Samuli Launiainen

@aleksi_luke @IlkkaJLeinonen @kirjeenvaihtaja @Heikki_Ala_aho @AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland Hakkuiden aiheuttamat CO2 päästöt on kyllä jo mukana turvemaiden maaperälaskennassa. Hakkuutähteet ja luontaisesti kuollut karike kulkee Yasson kautta. Lämpötilaherkkyys +8% degC-1.

@IlkkaJLeinonen @kirjeenvaihtaja @Heikki_Ala_aho @AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland Ojitettujen soiden KHK inventaariossa ei ole mukana avohakkuiden aiheuttamia lisääntyneitä CO2 & N2O päästöjä. Tämä on yksi kehityskohde. Nykyinen laskenta perustuu aineistoon jossa ei ole mukana kohteita jotka olisivat hiljattain hakattu.

LUKE:n 1300 eksperttiä ei osaa laskea päästöjä. Eiköhän kunnon leikkaus LUKE:n budjetissa hoitaisi senkin asian kuntoon. Samalla pelastuisi valtion talous. metsalehti.fi/artikkelit/sat…

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Minun ymmärtääkseni khk-imventaariossa käytetään Alm'ia ihan sellaisenaan.

Nyt olisi tärkeää julkaista se Luken tarkka laskentamalli ja mm. se miten ojitettujen soiden laskenta on yhdistetty muuhun aineistoon. Muutoin siitä Luken laskentamallista keskustelu on varsin hyödytöntä. Jos Luken laskennassa on käytetty Alm et ali 2023- mallia sellaisenaan, niin sen karikesyöte-poistuma ei karikesyötteen osalta huomioi lämpötilaa ja CO2:n lannoitevaikutusta lainkaan. Alm et al-paperissa ei käytetä todellisen kasvun mittauksia lainkaan. Alm et al on erittäin lämpötilariippuva, mutta vain biosmassan hajoamisen osalta. Ilman tuota lämpötilavaikutusta, on ko. mallin tulos jokseenkin trenditön vaakasuora jana.

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Epäsuorasti huomioi ympäristötekijöiden muutosten vaikutuksen, koska karikesyöte perustuu VMIn avulla arvioituihin kasvupaikkakohtaisiin keskibiomassoihin (ja pohjapinta-alaan) suuraluetasolla. Mutta puiiden allometria (biomassamallit) ja turnover ketoimet ei riipu ilmastosta.

@IlkkaJLeinonen @AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @Heikki_Ala_aho @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland @kirjeenvaihtaja @aleksi_luke Ja se onko lämpötilaherkkyys ja sitämyötä päästötrendi realistinen on monen miljoonan CO2 tonnin kysymys.

@AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @Heikki_Ala_aho @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland @kirjeenvaihtaja @aleksi_luke Tuon kuvan perusteella Suomi näyttää olevan ainoa maa, jossa toimenpiteistä riippumaton lämpötilan kohoaminen huomioidaan päästökertoimessa.

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Maaperän tase on 2 suuren virran eli karikesyötteen ja hajotuksen (karike + vanha turve) kertaluokkaa pienempi erotus. Mallin ongelma on, että hajotus ei riipu suoraan karikesyötteestä vaan välillisesti pohjapinta-alasta. Myös lämpötilavaste on omituisen jyrkkä.

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Suopuuston nettokasvu (kasvu - poistuma) tulee VMI mittauksista, eli muuttuvien ilmastotekijöiden vaikutus puuston nieluun huomioidaan sitä kautta. Myös karikesyöte maaperään tukee VMIsta. (1/2)

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Lopputulemana: päästöjen suuruusluokka (kertaluokkatasolla) lienee järkevä mutta kasvavan trendin voimakkuudesta en menisi sanomaan yhtään mitään.

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola 3) lämpötilavaste ei Ojasen aineistossa edusta lämpötilan muutosta vaan on seurausta koelalojen välisistä ilmastollisista eroista, pohjavedenpinnasta etc. En usko että tätä voi käyttää luotettavasti arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.

@tuomejoo @LaitisenArto @AnnikaKangas On äärimmäisen hankala asia. Puiden maanpäällisen hiilivaraston muutoksen voi arvioida suht. luotettavasti mutta maaperä ei paljasta salaisuuksiaan millään käytettävissä olevilla menetelmällä. Satelliittipohjaisten arvioiden epävarmuudet on yhä varsin suuria.

@LaitisenArto @AnnikaKangas En tunne alaa, mutta vaikuttaa hankalalta laskettavalta. Onneksi ovat kehittäneet sateliittimittaustapoja, joilla nykyisin seurataan sekä hiilidioksidi- että metaanipäästöjä lähes realiaikaisesti. En tiedä, miksi näihin mittaustuloksiin ei tunnuta nojautuvan.

Prof. @AnnikaKangas: "Kenelläkään ei ole käsitystä metsien maaperäpäästöistä eivätkä eri maiden laskentaperusteet ole yhteismitallisia." Prof. Lauren: Turvemaiden hiililaskentamallin tuloksia "ei voi käyttää mihinkään." Hiililaskennan pohja mureni. metsalehti.fi/artikkelit/min…

@TapaniVeistola @luonnonsuojelu @hsfi Tuuli- ja aurinkovoimatuotannon voimakkaasti kasvaessa, ja levittyessä yhä laajemmille metsä- ja luontoalueille olisi äärimmäisen tärkeää pistää myös ympäristösääntely kuntoon, jotta luontoa ei tarpeettomasti vahingoitettaisi ilmastotoimilla.

@SamuliGloersen @MarkusMelin1 @SarasvuoJari @LukeFinland @ir_rkp Tätä kannattaisi harkita; ainakaan vertailutesti ei tekisi pahaa.

@SaLascience @MarkusMelin1 @SarasvuoJari Meidän on toisin sanoen hylättävä Luken tarjous menetelmästä ja kilpailutettava menetelmätarjoukset valiten sellainen jonka tuilos on valtiontaloudelle paras. @LukeFinland @ir_rkp

Niin kauan kuin metsien biomassa kasvaa, _metsät_ eivät ole päästölähde eivätkä niin muodoin lämmitä maapalloa, väittivät "valveutuneet" mitä tahansa. Hesarin hokema väite "Suomen metsät lämmittävät maapallon ilmastoa" on irvokasta, ideologisoitunutta propagandaa.

@AnnikaKangas @SarasvuoJari Kannattaa myös erottaa kaksi asiaa: puuston nielu perustuu VMI mittauksiin. Maaperän hiilitase puolestaan joukkoon ketjutettuja laskentamalleja - tästä syystä maaperän taseen epävarmuus on ihan eri sfääreissä.

@SarasvuoJari Kannattaa lukea tästä Luken tiedotteesta. Maaperän päästöt ovat muuttaneet metsät päästölähteiksi. Puut ovat edelleen nielu. luke.fi/fi/uutiset/kas…

@SamuliGloersen @MarkusMelin1 @SarasvuoJari Eivät ole, menetelmien kirjo on lavea

@MarkusMelin1 @SarasvuoJari Ovatko menetelmät ja laskutavat yhdenmukaiset kaikissa maissa?

@adleande @MarkusMelin1 @SarasvuoJari KHK-inventaarion maaperänielu/päästö ei perustu mittauksiin vaan se on mallinnettu perustuen puuston karikesyötteeseen (lehdet, oksat, juuret etc.) ja vuoden keskilämpötilaan. Epävarmuudet ovat isoja ja laskenta tulisi perata huolella. Miljardin euron kysymys onko arviot oikein.

@MarkusMelin1 @SarasvuoJari Vastaus siis se, että koska ei mitata ainostaan puita, vaan myös maaperää niiden alla ja ympärillä, tulos on negatiivinen.

@TuomasJMattila @LukeFinland Mä olen ihmetellyt myös miksi 1990-2010 hiilinielu on niin suuri - silloin hakkuumäärät oli maltillisia ja elävän puuston karikesyöte tod. näk. pienempi kuin nykyään. Lämpötilatrendikään ei voi selittää kovin paljon; Yasson Q10=2.1. Tulee väkisin mieleen Yasso spin-up'in ongelma.

@IlkkaJLeinonen Tässä on pakko olla taustalla laskentatavassa tapahtunut radikaali muutos; steppifunktio ei voi vastata todellisuutta, varsinkin kun peilaa aikasarjan muuhun vaihteluun. Tietääkö @aleksi_luke? Sinänsä tämä on hyvä esimerkki miten heikolla pohjalla KHK-inventaariot on.

Saksan metsät muuttuneet -40 Mt hiilinielusta 17 Mt päästölähteeksi.

@TuomasJMattila @SarasvuoJari @TuomasJMattila: kun puiden ikä ja koko kasvaa, karikesyöte kasvaa yhä hitaammin. Tämä on epälineaarisen allometrian seurausta - lehti- ja juuribiomassaa on suhteessa isoilla puilla vähemmän. Päteeköhän käytetyt biomassamallit yhä kun metsien rakenne ja käsittely on muuttuneet.

@TuomasJMattila Pystytkö @TuomasJMattila arvioimaan mikä vaikutus kivennäismaiden maaperän hiilinielun muutoksiin on : i) karikesyötteen dynamiikalla, ii) oletuksella alkutilan (1990) hiilivarastosta? @LukeFinland: julkaiskaa laskennan välitulokset ja menetelmät ja päästäkää tutkijat töihin!

Lisää systeemistä ymmärrystä soiden, metsien ja ilmakehän välisistä energiavirroista. Eilen hieno väitös Jari-Pekalta ja mahtavaa yhteistyötä matkan varrella @unioulu @MarttilaH @PerttiScience @Annalea_Lohila @IlmaTiede @LukeFinland