VRN

Työaikainen ruokailusuositus – julkistamistilaisuus AIKA: 4.2.2026 klo 12-14:00 Ilmoittautuminen: link.webropolsurveys.com/EP/508B35F6C8F… Tervetuloa!

Valtion ravitsemusneuvottelukunta järjestää 2.12 klo 13-16 seminaarin ravitsemussuositusten jalkauttamisesta ja uusista, tekeillä olevista suosituksista. Tilaisuutta voi myös seurata linkistä: videonet.fi/vrn/20251202/ Seminaarin ohjelma: ruokavirasto.fi/globalassets/t…

Työikäisten ruokailusuositus julkiseen kommentointiin ruokavirasto.fi/elintarvikkeet…

Työikäisten ruokailusuositus on nyt kommentoitavana lausuntopalvelussa. Linkki: lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Pa…

Nina Halonen Espoo Cateringilta kertoo ruokapalveluiden roolista suositusten jalkauttamisessa. Joka kolmas suomalainen käyttää julkisia ruokapalveluita.

Kauppa voi vaikuttaa ostoskorin sisältöön kasvipohjaisilla valmisruoilla, tuotesijoittelulla, hinnoittelulla ja markkinoinnilla.

Lidl pyrkii siitä, että 2030 myynneistä täysjyvää olisi 35% viljasta, kasvipohjaista proteiinia 20 % proteiinista ja kasvipohjaisista maidoista 10 % maidosta.

Vastuullisuuspäällikkö Sara Leinonen Lidlista kertoo toimista kestävämmän ruokavalion puolesta. Oman merkin tuotteista on vähennetty suolaa ja sokeria ja lisäksi 250 oman merkin tuotteista on saanut Sydänmerkin. Lidl on myös perustajajäsen Pro vege- yhdistyksessä.

Terhi Kinnarin Kinnarin tilalta kertoo, miksi kauran on riisiä parempi valinta. Kauran hyötysuhde on hyvä, se käyttää maaperän ravinteet hyväkseen. Kaurassa 70 % pienempi hiilijalanjälki kun riisissä. Kaura on Suomessa hyvin kasvava vilja ja sillä on hyviä terveysvaikutuksia.

HKFoods vähentää 65000 kg vähemmän suolaa vuodessa tuotteistaan.

Soile Käkönen HKFoodsilta kertoo lihatuotteiden suolan vähentämisestä. Suomessa ollaan kiinnostuneempia suolan vähentämisestä kuin muissa Pohjoismaissa. HKFoods on kehittänyt makusuolan, jolla voi vähentää suolaa, mutta maku ei muutu.

Marika Lyly kertoi Lantmännen Unibaken ravitsemustavoitteista, joita ovat enemmän täysjyvää ja kuitua, vähemmän suolaa

Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta kertoo hankkeesta "Kasvista ei jätetä". Hankkeen tavoitteena on lisätä kasvisten käyttöä Suomessa.

Suomessa tarjotaan yli miljoona annosta päivittäin. Kasvipainotteinen ruoka tulisi olla vapaasti valittavaksi - ei erityisruokavalioihin.

Niklas Kaskeala Pro Vegestä kertoo, että epäterveellinen ruokavalio on suurin elintapariskitekijä Suomessa. Kasvipainotteinen, suositusten mukainen ruoka on usein kalliimpaa ja piilossa. Valinnat syntyvät tarjonnasta.

Ari Berg kertoo, että Suomessa tuotetun vehnästä merkittävä osa pystytään hyödyntämään vain rehukäytössä. Sitä käytetään sianlihan rehuna. Soijan käyttö on nykyään vähäistä sikojen rehuna. Alalla on tehty pitkään töitä soijan käytön vähentämiseksi.

Taru Koivisto STM:stä avaa iltapäivän osuuden. Terveydeksi -ohjelmassa kouluruokailun kehittäminen ja ruokapalvelujen laatuaskel - haut ovat auenneet stm.fi/vuoden-2025-va…

Åsa Konde kertoi Ruotsin ruokasuositusten toimeenpanosuunnitelman kohderyhmistä. Näitä ovat terveydenhuoltohenkilökunta ja elintarviketeollisuus sekä järjestöt

Ruotsissa ruokasuositukset julkaistiin huhtikuussa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan ainakin 500 grammaa. Palkokasveja suositellaan usein, mielellään joka päivä. Lihaa ja prosessoitua lihaa enintään 350 grammaa viikossa.

Anna-Maria Feldhoffer kertoi Ahvenanmaalla toteutettavasta Heja-kampanjasta. regeringen.ax/hejaaland