@leenapontynen Tässä Tommin loistavassa ketjussa kännykät olivat sivuroolissa. Asian karnevalisointi auttaa näkemään millaisiin absurdeihin seuraamuksiin uudet hallintokäytännöt ja yli-innokas ihmisoikeusjuridiikka ovat johtaneet.
Suomi
Erno Lehtinen
279 posts
Erno Lehtinen
@erno_lehtinen
Professor of Education (emeritus) University of Turku
Katılım Haziran 2015
234 Takip Edilen484 Takipçiler
Tommi on ytimissä. Luuleeko joku, että mahdollinen kännykkäkielto helpottaisi nykytilaa? Kuka sitä vahtisi? Opettajasta ei voi tulla poliisi, oikeuslaitos ja rangaistuksentoimeenpanija yhtä aikaa. Nyt järki käteen, nykymahdollisuuksista paremmat tulkinnat ja ohjeet kouluihin.
Tommi Kinnunen@Tommi_Kinnunen
Voi vain kuvitella, millainen on ohjeistus, mikäli kouluihin tulee kännykkäkielto. - Kielto on henkilökohtainen ja uusitaan päivittäin - Kiellosta täytyy informoida huoltajia kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen. - Kielto täytyy kirjata järjestelmiin joka oppilaalle erikseen 1/x
Suomi
@mniemivirta Yksi suuri ongelma tutkimushankkeiden arvioinnissa ainakin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä on innovatiivisuuden painotus. Pula on paremminkin systemaattisesta teoreettisen ja empiirisen tiedon kasautumisesta, kuin satunnaisista "innovatiivisista" harjoituksista.
Suomi
Joka vuosi samoja tarinoita. Ei tämä systeemi nyt ihan toimi.
Suomi
@OsterlundJan @LindenAki En oikein ymmärrä tätä kritiikkiä parinkymmenen hyvinvointialueen hallintohimmilistä. Aikaisemmassa mallissa oli yli kaksisataa erillistä hallintohimmeliä.
Suomi
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Koivula vahvistaa (HS 7.3. A18), että Suomen perusterveydenhuollossa on ”usean miljardin ongelma”. Tämä on tiedetty 20 vuotta. Jääkö tämä aina korjaamatta kun päättäjillä on itsellään Suomen paras työterveyshuolto, magneettikuvineen jne.
Suomi
@leenapontynen Tärkeä tuoda esiin, ettei aikoinaan hyvälle menestykselle eikä 15 vuoden aikana tapahtuneelle suoritusten laskulle ole yhtä syytä, eivätkä monet vaikuttavat tekijät ole koulussa tapahtuneita muutoksia. Yksittäistä tietoa on olemassa, se pitäisi koota kattavaksi analyysiksi.
Suomi
Erinomainen kirjoitus, jossa blokataan monta median lietsomaa vikaa perusopetuksessa. Perusopetustamme tulee katsoa kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti. Tarvetta olisi valtakunnan tasoiselle pedagogiselle johtajuudelle. hs.fi/paakirjoitukse…
Suomi
@HEA_HY @MarkkuJahnukai1 @helsinkiuni @TampereUni @EduSciHelsinki Yksinkertainen vertailu oppilaan kokeman tietotekniikan käytön määrän ja hänen oppimistulostensa välillä johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin kuten PISA-aineistoista tehdyissä analyyseissä on tehty. Oppilaiden kokemukset voivat vaihdella paljonkin saman luokan sisällä.
Suomi
Yhteistyössä @helsinkiuni ja @TampereUni toteutettu tutkimus osoittaa, että digilaitteet eivät selitä oppimistulosten laskua, vaan teknologiaa käytetään kouluissa erityisesti eriyttämisen välineenä.
#digitalisaatio #oppiminen @eduscihelsinki
helsinki.fi/fi/koulutuksen…
Suomi
@RossiTimo Niinistöltä unohtui mainita, että ne hänen mainostamansa julisen talouden säästöt johtivat merkittävään lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen ja koulusäästöihin, joiden pitkäaikaiset vaikutukset ovat nyt näkyvissä.
Suomi
@mniemivirta Harmillisia tällaiset populistiset "selvitykset", jotka vievät julkista keskustelua harhaan. Ei suomalainen koulu ole kriisissä mutta oikeita ongelmiakin on, jotka edellyttävät huolellista tutkimusperustaista selvittämistä.
Suomi
Onko tämä selvitys vitsi? Tuskin tulisi hyväksyttyä edes kandityönä. hs.fi/politiikka/art…
Suomi
@leenapontynen @Minna_H_S Näin juuri. Vakavasti otettavassa oppimistutkimuksessa itseohjautuvuus on esitetty tärkeänä osaamiseen liittyvänä tavoitteena, jonka saavuttaminen edellyttää systemaattista opetusta ja oikea-aikaista tukea ja tähän ajatteluun perustuvat käsittääseni opsin tavoitteet.
Suomi
Koska nyt mutu-käsittelyssä on jälkeen #itseohjautuvuus koulussa, hyvä lainaus Facebookin puolelta. Jos joku luulee, että opetussuunnitelma kehottaa heittämään lapset syvään päähän ilman uimataitoa, käsitys on väärä. Tuolloin toteutus on epäonnistunut. #ops
Espoo, Suomi 🇫🇮 Suomi
Erno Lehtinen retweetledi
Opettajankoulutuslaitoksen apulaisprofessori @jake_mcm on saanut sveitsiläisen @Foundation_JF tutkimusapurahan. Apurahaohjelma tukee tutkimusta, joka keskittyy lasten ja nuorten oppimisen ja kehittymisen parantamiseen maailmanlaajuisesti.
Onnittelut!
utu.fi/fi/ajankohtais…
Suomi
@reeka_v @marikatoivola Kyllä määritelmillä on väliä. Määritelmä on myös että a*b = b*a.
Suomi
@marikatoivola Matematiikkaan luonteeseen kuuluu ensisijaisesti,että se pohjautuu määritelmiin.Tämä tieteellinen tosiasia olisi kunnioitettava kaikessa kouluopetuksessa.Kertolasku on määritelty siten,että a*b=b+b+…+b, missä on a kappaletta yhteenlaskettavia b.Eikö määritelmällä ole enää väliä?
Suomi
Mitä minä luin? Todellako opettajankoulutuksessa opetetaan, että opettajan pedagogiset valinnat ajavat oppiaineen luonteen ohi?
Suomi
@marikatoivola @SanomaPro Se oli osa keskitetyn ohjauksen ja kontrollin purkua. Entisen kouluhallituksen rooli oli aivan erilainen kuin nykyisen opetushallituksen. Hajauttamisesta seurasi paljon hyvää mutta myös ongelmia.
Suomi
@erno_lehtinen @SanomaPro Osaatko Erno sanoa, miksi oppikirjojen tarkastamisesta luovuttiin? Ollaanko mietitty sellaisten palauttamista? Jos ei, miksi?
Suomi
Miksi opettaja ei hyväsky matemaattisesti oikeaa vastausta ja mitä tästä seuraa? puheenvuoro.uusisuomi.fi/mrstoivola/84-…
Suomi
@marikatoivola @SanomaPro Kymppi kirjasarjan valmiskokeesta näkyy myös toinenkin ongelma. Sanallisia tehtäviä ei ole tarkoutuskaan ymmärtää. Silloin kun opetetaan kertolaskua, niin kaikki kirjan sanalliset tehtävät sisältävät kaksi lukua ja ne kuuluu kertoa keskenään. Se onnistuu lukematta tehtävää.
Suomi
Kuulin, että Kymppi kirjasarja @SanomaPro, jonka valmiskoe oli kyseessä, opettaa kertolaskun tämän kertoja-kerrottava-höpinän kautta ja salli vaihdantalain käyttämisen vasta myöhemmin. Jos näin on, niin sieltä se valuu suoraan opettajien opetukseen. 1/
Suomi
@Pennasmatti @marikatoivola Aivan riippumatta sanallisen tehtävän sanamuodosta on aivan oikein antaa kertolaskun lauseke kummin päin tahansa. Juuri tuollainen kysymys voisi olla hyvä lähtökohta pohdinnoille, jonka tulos on se, että molemmat lausekkeet ovat oikein.
Suomi
@erno_lehtinen @marikatoivola Jos tavoitteena olisi ollut oikean lausekkeen tekeminen, niin itse olisin tehnyt kakkosluokkalaiselle vaihtoehtotehtävän: kahdeksan sämpylän pusseja on 4. Kumpi on oikea lauseke? a. 4x8=32 b. 8x4=32.
Suomi
@SKivisaari @PiiaBjorn @marikatoivola Juuri näin. Joustava matemaattinen ajattelu ei tarkoita sitä, ettei noudateta matematiikan logiikkaa. Jos on opittu, että 4x8=32 mutta ei samalla ymmärretä, että 8x4=32, niin ei olla vielä opittu kertolaskuun liittyvää matemaattista ajattelua.
Suomi
@PiiaBjorn @erno_lehtinen @marikatoivola Joustavuuteen on mahdollisuus aina kunhan laskee oikein ja sujuvasti. Peruslaskutaidot tärkeitä.
Suomi
Näin kouluissa tapetaan matematiikan oppimisen ilo, kun opettajalta puuttuu ymmärrys matematiikan perusluonteesta. Matematiikka on luonteeltaan joustavaa. Sitä ei tarvitse ajatella vain yhdellä tavalla - siten miten opettaja itse ajattelee.
Suomi
@PiiaBjorn @marikatoivola Joustavalla matemattiisella ajattelulla kehitetään juuri sitä ilmiön syvällistä ymmärtämistä. Tutkimusevidenssin mukaan se ei mene niin, että ensin opitaan mekaanisesti ja vasta sen jälkeen voi oppia ymmärtämään joustavasti.
Suomi
@erno_lehtinen @marikatoivola Peräänkuuluttaisin myös peruslaskutaitojen opetuksen paluuta opettajakoulutukseen. Joustavuuteen on mahdollisuus sitten, kun ilmiö ymmärretään syvällisesti.
Suomi
@tainasaarinen @uniofjyvaskyla Lämpimät onnittelu valinnasta tähän tärkeään tehtävään.
Suomi