Teemu T Kaskinen

@LeoVasanko @KuittinenPetri Jotain tuon suuntaista arvelinkin. Itse aloitin koodaamisen alaluokilla Commodore 64:lla. Se alkoi Basicilla ja tekstipohjaisilla peleillä (koska halusin kertoa tarinoita) ja eteni pidemmälle. Tosin tuolloin perusmatikka oli jo hallussa ja a siitä oli apua.

@TeemuTKaskinen @KuittinenPetri Huomautan aloittaneeni koodailut 6-vuotiaana, ja sen olevan erinomaista leikkimistä jos sattuu pitämään. Osasin myös kertolaskut jo ennen koulua.

Kun tällainen peruskoulun laaja-alainen erityisopettajakin joutuu pohtimaan, mitä ekaluokkalaisen matematiikan kirjan tehtävissä ajetaan takaa, ollaan menty helvetin syvälle. Kiitti vaan, kustantajat. Ei ihme, että matikka-ahdistus lisääntyy.

@AntonioTeg En syyttäisi pelkästään opettajia. Kysymys on myös resurssien suuntaamisesta.

@TeemuTKaskinen Myöskin opettajat ovat ihan hukassa. Opettaja sanoi että kukaan jää luokalleen hänen luokaltaan, vaikka osalla on suuria vaikeuksia jo 1lk ollessaan. Nyt sitten koko luokka menee hitaimpien mukaan. Juniori on aika tylsistynyt koulussa. Kotona tehdään aina lisä läksyjä. 😀

@AntonioTeg Ihmettelen kirjojen tekijöiden didaktista ja pedagogista osaamista ihan väkisin. Ainakin ikäkausikohtaisen kehityksen tuntemus on ajoittain hukassa.

@TeemuTKaskinen Oppikirjat ovat kyllä todella erikoisia, ja tapa millä lasketaan ihan eri mitä itse olen opetellut. Meni itselläkin aivot solmuun, ihmeteltiin 2 aikuisen & yhden 2lk kanssa tehtävää. Myöskin puolet kirjasta on tekemättä lukukauden lopussa & saa luntata taka sivulta koulussa 🤯

@valitse_toinen Siksikin juuri presentaatio on avain-asemassa. Ja peruslaskutoimitukset tulee hallita ennenkuin aletaan opettaa yhtälöparin ratkaisua. Ah sitä ajatusten Tonavaa, joka on virrannut joidenkin tekijöiden mielessä. Ainakin lasten ikäkohtainen kehitys on ollut pimennossa.

@TeemuTKaskinen Useissa kirjoissa sitä opetetaankin monin eri tavoin juuri siksi, että lasten aivot, hahmotuskyky, oppimistapa ja ajattelun kehityksen vaihe on erilainen. Mutta kaikki havainnollistamistavat eivät ole onnistuneita ja saattavat saada asian näyttämään vaikeammalta kuin se on.

@hameenhitain @mika_liuska Kollega laittoi itselle kuvan tuosta. Voin vain ihmetellä sitä ajatusten Tonavaa, joka on virrannut tekijän mielessä. Yhteenlaskua opetetaan yhtälöparin ratkaisulla yksilöille, joilla mekaaninen laskutaito ei ole vielä kehittynyt.

@mika_liuska @TeemuTKaskinen Kiitos päiväni pilaamisesta🤦🏼‍♂️ Samalta sivulta löytyy myös suomiversiossa, enkä nyt ihan heti hoksaa itsekkään kaavaa millä tuon ratkaisisin, taidan mennä ekalle luokalle😬

@valitse_toinen Kuten moni asia matematiikassa, mainitsemasi asia voidaan opettaa usealla eri tavalla. Ja juuri se, miten se esitetään, saa aikaan aivoissa joko mielekkään haasteen tai ristiriidan. Jos ristiriita on looginen, se ei edistä oppimista,koska ihminen ei ymmärrä, mikä menee pieleen.

@TeemuTKaskinen Alkuopetuksen matikassa trillataan usein osataitoja, jotka näyttävät asiaan vihkiytymättömästä tarpeettomilta, kun omissa aivoissa taito on jo automatisoitunut eikä tiedosteta laskuprosessia, esim. kympinylitys eri lukualueilla. Mutta tästä ei siis kohdallasi ole kyse :)

@KuittinenPetri Sitä voi kasvattaa suunnilleen murrosikään asti.Tuon pisteen jälkeen tulee normaali nuoren kapina, joka onneksi joskus päättyy. Ja murrosiässä olennaista on olla läsnä ja tukea ja rakastaa nuorta, vaikka tämä hakisi miten rajoja. Ja kuten kaikessa, hyvä perusta edesauttaa jatkoa

@TeemuTKaskinen Viiden lapsen isänä voin vain todeta, että noin se on. Kaikki 5 lasta täysin erilaisia, mikä on myös rikkaus. Ja kun lapselle tulee ikää niin geneettinen ohjelmointi iskee entistä vahvemmin, ts. kasvatuksen merkitys vain kutistuu entisestään.

@mika_liuska @hameenhitain Tuo on yksi hyvä esimerkki liiallisesta ajattelusta. Ei peruskoulua aloittavalle pidä opettaa yhtälöparia ennen peruslaskutoimitusten osaamista. Jos tekijä ei osaa asettua kohderyhmän tasolle, ollaan pielessä.

@hameenhitain @TeemuTKaskinen Snilleblix 2b, suomeksi taitaa olla Oivaltaja. Kyseessä on siis vaakatehtävä, joka on käytännössä yhtälöpari. Kotitehtävissä tuollainen pompsahtaa esille ilman, että sitä on missään vaiheessa opetettu tai että se mitenkään liittyy opeteltavaan aiheeseen.

@KuittinenPetri Vanhempien esimerkki vaikuttaa aina, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.

Tuo muut virikkeet ovat suuri ongelma. YouTube ja lyhyt videot kilpailevat nyt ihan kaiken muun kanssa ja vievät aikaa pois jopa pelaamiselta. Tosin ala-asteikäisten lasten kohdalla meillä on peliaika rajattu vain 2x30 min viikonloppu eli tunti viikossa. Kotona on kirjoja ja sarjakuvaa äärimmäisen monipuolisesti. Onneksi nyt sentään Aku Ankkaa luetaan ja Pokémon-aiheisia kirjasia. Tietokirjojen kohdalla taitaa käydä niin, että vain isi lukee.

@JuhaV1rtala @TereSammallahti 7-vuotiaille. Ei ole pienintäkään hajua tekijöillä lapsen ikäkausitasoisesta kehityksestä tai käytännön opetustyöstä. Enkä usko kirjaa tarkistetunkaan osaavan viranomaisen toimesta.

@TeemuTKaskinen @TereSammallahti Jos lapsi ja vanhempi ei ymmärrä kysymystä niin minkä ikäiselle se materiaali on tehty?

@JuhaV1rtala Vanhassa vara parempi. Osa uusista oppikirjoista on hyviä, mutta osa... Sanoisin, että asioita on pohdittu aivan liikaa, jotta on keksitty uusi "vallankumouksellinen" tapa.

@TeemuTKaskinen Eli kaivan jostain vanhat omat kirjat ja pidän kotona pojalle matematiikan tunnit toiseen kertaan? Minä kuitenkin kuulun siihen meidän Pisa huippuryhmään vuodelta 2000 joten ei se opetus ihan paskaa ollut. Matikka oli minulle helppoa vaikka olin pirun laiska opiskelija.

@hameenhitain @mika_liuska Kysymys on kymppiparien opettamisesta. Tärkeä asia, joka esitetään esimerkeissä tavalla, jota käyttäen saa väärän vastauksen. Eli asioiden esittäminen ei ole ollut tekijöiden vahvuus.

@mika_liuska @TeemuTKaskinen No nyt alkoi kiinnostamaan, laita tehtävä esiin tai laita tieto, että mistä kirjasta ja miltä sivulta tehtävä löytyy.

@aimoporvari @TereSammallahti Ja se jos mikä, aiheuttaa matikka-ahdistusta, kun vanhemmakin joutuvat pohtimaan yksinkertaisia matematiikan laskuja lapsen kanssa kotitöitä tehdessä. Antaa kuvan, että vanhemmatkaan eivät osaa, vaikka oikeasti osaavatkin.

@TereSammallahti @TeemuTKaskinen Nimimerkillä ”päässyt matematiikan valintakokeella heittämällä yliopistoon” voi hyvin todeta että helpoista asioista todellakin on tehty niin vaikeita että ei mitään tolkkua. Esimerkit käsittämättömiä ja tosiaan pilkottu niin atomeiksi että ei enää aukea.

@KuittinenPetri @LeoVasanko Vanhemmuuden parhaita puolia.

@TeemuTKaskinen @LeoVasanko Lapset leikkivät monta tuntia päivässä esim. rakentelupalikoilla, myös lähimetsä ja oma piha ja lähiseudun leikkipuistot kovasti käytössä. Pidän aina huolen, ettei kotona kökitä liian pitkään ja ulos ulkoilemaan myös. Saan itsekin samalla liikuntaa.

@Ariswang73 @TereSammallahti Ja pahinta tässä on, että kun vanhemmat joutuvat pohtimaan läksyjä lapsen läsnäollessa, matematiikka näyttäytyy lapselle jonakin, jota edes vanhemmat eivät osaa. Se se vasta ahdistusta lisää. Amatöörit kirjojen tekijät!

@TereSammallahti @TeemuTKaskinen Huomannu, poika nelosella😅

@TereSammallahti Se on sitä, kun pyörä on pitänyt keksiä kokonaan uudelleen ilman, että on ollut tietoa lapsen ikäkaudelle tyypillisestä kehityksestä.

@TeemuTKaskinen Meillä oli kolmosluokkalaisen matematiikan kirjassa pilkottu yksinkertaiset yhteenlaskuharjoitteet niin käsittämättömiin osiin, ettei meinannut kasarilla peruskoulunsa aloittanut ymmärtää, mitä tehtävässä ajetaan takaa. Näitä sitte väitetään pedagogian riemuvoitoiksi.

@valitse_toinen Tekijänoikeudet

@TeemuTKaskinen Laita toki tänne ratkottavaksi 😊

@pesukarhukone Kyllä sellaisiakin tulee joskus vastaan.

@TeemuTKaskinen Vieläkö matikan kirjoissa on niitä "palikkatehtäviä" missä piti osata pähkäillä kuvasarjan seuraava tms?

@anmalait Lopulta kaikki kumuloituu. Mitä kylvää,sitä niittää. Enkä ylistä digitaitoja,kun oppilaat eivät osaa tietokoneen näppistä käyttää luodakseen salasanan. Onkin pohdittava,onko oppitunnilla olennaista opettaa kuudetta kertaa, mikä on shift-näppäin,vai menisikö käsin kirjoittamalla.

@TeemuTKaskinen Ja toinen, jonka todellisuus kiinnostaisi: toteutuuko ops:n ajatus "digitaidot opitaan osana kaikkia oppiaineita" kouluissa. Omat havainnot ja kokemukset ei vakuuta tästä. Sen verran digitaidottomia oppilaita työssä kohtaa.

Hyvä kertomus siitä, miksi sokea usko digitaalisuuteen laski oppimistuloksia. Vink vink heille, jotka ihmettelevät PISAn tuloksia. Tässäkin olisi kannattanut kuunnella opettajia. yle.fi/a/74-20214351?…

@KuittinenPetri Lukemiseen auttaa vain lukeminen. Eikä silti kaikilla kiinnostus kirjoihin kehity. Lopulta se on kuitenkin lapsen oma valinta. Ja onhan ympärillä paljon virikkeitä, jotka hyvin helposti vievät huomion ja aikaa kirjoja helpommin.

Kymppi-matikan kirjantehtävistä enemmistö on mekaanisia, mutta mukana on ihan kivoja päättelytehtäviä. Yleensä se vaikein tehtävän on kunkin kerran viimeisen sivun ylälauden tehtävä, eli se joka on kotitehtävien yläpuolella. Siinä on tavallaan jo ekaluokkalaisille yhtälöitä ja esim. 3 tuntemattoman muuttujan ratkaisemista. Aluksi 6-v ei tajunnut noita, mutta sitten selitin, miten ne pitää ratkoa ja nyt ne sujuvatkin ilman isin apua. Esim. tänään kaikki 4 sivua täysin oikein. 9-v isoveli onkin oikea haka matikassa ja vetään yleensä täysiä kymppejä. Meillä ei ole viikkorahaa käytössä, mutta jos kokeesta saa täyden kympin lapsi saa 2 euroa ja jos saa 9,5 tai 10-, niin euron. Poika innostui niin kovasti, ja sanoi, että hän on koht rikas kun saa lähes joka kokeesta ne 2 euroa. Nyt kun saisin vielä ne nuoremmat innostumaan klasikkokirjallisuudesta. Se 9-v lukee nyt Jules Vernen Tsaarin kuriiria ja kertoo, että onpa tylsä kirja. Emme oikeastaan edes käy kirjastoissa kun kotona on niin paljon ja nimenomaan hyvää klassikkoluettavaa.