Anu Raijas
1.4K posts
Anu Raijas
@araijas
Työsarkana ja kiinnostuksen kohteena #talousosaaminen. Työ #rahamuseo @SuomenPankki
Helsinki, Suomi Katılım Ağustos 2014
492 Takip Edilen611 Takipçiler
Tässäpä kiva idea, jossa yhdistyy kaksi itselleni rakasta asiaa; kuntoliikunta ja talousosaaminen! Eli kyseessä Euroopan keskuspankin askelhaaste, jossa voi samalla kehittää omaa talousosaamistaan. Ja voittaa palkintojakin 😀rahamuseo.fi/talousosaamisk…
Suomi
Anu Raijas retweetledi
Digitaaliset finanssipalvelut ovat mullistaneet tapamme säästää, lainata ja sijoittaa. Samalla ne ovat tuoneet kuluttajien arkeen uusia riskejä, joita ei ole aina helppo tunnistaa tai saati hallita.
Tuore @araijas Euro ja talous -blogi:
eurojatalous.fi/fi/blogit/2026…
Suomi
Talousosaaminen on perintöeurojakin tärkeämpi taito, jonka voi lapsilleen periyttää. Luehan blogini aiheesta, jos teema kiinnostaa!
#ebe0b5ae" target="_blank" rel="nofollow noopener">taloustaito.fi/blogit/henna-m…
Suomi
@Dr_AnnaLusardi @dartmouth Dressed like to Lapland?
Happy Thanksgiving anyway ☺️
English
Very happy to spend Thanksgiving at @dartmouth with some of my dearest friends. I arrived dressed like a snowman but it is not even cold 🙂
English
Viitebudjettien julkistustilaisuus menossa @SuomenPankki rahamuseossa. @kuluttajatutk @takuusaatio @Marttaliitto yle.fi/a/74-20194694?…
Suomi
@jarkkokivisto avaa taloutta opettajille #taloustutuksi -koulutuksessa Oulussa. @SuomenPankki on yksi koulutuksen järjestäjistä, tänä vuonna vetovastuussa @Porssisaatio
Suomi
Talous tutuksi -koulutus Pörssitalolla alkamassa. Talouskatsauksen antaa @ollirehn @SuomenPankki #talousosaaminen #talousopetus
Suomi
✨ Talous & Yhteiskunta -lehti nyt myös osin kuunneltavissa! Kesäkuusta alkaen T&Y-lehden juttuja on voinut kuunnella äänitiedostoina. Kuunneltavat artikkelit löytyvät suoraan verkkojuttujen alusta vuoden 2025 numeroista.
🎧Laita T&Y-lehti kuunteluun 👉labore.fi/t&y/
Suomi
@ErvastiPekka Onko siellä vain kaksi perhettä/sukua ollut kisaamassa???
Suomi
Eppistä! Kyllä pitäs tässäkin urheilulajissa olla eri sarja miehille ja naisille. #koillissanomat 1965.
Suomi
Uusi blogini talousosaamisen tutkimisesta.
Suomen Pankki@SuomenPankki
Miten talousosaamisen strategia näkyy käytännön talousosaamistyössä? Talousosaamisen neuvonantaja @araijas käy blogissaan läpi ajankohtaisia toimia ja tavoitteita, jotka vahvistavat suomalaisten talousosaamista. eurojatalous.fi…/tutkimus-kohtaa-kaytannon…/
Suomi
Anu Raijas retweetledi
Rahamuseossa keskustellaan ke 9.4. klo 17 ”Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva” -kirjasta.
Keskustelemassa @SaariJuho @KianderJaakko @EevaLehtimaki. Keskustelua johdattelee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Tervetuloa!
rahamuseo.fi/tapahtumat/202…
Suomi
Kiitän @jyu_okl saamastani Minna Canth -tasa-arvotunnustuksesta. Koulutuksen tasa-arvoa Suomessa täytyy edelleen edistää.
#LapsenOikeudet
#tasaarvo
#koulutus
#inkluusio
#sukupuoli
#tunnustus yle.fi/a/74-20150357?…
Suomi
Kansalaisten #talousosaaminen tärkeää myös keskuspankeille.
Suomen Pankki@SuomenPankki
Miksi keskuspankkien kannattaa edistää kansalaisten talousosaamista? Johtokunnan varapuheenjohtaja @MarjaNykanen kirjoittaa talousosaamisen vaikutuksista rahoitusvakauteen tuoreessa #eurojatalous -blogissamme. eurojatalous.fi/fi/blogit/2025…
Suomi
I very much enjoyed attending and speaking at the High-level FinLit Seminar in Lapland, Finland, organized by @SuomenPankki .
English
Anu Raijas retweetledi
"Tutkimukset ja kyselyt osoittavat selvän tarpeen erityisesti aikuisväestön talousosaamisen edistämiselle."
Suomen Pankiin talousosaamisen neuvonantaja @araijas ja @oikeusmin erityisasiantununtija @mette_ranta kirjoittavat talousosaamisen tärkeydestä.
kauppalehti.fi/uutiset/talous…
Suomi
Anu Raijas retweetledi
#tieteiden yö #rahamuseossa tänään klo 17-19.
Ohjelmassa @consumersdigi -paneeli sekä tietoiskuja maailmantalouden irtikytkennöistä @TuuliMccully ja Venäjän talouden tutkimuksesta @LSolanko.
Vapaa pääsy! Voit myös seurata suorana verkossa: bit.ly/42aGEPp
@tieteidenyo
Suomi
Tämän myötä hyvää Joulua. Ja kiitos @pursiain kun jaksat vääntää. 🎄🎄Valoa tulevaan.
Heikki Pursiainen@pursiain
Nyt Riikka Purrakin kertoo, miksi kouluissa pitäisi juhlia joulua kristillisin menoin. Kommenttini: Ensiksi, Purra esittää saman pointin kuin tuhat muutakin. Kristinusko on paitsi länsimaisen kulttuurin, myös tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin nojaavan liberaalin demokratian perusta. Tämä on erikoinen tulkinta. Aatehistoriaa paremmin tuntevat voinevat kertoa, voidaako länsimaisen individualismin ja tasa-arvon juuret ajoittaa antiikin Kreikkaan vai peräti kauemmas esikristilliseen aikaan. Joka tapauksessa liberaalista perustuslaillisesta demokratiasta saamme kiittää kyllä yhtä lailla kristinuskon kriitikkoja – liberaaleja, sosiaalidemokraatteja ja niin edelleen. Kristinuskolle ei ollut lainkaan vaikeaa tulla toimeen sääty-yhteiskunnan kanssa yli vuosituhannen ajan. Jokaista tasa-arvouudistusta kannattavaa kristittyä on vastannut kaksi Jeesuksen nimeen vastaan haraavaa konservatiivia. Ylipäänsä, länsimaisen yhteiskunnallisen ajattelun kehityksen samaistaminen kristinuskoon on paksua. Länsimaiden yksi suuri saavutus on ollut irtautuminen uskonnollisesta maailmankuvasta ja kristillisen perinteen orjallisesta noudattamisesta. Epäily on olennainen länsimaisen tradition piirre. Minä – liberaali ateisti – kuulun vähintään yhtä olennaisesti länsimaiseen kulttuuriin kuin kristillinen konservatiivi. Minun käsitykseni ihanteellisesta valtiosta – uskonnollisesti neutraali, moniarvoisen yhteiskunnan mahdollistava – on vähintään yhtä länsimaista kuin ajatus kaikille yhteisestä valtionuskonnosta. Turha jatkaa. Hurskas tarina kristinuskosta oikeuksien ja vapauksien saati länsimaisen ajattelun yksiselitteisenä perustana ei vain ole totta. Kristinuskon historiallista merkitystä ei tietenkään voi kiistää. Sen sijaan on ilmeistä, ettei paras tapa opiskella kulttuurihistoriaa ole virrenveisuu. Purran – ja monen muun – ajatus kristillisistä menoista pelkkinä perinteinä on myös outo kristinuskon näkökulmasta. Se latistaa uskovien pyhät tekstit ja rukoukset pelkäksi ulkokohtaiseksi traditioksi. On hassua, että minun – jumalattoman – pitää sanoa, että evankeliumi on uskoville viesti Jeesuksen pelastustyöstä. On hassua, että minun – pakanan – pitää tuoda esiin, että kristinuskon Jumala on uskovaisille elävä ja että virret ovat hänelle kohdistettuja rukouksia. On älytöntä, että ateistin pitää tuoda esiin, että kristinusko on elävä puu, eikä kellarikomerosta jouluksi kaivettava pölyinen Clas Ohlsonin muovikuusi. Näin kuitenkin on. Ja niin kauan kun näin on, on myös mahdotonta väittää joulujuhlan uskonnollisia menoja pelkäksi kaikille yhteiseksi traditioksi. Ja jos evankeliumi ja virret ovat pelkkiä sanoja ilman mitään uskonnollista merkitystä, miksi ne ovat niin tärkeitä? Onko todella niin, että kerran vuodessa ylensyönnin lomassa harjoitettava poroporvarillinen tapakristillisyys edustaa arvokkainta mitä länsimaisella traditiolla on tarjota? Koko juttu haiskahtaa perussuomalaisten tutulta korvikekonservatismilta. Elävän uskon tai perinteen vaalimisen sijasta politiikka perustuu 1987 Anttilan kuvaston ja Nitrodiskon haikailuun. Synkein kohta Purran tekstissä on väite, että uskonnoton joulunvietto riistää lapsilta jotain. Voin rehellisesti sanoa, että virsien veisaamisen lopettaminen ei riistä minun lapsiltani mitään mitä minun – täysin länsimaisessa – traditiossani pidetään arvokkaana. Kun riistämispuheeseen liitetään vielä viittaus muualta tulleisiin suomalaisiin, ollaankin lähellä vanhaa kunnon kristillistä imperialismia. Miten voimme riistää maailman ei-kristityiltä oikeuden kuulla hyvää uutista Jumalan valtakunnasta? Mikä joulun merkitys sitten on pakanaekonomistille? Joulu on koordinaatiomekanismi, jonka avulla minä, perheeni ja ystäväni onnistumme kerran vuodessa kokoontumaan elämän kiireiden keskellä. Joulun merkitys tulee niistä ihmisistä ja kohtaamisista, jotka se mahdollistaa talven pimeydessä. Joulun historia ja teologia ovat mielenkiintoisia, mutta sittenkin toisarvoisia seikkoja tämän rinnalla. x.com/ir_rkp/status/…
Suomi