Timo Voipio 🇺🇦

@hurumdara2 @acastren (toim huom: en sitten tiedä yhtään, kuinka paikkansapitäviä infobokseissa olevat kilometritiedot ovat saati mistä tieto on... tarvittava data löytyy Fintrafficin rajapintapalveluista, mutta etäisyyksien laskeminen vaatii kohtuutta enemmän datankäsittelyä)

@hurumdara2 @acastren Tämä onkin sitten pidempi juttu... jos haluaa päästä helpolla, niin katsoo Wikipediasta #Rataosat" target="_blank" rel="nofollow noopener">fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_p%… ja sitten vielä fi.wikipedia.org/wiki/Oulu%E2%8… ja fi.wikipedia.org/wiki/Laurila%E… minkä infobokseista voi alkaa ynnäillä kilometreja.

Osaako joku selittää miksi Seinäjoki asema ratakilometrit Helsingistä ovat 347, mutta kun Seinäjoelta lähdetään kohti Kemijärveä, niin Seinäjoen alkulukema onkin 416 eikä 347 ? Ratakm tarkoittaa määritelmän mukaan nimenomaan etäisyyttä Helsinkiin. ❓

@hurumdara2 Tässä muuten hiukan valitettavaa on, että Väyläviraston julkaisemassa verkkoselostuksessakin taidetaan käyttää nimenomaan tätä "etäisyys Helsinkiin"-käsitettä eikä yksinkertaisesti todeta kyseessä olevan tavan ilmaista sijainti rataverkolla.

@acastren @hurumdara2 Samasta syystä kilometrit tekevät hyppäyksen hiukan Joensuun eteläpuolella, kun uusi rata (Imatra-Säkäniemi) kohtaa vanhan Karjalan radan (Viipuri-Sortavala-Joensuu). Joensuusta lähteen kilometrien laskentareitti vaihtuu vähän väliä.

@hurumdara2 Ratakilometrejä ei ruveta muuttamaan joka kerta kun rataa oikaistaan tai laitetaan mutkalle. Alkuperäinen Pohjanmaan radan linjaus kulkee Helsinki-Tampere-Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki-Oulu. Seinäjoelta pohjoiseen ratakm:t alkavat tuon reitin alkuperäisen etäisyyden mukaan

@puckfutler @elllye_ @OttoMeri Näiden ei mitenkään tarvitse olla keskenään ristiriidassa.

@elllye_ @OttoMeri No jaa, itse asettaisin kuitenkin turvallisuuden sisustuksen edelle.

Tätä mä en ymmärrä. Vuosituhansia synnyttäminen oli äärimmäisen vaarallinen tapahtuma äidille ja lapselle. Lääketiede on kuitenkin kehittynyt ja tehnyt sairaaloista turvallisia paikkoja synnyttämiselle. Mutta siitä huolimatta monet haluavat ottaa riskin ja synnyttää kotona.

@wallellaa @Laura_Annukka @SaPakarinen Helppo tapa varmistaa ohipuhuminen on, että toinen katsoo kokoaikaisessa työssä olevien mediaanituloa ja ylintä desiiliä, toinen vaikkapa kaikkien kotitalouksien.

@Laura_Annukka @SaPakarinen mtvuutiset.fi/artikkeli/vert…

Vuonna 2025 suurituloisten (n. 4600 euroa/kk brutto) verotuksen vaikutus kuukaudessa: 🇸🇪 -120 euroa 🇫🇮 +15 euroa Ruotsissa verotus tässä tuloluokassa siis kevenee, Suomessa kiristyy. Ruotsissa veronkevennyksistä hyötyvät ensi vuonna eniten suurituloiset, sillä maan hallitus haluaa vauhdittaa kasvua.

@JuuLeh @Tornqviststefan @AriPauna Vuokralla asuminen ei suinkaan ole automaatio sille, että saisi asumistukea.

@Tornqviststefan @AriPauna 1/3? Tietääkseni asumistuki on/oli 80% vuokrasta, mutta siinä on leikkuri asukasta/neliömetriä.

”Tuoreessa muistissa ovat halvan lainarahan paisuttama kiinteistöomaisuuden arvonnousu sekä sijoittajakysyntää palvelemaan käynnistetty, velkavetoinen asuntojen ylituotanto.” Kyse on kaupunkien vuokramarkkinoiden ongelmista. #politiikka #talous kauppalehti.fi/uutiset/miksi-…

@PiaPekonen Jos ollaan yhtään kiinnostuneita siitä, että ihmiset liikkuisivat tarpeeksi (eikös se ollut Olympiakomitean ykköstehtävä?), niin pitäisi varmaan kannustaa kaikenlaiseen liikkumiseen eikä vaan todeta "menkää muualle".

@PiaPekonen Moralisointi on tietysti helppoa, mutta jos tätä oikeasti halutaan vähentää, niin kannattaisiko silloin lähestyä tätä hiukan rakentavammin ja ajatella sitä, katkaiseeko tämä latu jonkin muuten kävelijöiden käytössä olevan, talvikunnossapidetyn reitin?

Jos ajattelet, että saat kävellä missä vaan ja milloin vaan, niin ET SAA. Kun latubaana on ajettu, niin silloin siinä ei kävellä. Silloin kävellään jossain muualla.

@AnneliHeikki @PiaPekonen @TommiVoutilaine 30 cm polku riittää, jos unohdetaan kohtaamiset, koiran kanssa kulkevat, saati jos lastenvaunujen kanssa haluaisi nauttia metsässä kulkemisesta.

@PiaPekonen @TommiVoutilaine Kävelijän vaatima tila ei ole iso, puhutaan nyt tyyliin polku. Miksi 30cm kapea polku pitäisi hiekottaa? Puhun nyt mahdollisuudesta kävellä siinä sivussa.

@PiaPekonen @DanBardak Tarkoitatko nyt jotain aurattua "polkua", vai metsään hiki hatussa tallottua? Jos jälkimmäistä, niin herää kysymys, miksei suksilla, jotka ovat nimenomaan hangessa hiihtoon tarkoitetut välineet, voisi mennä sinne poluille? (retorinen kysymys, mutta kaksinaismoralismilta näyttää)

@DanBardak Tuohan on pururata ja talvella siis hiihtobaana. Siinä on latukone ajanut, mutta perinteisellä ei vielä pääse, kun lunta hitusen liian vähän. Poluilla hyvä painaa menemään talvellakin kävellen!

@IkanenJari @harrivaarala Ratoja ylläpitää Väylävirasto, joka on siis valtion virasto ja osa valtion budjettia. VR ja muut operaattorit (esim. Fenniarail, North Rail) maksavat Väylävirastolle ratojen käytöstä ratamaksua.

@VoipioT @harrivaarala Ei, vaan ratojen huolto- ja korjauskustannuksiin. Ratahallintokeskus ylläpitää ratoja. Valtio maksaa kustannukset VR:n puolesta Ratahallintokeskukselle. Koska rahat eivät kierrä VR:n kautta, eivät kustannukset näy VR:n taseissa. VR on jättitappiollinen.

Mun pitäis käyä ens vkolla joku päivä Helsingissä ja olla paikanpäällä klo08-16, joten tarkistin hinnat👇 Kaikki ymmärtää, että VR:llä on käytössä kysynnän mukainen hinnoittelu. Mutta Finnair sen sijaan on ryöstöhinnoiteltu?🤔

@IkanenJari @harrivaarala Viittaako tämä "tuki" nyt LVM:n ostoliikenteeseen eli siihen, että valtio ostaa operaattorilta tiettyjen reittien liikenteen (jota muuten todennäköisesti ei siis ajettaisi)?

@harrivaarala Ilmastotavoitteet edellyttävät siirtymistä kysynnän mukaisesta hinnoittelusta kustannuksien mukaiseen hinnoitteluun. VR:n lipunhintoja pitää nostaa tuntuvasti, jotta sitä ei tarvitsisi tukea verovaroista vuosittsin noin miljardila eurolla.

@lilitwe @jarkkoaaltonen @Lifflander Niin varmasti riippuu, mutta jos on "töissä" työsuhteessa eikä yrittäjänä, niin kaikenlaisia puskureita ja joustoa perhetilanteisiin on joka tapauksessa sekä laillisesti että käytännössä paljon enemmän kuin pätkäakateemisella (siis ei-professorilla).

@VoipioT @jarkkoaaltonen @Lifflander Varmasti riippuu työstä/työtehtävästä, mitä tekee ja missä firmassa/ työyhteisössä.

HS kirjoittaa vanhemmista, jotka jutusta päätellen olisivat likimain luhistuneet lapsiperhearjen kuormittavuuteen ilman puoli-ilmaista lastenhoitoapua. ”Valtavia summia Woltiin”, ajatus ei kulje, kaaosta, raskaita pikkulapsivuosia. Heillä on yksi lapsi! hs.fi/alueet/art-200…

@lilitwe @jarkkoaaltonen @Lifflander Kyllä se akateeminen homma eroaa ihan merkittävästi "normaalista työelämästä". T. väikkärinsä tehnyt ja sitten yksityiselle sektorille siirtynyt. Ja minulla sentään oli todella etuoikeutettu asema tehdä väikkäriä työsuhteessa jonkun muun hankkimalla rahoituksella.

@jarkkoaaltonen @Lifflander Miten tuo eroaa normaalista työelämästä? Ei työn ja lapsiperhearjen yhdistäminen välttämättä ihan helppoa ole muillakaan, mutta kyllä siitä selviää.

@angiehillmann @kestinen "Eikö aikuinen ihminen oikeasti näe mitä kotona pitää tehdä?" On tietysti asioita, jotka oikeasti "pitää" tehdä, kuten esim. käydä kaupassa, hoitaa hygienian kannalta tärkeä siivoaminen ym. Sitten on asioita, joissa "pitää" onkin oikeasti "haluaisin, että"

@kestinen Saanen olla eri mieltä. Ensinnäkin, se ei ole naisen tehtävä antaa miehelle to do listaa. Eikö aikuinen ihminen oikeasti näe mitä kotona pitää tehdä? Tottakai näkee, mutta liian monet miehet ei välitä. Mennään äidin hoivasta lapsen mielellä parisuhteeseen. Ei toimi.

Voitteko hyvät ihmiset KESKUSTELLA näistä asioista puolisoidenne kanssa ennen kuin päädytte ratkaisuihin, jotka rikkovat perheenne lopullisesti? Kuulostaa siltä, että kirjoittajan puoliso ei ihan vain itse ole huomannut tätä kotitöiden ja metatöiden epätasaista jakautumista.

@MrMummypowder @kestinen Olimme tyytyväisiä, että vain yhden sanomisen jälkeen päiväkodin henkilökunta muisti, että jos lapsi pitää hakea kesken päivän kotiin (tms), niin helpointa on soittaa isälle heti eikä vasta toisena.

@mr_hytonen Odotamme jännityksellä, paljonko tämä hankaloittaa Kehä I ja Kalevalantien risteyksen tienoon jalankulkua ja pyöräilyä entisestään. Toki voi olla, että nyt Kalevalantien pään yli liikennevaloista menevät voittavat jonkin verran, Otaniemeen kääntyvillä on lähinnä hävittävää.

Pyöräilijät ei kuulemma jaksa polkea ylämäkeen. Espoossa ei näemmä jakseta ajaa tasaisella. 🙃

@KimJVan @MikiHoijer Ja kumpaakaan näistä väitteistä en siis voi pitää minään itsestäänselvinä totuuksina, etenkään jälkimmäistä.

@KimJVan @MikiHoijer Tämä väite sisältää oletukset siitä, että reitin koetulla helppoudella (mm. paljonko jyrkkiä ylämäkiä) ei ole merkittävää vaikutusta reitin käyttöön ja/tai että kansanterveydellisesti on yhtä hyödyllistä saada jo liikkuvat liikkumaan enemmän kuin saada liikkumattomat liikkumaan.

Miksi verorahoilla pitää tehdä kallioleikkauksia autoilijoille, jotka eivät jaksa ajaa mäkeä ylöspäin?