Reijo Heiskanen

Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden suhde tuloihin oli 2025 lopussa liki kaksinkertaistunut 1990-luvun lopusta (TK, 31.3.2026). Velatkin ovat kasvaneet. Nettovaralliuuden suhde on ollut vakaahko, mutta nyt ATH. Tyypillistä vaurastuvalle taloudelle. op-media.fi/puheenvuorot/v…

EKP on tehnyt selväksi, mm. ECB and its watchers -seminaarissa, että ei aio toistaa vuoden 2022 virheitä. Korkoa tullaan tarvittaessa nostamaan ennaltaehkäisevästi. Puheiden jälkeen EKP ottaisi riskin uskottavuuden menettämisestä, jos ei näin toimi. hs.fi/paakirjoitukse…

OP Pohjolan asiakkaiden korttimaksut ovat maaliskuussa kasvaneet samaa vauhtia kuin viimeisimpien 6 kk:n aikana keskimäärin kuluttajien luottamuksen laskusta huolimatta.

@LeoTiittanen @ostanasuntoja Suomessa kotitalouksien finanssivarat ovat kyllä reaalisestikin korkeammalla kuin melkein ikinä, mutta voi olla että eivät aivan ATH edellisen inflaatiopiikin jäljiltä.

@Reiskanen @ostanasuntoja Viimeksi eilen kun tarkistin niin sain säästöilläni vähemmän asioita kuin 5, 10, 15, 20 vuotta sitten. Argumenttisi ei oikein vakuuta.

Lagarde korosti, että maaperä inflaatiolle ei ole yhtä valmis kuin 2022. EKP ei silti nyt aio olla niin hidas reagoimaan kuin 2022. Riskeihin reagoidaan tarvittaessa, vaikka tähtäimessä ovatkin korkeiden energian hintojen seuraukset. Reaktion suuruus riippuu shokin suuruudesta.

@LeoTiittanen @ostanasuntoja Suotuisa talouskehitys lisää kuluttajien säästöjä.

@Reiskanen @ostanasuntoja Onko Reijo mielestäsi suotuisa talouskehitys pitkällä aikavälillä perusteltava syy heikentää kuluttajien säästöjä eksponentiaalisella nopeudella? Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla näkemyksesi.

@ostanasuntoja Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Keskuspankit tavoittelevat vakaata ja maltillista/matalaa inflaatiota. Tähän niiden väline on korko. Vakaa ja matala inflaatio mahdollistaa parhaiten suotuisan talouskehityksen pidemmän päälle. Piste.

Onko kustannusten ja hintojen nousu inflaation synonyymi, kun se tapahtuu tarjontashokin seurauksena laskeviin talouskasvuodotuksiin? Jos vielä likviditeetti olisi laskussa, kyseessä olisi vielä vähemmän talouden ongelma, johon keskuspankin kiristävä rahapolitiikka olisi ratkaisu.

@ostanasuntoja Oppikirjaesimerkki. Tarjontashokki vaikuttaa kielteisesti tarjontaan. Tietyssä tasapainossa tuotanto on matalampi ja hinnat korkeammat. Kysynnän heikentäminen laskee yhä tuotantoa, mutta laskee hintoja. Jos inflaatiokierrettä ei pysäytetä, niin 1970-luku.

Energian tarjontashokki laskee kysyntää ja siillä on kielteinen vaikutus talouskasvuun, jonka EKP jo euroalueen ja SP Suomen talousennusteisiin päivittivät. Jos konflikti pitkittyy, talouskasvun ennusteskenaariot ovat kielteisimpiä. Voitko vääntää rautalangasta, miksi EKP:n tulisi voimistaa kielteistä vaikutusta talouskasvuun ohjauskorkojen nostolla.

@ostanasuntoja Korot vaikuttavat kysyntään. Jos luottamus inflaatioon palautuu, kielteinen vaikutus talouteen jää pieneksi. Edellisen inflaatiopiikin taltuttaminen onnistui varsin hyvin. Siinäkin tarjontatekijöillä oli suuri rooli.

@Reiskanen Voitko vääntää rautalangasta, miten energian tarjontashokista johtuvaan laajempaan kustannusten ja hintojen nousuun EKP voi vaikuttaa niiden tarjontaa palauttaen kustannuksia ja hintoja laskeakseen.

@ostanasuntoja Ei mitenkään. Sen takia EKP ei aluksi tee mitään. Toimiin aletaan vasta, jos energian hintojen nousu uhkaa heijastua laajemmin hintoihin, joihin EKP:n politiikka voi vaikuttaa.

@Reiskanen Voitko vääntää rautalangasta, miten EKP voi lisätä energian tarjontaa, joka on tarjontashokin seurauksena supistunut. Käytä niin selkeää ja konkreettista kieltä, että tyhmäkin ymmärtää.

1970-luvulla öljyn hinta yli 10 kertaistui (nimellisesti pysyvästi) ja öljyn käytön intensiteetti oli yli kaksinkertainen nykyiseen nähden. Nykytilanne vertautuu talousnäkökulmasta paremmin 1990-luvun alun Persianlahden sotaan. Intensiteetti tuolloinkin liki kaksinkertainen.

Mitkä ovat Lähi-idän kriisin talousvaikutukset Suomeen? Teimme 3 skenaariota kriisin kehityksestä ja arvioimme niiden talousvaikutuksia. Kasvu voi hidastua vain vähän, mutta talouden supistumistakaan ei voida poissulkea. Linkistä tarkemmin. op.fi/documents/1020…

@ostanasuntoja 11.3 tietoihin ja markkinaodotuksiin öljyn hinnoista.

@Reiskanen Kertoiko EKP, mihin ennustettuun Iranin tilanteen päättymiseen ennusteet perustuvat? Aika hyvin täytyy se tietää, että voi kymmenyksen tarkkuudella ennustaa kasvun.

EKP:n ennusteet hyvin ajassa kiinni. Inflaatioennuste 2,6 % 0,7 %-yks. ed. korkeampi. Seuraavina vuosina kakkosen tuntumassa. Kasvu 0,9 % 2026 eli 0,3 %-yks. edellistä alempi. Seuraavat vuodet aika ennallaan 1,3-1,4 %. Muutokset aika samanlaisia kuin Suomellekin olisi tänään.

Bensiinin hinta on ollut öljyn hintaan nähden koholla jo alkuvuoden, ja nousu on siihen nähden ollut maaliskuussa maltillista. Nykyisellään vaikutus inflaatioon on n. 0,4 %-yksikköä. Öljyn hinnan nykytaso viittaa suurempaan vaikutukseen pidemmän päälle. Inflaatio oli 2/26 0,6 %.

Kotitalouksien säästämisaste on toipunut keväästä koronaa edeltäneelle tasolle, joka on lähtökohta ennusteessamme. Riskinä kohonnut epävarmuus ja mahdollisuutena lasku kohti historiallista keskiarvoa. Itse epäilen, että taso on noussut pysyvämmin esim. ikääntymiseen liittyen.

Aamulla barreli brent-öljyä maksoi noin 75 euroa, joka on noin 10 euroa korkeampi kuin vuosi sitten. Tämä nostaa kuluttajahintaindeksin vuosimuutosta 0,2-0,3 %-yksikköä. Tammikuussa kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli -0,2 %.

Persianlahden sodan vaikutusarviot ovat aika maltillisia, mutta esim. USA:n arvioidaan muutoin saattaneen onnistua välttämään taantuman. Sodan vaikutukset iskivät muutoinkin heikoilla olleeseen talouteen, kuten monissa Euroopan maissakin.

Talousvaikutuksia arvioidessa vertaisin nykytilannetta Persianlahden sotaan. Tosin tilanteen pitäisi kärjistyä aika lailla, jotta suuruusluokka olisi sama. Tuolloin öljyn hinta nousi 2-3 kertaiseksi ja piikki kesti 6kk. Lisäksi öljyn käytön intensiteetti oli kaksinkertainen.

@TomimPAAN Tilapäinen.

@Reiskanen Mikä on vaikutus, jos sota loppuu muutamassa viikossa?

Ihan vielä ei olla noissa EKP:n käyttämissä lukemissa. Nykyisellään bensiinin hinnan nousun välitön vaikutus KHI:iin Suomessa 0,4-0,5 %.