisen huvittava tilanne kyllä. Ongelmaksi on eniten tullut tapahtuvien asioiden mittakaava ja nopeus. Suomi on hyvä investointikohde vaikkapa datakeskuksille juuri yllämainitusta syystä, ja nyt tulemme tuntemaan sen nahoissamme. Loppuun vielä ajatuksia mahdollisista vaikutuksista tuleviin sähkönhintoihin. Jaetaan sähkömarkkinoiden vuoden hintatunnit vaikkapa kolmeen kategoriaan (tuntimäärät ovat karkeita arvioita joissa käytin AI:ta apuna): 1. Halpaa! Alle 20€/MWh, noin 3000-4000 tuntia (sis negatiiviset hinnat noin 500 tuntia, täällä on siis tuuliset, aurinkoiset, vähäkulutuksiset tunnit - tuotantoa voi olla 15 GW ja kysyntää alle 10 GW, osa tuotannosta alassäätää jos hinta nollassa tai alle) 2. Kohtuuhintaista 20-100 €/MWh. Noin 4000-5000 tuntia vuodessa (puolet ajasta). Tuulee kohtalaisesti, ei piikkikysyntää. 3. Kallista 100-1000€/MWh. Noin 500-1000 tuntia vuodessa. Ei tuule, kysyntä korkea. Jos sähköjärjestelmämme hintoja säätelee pääosin tuulisuus, ja jos siihen lisätään kysyntäpuolelle 2-5 GW peruskuormaa joka ei kauheasti jousta, niin mitä luulette näille hintakategorioille tapahtuvan? Halpoja tunteja varmaan edelleen riittää, eli tuuliset/aurinkoiset tunnit, mutta niitä on vähemmän. Kohtuuhintaiset, joissa hinnanmuodostus syntyy jonkin muun kuin marginaalikustannukseltaan "ilmaisen" tuulivoiman/ydinvoiman/aurinkosähkön hinnasta, nousevat merkittävin osin kolmanteen kategoriaan (ja 20 € tunnit lähemmäs 100€ tunteja), sillä niitä on varsin vähän verkossa. Mitä tapahtuu nykyisille piikkitunneille, sitä en uskalla edes ajatella. Joku joustaa, ja se kuka joustaa, se ei sitten käytä sähköä, eli jää kämppä lämmittämättä tai tehdastuotanto tekemättä. Nousevat hinnat kannustavat investointeihin. Uuden sähköntuotannon rakentaminen vie vuosia jos ei vuosikymmeniä, eikä kukaan tietenkään voi olla varma tulevista hinnoista - kaikki mitä yllä sanoin on löysää spekulaatiota lonkalta. Jos tilanne kuitenkin etenee about noin lähivuodet, voi tulla pitkiä aikoja kun jo rakennetut datakeskukset jauhavat dataa usean gigawatin voimalla ja samalla Euroopan Halvin Sähkö muuttuu joksikin muuksi. Suomen monet persaukiset kunnat ja kaupungit tosin saavat työpaikkoja ja kiinteistöverotuloja! (Tämä siis ilman ironiaa, nämä ovat paikallisesti todella tärkeitä hankkeita, ja olisi aikamoinen oikeusmurha keskushallinnon "kieltää" kuntia kehittämästä elinkeinojaan, kun niiden talous on aivan kuralla jo valmiiksi!)
Risto Siilasmaa 🇫🇮🇺🇦@rsiilasmaa

Annoin Helsingin Sanomille haastattelun, jossa nostin esiin yksinkertaisen mutta tärkeän kysymyksen: Mihin Suomen rajallinen vihreä sähkö kannattaa käyttää? Vihreä sähkö ei ole meille vain tuotantotekijä – se on strateginen resurssi. 1/ hs.fi/visio/art-2000…

Suomi
40
81
415
65.9K
black angel
black angel@KauppilaAnnika·
kyllä laittaa miettiin että kannattaako enää kuulua liittoon, oon ollu työtön 18.03 alkaen rahaa saan juhannuksena koska oma vastuu ja lomarahat on maksettu. liiton raha 40 päivää ja sit tippuu ja ollut liitossa yli 20v😡
Suomi
65
5
134
25.5K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@CoelThomas Minä voisin vapaaehtoisesti ryhtyä Suomen Magyariksi! Ja samalla Suomen Mileiksi.
Suomi
0
0
0
9
Coel Thomas 🌻
Coel Thomas 🌻@CoelThomas·
Orban toteutti persujen märän unen ja teki Unkarin yleisradiosta oman propagandakanavansa. Magyar aikoo palauttaa lehdistönvapauden uudella medialailla. Ehkä voidaan siis sanoa, että yleisradio voitti Unkarin vaalit, tai ainakin lehdistönvapaus voitti. hs.fi/maailma/art-20…
Suomi
54
19
193
13.6K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@isaacrrr7 2, ehdottomasti! Atomipommi tuhoaa vain osan kansakunnasta, vasemmisto koko kansakunnan.
Suomi
0
0
0
0
Isaac
Isaac@isaacrrr7·
¿Qué es mas efectivo para destruir una nación? 1) Una bomba atómica. 2) Un gobierno de izquierda.
Español
1.2K
519
3.8K
81.2K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@salsaari Entä milloin HS, valehtelun Suomen Mestari, tulee tekemään ratkaisevan virheen?
Suomi
0
0
0
9
Salla Saarinen, Radical Soul
Toimittaja Sami Sillanpään loistava kiteytys Viktor Orbánin häviöstä. Demokratiaa väärin käyttämällä voi luoda autoritarismin. Kriittisiä journalisteja voi piestä ja piinata, mutta eivät he silti luovuta. Kun johtaja alkaa uskoa omaa propagandaansa, loppu on lähellä. Kansa ei tykkää, kun sitä kusetetaan. HS Unkarissa | Tällä kertaa valehtelun mestari teki ratkaisevan virheen hs.fi/kirjeenvaihtaj…
Salla Saarinen, Radical Soul tweet media
Suomi
30
11
58
2.9K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@nuorsuomalainen Niinpä! Ja kumpi on hullumpi? Kansallismielinen Orban vai globalisti, weffiläinen, von der Leyen?
Suomi
2
0
3
68
Nuorsuomalainen nupisee
Nuorsuomalainen nupisee@nuorsuomalainen·
"Viktor Orbánin voi äänestää pois - Ursula von der Leyenia ei.”
Suomi
16
35
364
3.6K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@JuhaMarjanen Ei aina tarvitse olla syyttämässä jotain. Joskus on hyvä vaan kertoa totuus. Se, että totuuden kuuleminen lähes 20 vuoden typerästä talouspolitiikasta ei miellytä, ja halutaan sysätä kulloinkin vallassa olevan hallituskoalition syyksi, on omiaan estämään korjaukset.
Suomi
0
1
3
50
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@PatrizioLaina Jos mitä tahansa toimintaa mitataan vain sen kustannuksilla, ainoa asia, joka kasvaa, ovat kustannukset.
Suomi
0
0
0
80
patriziolaina.bsky.social
patriziolaina.bsky.social@PatrizioLaina·
Kasvavien puolustusmenojen rahoittamisen sijaan Orpon hallitus on alentanut suurituloisten ja yritysten verotusta. Ei ihme, että puolustusmenojen lisäksi vain velka ja korkokulut kasvavat. 🫤 yle.fi/a/74-20219974?…
Suomi
73
27
193
5.9K
Märin Sanna
Märin Sanna@MJaalas·
Juuri näistä syistä koko EU tulisi pikimmiten purkaa. Mitä tämäkin turhatuhero ymmärtää asiasta, josta pian on tietävinään kaiken? Kiva liksa kuitenkin - oletan.
Märin Sanna tweet media
Suomi
45
46
412
4.3K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@AkuAhoniemi Ei ole. Ei missään tapauksessa! Tulojen lisääminen tyhmyyksien rahoittamiseksi on asia mille ei löydy loppua. Ainoa keino, jolla tästä tilanteesta päästään, on turhasta ja tehottomasta toiminnasta leikkaaminen. Säätiöt ym., yritystuet, kehitysapu, maahanmuutto...
Suomi
0
0
2
38
Aku Ahoniemi
Aku Ahoniemi@AkuAhoniemi·
- Suomessa on kolme vuotta puhuttu säästöistä. Mutta todellisuudessa ainoa tie ulos tästä lamasta on kyllä tulojen lisääminen. Valtio ei ole tehnyt mitään konkreettisia toimia esim pk-yritysten kasvun nostamiseksi.
Suomi
34
6
82
3.2K
Päivän Byrokraatti
Päivän Byrokraatti@pbyrokraatti·
Saksa on ilmiselvästi vajoamassa uuteen totalitarismin aaltoon, ja UK:ssa se on jo vauhdissa. Meillä on suurena ongelmana se, että EU-sopimuksin ja "ihmisoikeus"sopimuksin olemme sidottuja samanlaisiin sanan- ja mielipiteenvapauden rajoituksiin kuin mitä nämä edellämme käyvät suuret valtiot harjoittavat. Irroittautuminen niistä ei näytä onnistuvan, joten kohtalonamme lienee syöksy samanlaiseen vasemmistodystopiaan, vaikkakin pienellä viiveellä.
Juho Hirvelä@hirvelanjuho

Siis mitä mä justiin taas luin? "Saksan hallitus ehdottaa lakiesitystä, joka voisi estää ihmisiä ostamasta asuntoja, jos heidän epäillään omaavan ”perustuslain vastaisia” näkemyksiä — jopa ilman rikostuomiota. Luonnos antaisi paikallisviranomaisille etuosto-oikeuden kiinteistökaupoissa ja sallisi tiedustelupalveluiden jakaa henkilötietoja ostajien taustojen tarkistamiseksi. Sitä perustellaan keinona torjua ääriajattelua." Eurooppa näyttää vajoavan päivä päivältä syvemmälle totalitarismin suohon. Ilmeisesti osa AfD:n poliitikoistakin on jo arvioitu viranomaisten toimesta "perustuslaki-vastaisiksi", mikä on varmasti vain uusi termi sille, että ei kannata yleiseurooppalaista vihervasemmistolaista väestönvaihto-politiikkaa. Laki antaisi tiedustelupalveluille oikeuden välittää kunnan viranomaisille eri mieltä olevien ihmisten henkilötietoja estääkseen näiden asuntokaupat - jopa ilman rikosepäilyä. Ja kuvitelkaa, että tällä hetkellä Suomessakin on meneillään Perustuslain 10. pykälän muutos, mikä mahdollistaisi tiedustelupalveluille kansalaisten hakusanapohjaisen massavalvonnan ilman rikosepäilyä - eli juuri tälläisen Stasimaisen tiedonkeräämisen, jolta edes viattomat ihmiset eivät olisi turvassa. Nyt tälle kaikelle sekoilulle ja ihmisten yksityisyyden ja oikeuksien rapautumiselle on alettava laittaa stoppi!

Suomi
14
53
573
16K
Susanna Larila-Viuhko
Susanna Larila-Viuhko@ViuhkoSusanna·
Eikö kukaan muu ole ihmetellyt miten Zeleskistä kehittyi näyttelijästä maan johtaja? Mistä hän sai yhtäkkiä tietonsa, taitonsa ja hänestä tuli sota-asiantuntija? Auttoiko hänen komedia-sarja missä hän esitti Ukrainan pressaa? Sama kuin Suomen pressaksi tulisi Nordman.
Suomi
106
14
182
10.8K
Mauri Francke
Mauri Francke@MauriFrancke·
@MVirtanen Kun katson tämän kaverin kasvoja hänen puhuessaan, ei herätä luottamusta. Näkeepähän! Siis oliko Unkarin kannalta hyvä juttu vai ei.
Suomi
0
0
0
12