Heikki Bothas

Jos Kela-korvauksen ehtona on, että sadan tabletin pakkaus saa maksaa korkeintaan neljä euroa, niin onko mikään ihme, että Suomea ei priorisoida niukkuutta jaettaessa tai lääkeyritys poistaa valmisteensa kokonaan korvausjärjestelmästä? ts.fi/lukijoilta/624…

@joetuotto Väität että jokin taho on keksinyt pitää Buranan ja Panadolin hinnat keinotekoisen halpoina. Mikä tämä taho on ja miten se tapahtuu käytännössä?

@tonijaa_ @L2Degen Linkkaamasi ”asiallisen” ketjun mukaan Buranan hinta on jo nyt keinotekoisen alhainen Suomessa.

@L2Degen Tuokin on ongelma kun apteekkarit hyödyntävät lääkemyynnistä saatavaa laatuleimaa myymällä milloin mitäkin Merkittävä ongelma on kuitenkin kilpailun estävä monopoli. Nytkin olisi mahdollista alentaa buranan + muiden ih-lääkkeiden hintoja mutta ilman kilpailua näin ei tapahdu

Asiallinen ketju Suomen apteekkimonopolista ja sen ongelmallisuudesta. Monopolissa apteekkari voittaa kuluttajan kustannuksella.

@joetuotto Missä maassa lääkkeiden hinnat ovat niin edullisia (kilpailusta johtuen) että siellä ei tarvita lääkekorvauksia? Vai onko tämä huijaus levinnyt kaikkialle?

7) Hintamajakat – Näennäinen edullisuus, todellinen ylihinta Suomalaisissa apteekeissa tietyt tunnetut itsehoitolääkkeet, kuten Burana ja Panadol, pidetään tarkoituksellisesti edullisina, usein alle viiden euron hintaisina. Tämän tarkoituksena on luoda vaikutelma kokonaisuudessaan edullisesta apteekkijärjestelmästä, eikä olekaan sattumaa että apteekkarit järjestelmää puolustaessaan käyttävät yleensä juuri näitä lääkeryhmiä osoituksena siitä, ettei monopolijärjestelmää ole syytä muuttaa. Kuitenkin monet harvemmin ostettavat tuotteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin muissa EU-maissa, mikä jää tavalliselta kuluttajalta yleensä huomaamatta, mikä tietysti on tarkoituskin☝️ Mitä ovat hintamajakat? Hintamajakat ovat tuotteita, joiden hinnat pidetään keinotekoisen alhaisina ja näin toimimalla luodaan vaikutelma edullisista hinnoista. Tämä strategialla apteekit peittävät muiden tuotteiden korkeammat hinnat, joita kuluttajat eivät yhtä aktiivisesti vertaile ja tuottavat tehokkaan viestinnällisen kärjen: ”Burana Suomessa halvempaa kuin Ruotsissa” Esimerkki: Nix-voide Nix 5 % emulsiovoide on syyhyn hoitoon tarkoitettu itsehoitolääke, jonka vaikuttava aine on permetriini. Suomessa 30 gramman putkilo Nix-voidetta maksaa noin 36,74 € . Samaan vaikuttavaan aineeseen perustuvat geneeriset valmisteet, kuten Permethrin Morningside ja Perxine, ovat hieman edullisempia, mutta niiden hinnat ovat silti yli 30 euroa . Kuluttajalla ei ole mahdollisuutta ostaa näitä valmisteita edullisemmin muista EU-maista, koska reseptilääkkeiden tuonti henkilökohtaiseen käyttöön on rajoitettua, ja itsehoitolääkkeidenkin osalta saatavuus on rajattu kansallisen sääntelyn vuoksi. Tämän lisäksi Fimea vielä panttaa vaihtoehtoisten, jo EMA:n EU-alueelle hyväksymien syyhylääkkeiden hyväksyntää Suomeen. ⸻ Miksi tämä sumutus toimii? •Reseptilääkkeiden hinnat eivät ole näkyvillä ennen kassaa, ja Kela-korvaukset hämärtävät todellista kustannusta. •Itsehoitotuotteissa kuluttajat eivät vertaile hintoja laajasti, vaan luottavat brändiin tai ostavat nopeasti. •Apteekit voivat mainostaa yksittäisten tuotteiden hintojen laskua, vaikka kokonaisuus ei muutu. Apteekkarit esittävät, että särkylääkkeiden edullinen hinta Suomessa johtuisi kilpailusta tai apteekkien hyväntahtoisuudesta, vaikka kyseessä on kohdennettu ja taktinen hinnoittelustrategia, joka peittää järjestelmän rakenteelliset ylihinnat. ⸻ Miksi tämä on kuluttajalle ongelma? •Kuluttaja ei voi tehdä kokonaishinta-arviota, koska järjestelmä estää vertailun ja tiedon saatavuuden. •Sääntely suojaa rakennetta: lääketaksa, myyntikanavien rajoitus ja kilpailun estäminen varmistavat, ettei yksittäinen apteekki edes saisi kilpailla kunnolla muulla kuin näillä hintamajakoilla. •Lopputulos: illuusio edullisuudesta, mutta todellisuudessa yleinen lääkekori on merkittävästi kalliimpi kuin verrokkimaissa. Yhteenveto Hintamajakat ovat apteekkijärjestelmän keskeinen kuluttajaa hämäävä elementti. Ne ylläpitävät harhaa kilpailusta ja edullisuudesta, vaikka todellinen järjestelmä perustuu monopolistiseen rakenteeseen, sääntelyyn ja kilpailun estämiseen. Kilpailun puuttuessa apteekit eivät käytä majakkatuotteita houkutellakseen asiakkaita pois kilpailijoilta, vaan hämärtääkseen kokonaiskuvaa lääkkeiden korkeista hinnoista. Jatketaan huomenna! Öitä❤️

Suomessa todella on apteekkimonopoli, ja apteekit saavat ylihintaisista tuotteistaan suhteetonta taloudellista hyötyä tavallisten suomalaisten kustannuksella. Aloitin juuri sopivan langan, joka sivuaa aihetta ja jota päivitän päivittäin:

@joetuotto ”Suomessa kuitenkin Fimea soveltaa ns. kaksoishyväksyntämallia, jossa EMA:n hyväksynnän jälkeen lääkkeelle vaaditaan erillinen kansallinen hyväksyntä..” Tuo ei ole totta.

5) Kaksoishyväksyntä viivästyttää halpojen lääkkeiden markkinoillepääsyä ja pitää hinnat keinotekoisesti korkeampina pidempään EU:n lääkevirasto EMA (European Medicines Agency) myöntää keskitetysti myyntilupia, jotka ovat voimassa koko unionin alueella. Näin ollen, kun lääke hyväksytään EMA:ssa, se on lähtökohtaisesti myyntikelpoinen kaikissa jäsenmaissa. Suomessa kuitenkin Fimea soveltaa ns. kaksoishyväksyntämallia, jossa EMA:n hyväksynnän jälkeen lääkkeelle vaaditaan erillinen kansallinen hyväksyntä ja usein vielä hintaneuvottelu Kelan ja Hintalautakunnan kanssa. Tämä hidastaa uuden ja mahdollisesti edullisemman lääkkeen pääsyä markkinoille – ilman lääketieteellistä perustetta. Hyvä esimerkki tästä on migreenilääke Aimovig: • EMA hyväksyi Aimovigin 26.7.2018 koko EU:n alueelle. • Suomessa lääke tuli apteekkeihin vasta huhtikuussa 2019 – lähes vuoden viiveellä. • Tänä aikana potilaat eivät saaneet uutta vaihtoehtoista lääkettä käyttöönsä, ja korkea hinta pysyi voimassa ilman pelkoa kilpailusta. Byrokraattinen viivytys palvelee rakenteellisesti apteekkimonopolin etuja. Se estää halvemman ja toisinaan jopa paremman vaikuttavan lääkkeen saapumisen markkinoille ja suojaa nykyisiä katteita. Kyse ei ole poikkeuksesta – sama logiikka toistuu monissa muissakin valmisteissa. Esimerkiksi päätös olla hyväksymättä halvempia syyhylääkkeitä, kuten voidemaisia permetriinivalmisteita, vaikka EMA on jo hyväksynyt vastaavia valmisteita muualle EU:hun, johtaa tilanteeseen, jossa suomalainen kuluttaja joutuu ostamaan vain Nix-voidetta – usein moninkertaiseen hintaan muihin maihin verrattuna.

4) Kela-korvaus poistaa hintapaineen – ei lääkkeen hintaa Kun jonkin lääkkeen korkea hinta nousee julkiseen keskusteluun ja herättää laajaa huomiota, apteekkiala ja sen edustajat ehdottavat ratkaisuksi lähes aina, että “lääke tulisi siirtää Kela-korvattavaksi”. Tämä saattaa ohimennen kuulostaa monesta järkevältä: potilaan näkökulmasta lääke “halpenee”, mutta todellisuudessa mitään hinnanlaskua ei tapahdu – maksaja vain vaihtuu. Miten “Kela-loikka” toimii? Kun lääke siirtyy korvattavaksi: 1.Apteekki veloittaa edelleen täyden hinnan. 2.Potilas maksaa vain omavastuun (esim. 4,5 € tai 50 %). 3.Kela eli veronmaksaja kattaa loput. 📌 Esimerkiksi: jos lääke maksaa 98 €, potilas voi maksaa vain 4,5 € – mutta apteekki saa silti täyden hinnan. Loput maksetaan yhteisesti julkisista varoista. Kyseessä ei siis ole hinnanlasku vaan kustannusten siirto: potilaan kukkaro säästyy, mutta veronmaksaja maksaa yhä enemmän. Samalla apteekin liikevaihto ja kate pysyvät ennallaan. Miksi tämä on apteekkarin kannalta paras vaihtoehto? Koska se: •ei edellytä hinnanalennusta •ei luo painetta tehostaa toimintaa •ei mahdollista kilpailua •ei muuta apteekin katetta lainkaan Kela-korvattavuus on rakenteellinen mekanismi, jolla lääkkeen korkea hinta neutraloidaan poliittisesti ilman että itse järjestelmään joka tekee lääkkeistä kalliita tarvitsee koskea. Yksittäinen kuluttaja kokee toki helpotusta – mutta ei näe, että maksaa saman laskun veronmaksajana. “Ei potilas maksa, vaan Kela.” Kilpailu puuttuu – siksi hinta ei jousta Vapailla markkinoilla korkea hinta johtaa joko hinnanlaskuun tai asiakkaiden siirtymiseen edullisemmille vaihtoehdoille. Mutta Suomen apteekkijärjestelmässä: •apteekkiluvat on jaettu henkilökohtaisina yksinoikeuksina •ketjuja ei sallita •hintoja ei voi kilpailuttaa •rinnakkaistuontia tai EU-verkkokauppaa ei käytännössä tapahdu Siksi Kela-korvaus ei ratkaise ongelmaa – se vain peittää sen. Kela-korvaus ei ole keino alentaa lääkkeen hintaa – se on tapa ohittaa kuluttajan vastarinta, säilyttää apteekin etu ja poistaa poliittinen paine ilman todellista muutosta. Se osaltaan pitää yllä kalliita hintoja järjestelmässä, jossa kilpailu on eliminoitu ja hinnat suhmuroitu hallinnollisesti. ⸻ 📚 Lähteet: •KKV – Apteekkiselvitys (5/2020) kkv.fi/globalassets/k… •Kela – Lääkekorvaukset ja maksukatot (2023) kela.fi/laakekorvaukset •Fimea – Lääketaksan rakenteet ja vaikutukset fimea.fi/apteekit-ja-la…

@Maliranta Maailmaa ei voi selittää vain numeroilla.

Valtavirran taloustieteessä törmää jatkuvasti kaikkialla aleneviin rajahyötyihin, niin teoriassa kuin empiriassa. Se tarkoittaa että pieni muutos vaikuttaa suhteellisesti enemmän kuin suuri. Suuri muutos helposti sotkee kaiken. Tuli vaan mieleen.

@artturib @EtlaNews Ehkä niin, mutta pieleen meni ja isosti, eikä vieläkään tunnu tajuavan sitä.

@heikkibothas @EtlaNews C'mon nyt. Eiköhän tutkija oo tehny parhaansa ilman henkilökohtaisia taustamotiiveja tai ulkopuolista vaikuttamista.

Alv:n nosto ei laskisi tukkuhintoja. Yksikään yritys ei alenna hintojaan veron noustessa, jos se ei saa siitä mitään hyötyä eikä markkina pakota. Lääkkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, jolloin vähittäishinnan nousu ei vaikuta merkittävästi edes kysyntään.

@JaakkoMarkkanen Alv:llä ei ole mitään väliä lääkefirmoille. Yritä ymmärtää. En kommentoi sun juttuja työni puolesta, vaan siksi että sä ajat epäonnistuneen tutkimuksen pohjalta lääkkeiden käyttäjille ja sosiaalivakuutusjärjestelmälle haitallisia toimenpiteitä.

@heikkibothas Sekä siinä muistiossa että tutkimuksessa esitetään että vähittäishintojen nousua voidaan kompensoida kuluttajille korvausjärjestelmän kautta. Korkeampi alv olisi näin tehtäessä tapa niistää lääkeyrityksiltä lisää rahaa. On aikas ilmiselvää, miksi sinua harmittaa.

@JaakkoMarkkanen Toistan itseäni, mutta olet tosiaan esittänyt lääkepoliittisia muutoksia, jotka nostaisivat lääkkeiden hintoja. Suomessa on jo nyt läntisen Euroopan korkeimmat potilaiden omavastuut lääkkeissä ja vielä korkeampi alv lisäisi tätä kuormaa entisestään. Sua pitäisikin nyt harmittaa.

@heikkibothas Oletko sä @heikkibothas alkanut poistamaan postauksiasi? Nyt on varmaan parempi jos lopetetaan tämä tähän, tässä tulee vain itse kullekin paha mieli. Mua ainakin harmittaa tämmöinen show.

@JaakkoMarkkanen Tukkuhintoja leikattiin 1.3. alkaen 1,5 %. Monenko pakkauksen hinta on noussut niihin kohdistuneen tukkuhintaleikkauksen jälkeen? - Nollan (vastaan itse koska Jaakko ei ymmärrä mitään koko asiasta)

@heikkibothas Itse asiassa siellä oletettavasti yrityksillä on sääntelyn puuttuessa enemmän hinnoitteluvoimaa, joten voi mennä myös toiseen suuntaan. Kuluttajat toki kärsisivät kokonaan vähittäishintojen noususta.

@JaakkoMarkkanen Ei se ole suositus. Alv tulee tukkuhinnan päälle. Sulla on valtavia aukkoja ihan perusasioiden ymmärtämisessä.

@heikkibothas Ei tämä ole mikään vihjailu. Jos kilpailuilla markkinoilla kaikki yritykset siirtäisivät alv-muutokset sellaisenaan hintoihin, niin epäilisin toimialasta riippumatta kilpailulain vastaista toimintaa. Etenkin jos heidän etujärjestön edustaja antaa tälläisiä suosituksia somessa.

Pääsiäisen iloksi julkaisimme tänään muistion, jossa ehdotamme mm. lääkkeiden alennetusta alv-kannasta luopumista. Nykyinen alennettu alv-kanta on kallis tapa tukea kysyntää, koska verotuki nostaa lääkkeiden tukkuhintoja.🧵

@JaakkoMarkkanen Oikeat tutkijat korjaavat tekemänsä virheet.

@heikkibothas Meidän tutkijoiden elämä on siinä mielessä hankalaa, että emme tiedä tutkimustuloksia etukäteen.

@JaakkoMarkkanen Ymmärrän, että et halua vetää muita lokaan ja kunnioitan sitä.

@heikkibothas Journaaleissa vertaisarvioijia ei tietenkään kerrota, ja tämä paperi on vasta prosessin alussa. Tuloksia on vertaisarvioitu seminaareissa, ja heitä on aika paljon. Esitarkastajat tulivat pohjoismaista, mutta en nimeä heitä tässä, koska en halua että alat häiriköimään heitä.

@JaakkoMarkkanen Miten muuten arvioisit omaa suoriutumistasi? Tässä esität "hyvässä hengessä" tuulesta temmattuja kartellivihjailuja: x.com/JaakkoMarkkane…

@heikkibothas Mistä sinä tiedät? Sinun pitäisi esittää vähän substanssia tuon väitteen tueksi mutuilun sijaan. Minusta tuntuu, ettet edelleenkään kykene käymään tätä keskustlua hyvässä hengessä.

@JaakkoMarkkanen Kuka on toiminut esitarkastajana ja ketkä vertaisarvioijina?

@heikkibothas Kertoo todennäköisesti enemmän sinun ymmärryksestä :D

@JaakkoMarkkanen Okei. Lopetan tämän nyt tähän. Tossa ei ollut mitään sisältöä.

@heikkibothas Eiköhän ne yritykset ymmärrä, että kuluttajat maksavat lääkeistä vähittäishintoja ja että sääntelyn takia tukkuhinnat määrittävät suoraan ne vähittäishinnat. Viitehintasääntely toimii myös vähittäishintatasolla, ja firmat varmasti osaa laskea sen hintaputken ihan itsekin.

Bertrand-Nash hinnoittelu tarkoittaa selkokielellä sitä, että yritykset kilpailevat hinnoilla. Hauskaa tässä on se, Heikin mukaan tämä oletus ei päde. Hänen edustaman järjestön jäsenet jäivät taannoin kiinni yhdestä historian suurimmista hintakartellista. justice.gov/archives/opa/p…

@JaakkoMarkkanen Mitä sä oikein edes selität? Olet jo kuopassa, ei kannata enää kaivaa.

@heikkibothas Eiköhän sielläkin kuitenkin ymmärretä jotain vertikaalisesta markkinarakenteesta. Lääkeyritykset varmasti ajattelevat vähittäishintojakin ihan siitä(kin) syystä, että meillä on viitehintajärjestelmä.

@JaakkoMarkkanen Joo sun kannattaakin ottaa tämä oppimiskokemuksena. Suomen viitehintajärjestelmässä kilpaillaan läpinäkyvästi tukkuhinnoilla. Toisin kuin väität niin vähittäishinnat eivät kiinnosta lääkeyrityksiä. Siksi tutkimuksesi meni pieleen.

@heikkibothas Uskon elinikäiseen oppimiseen!

@JaakkoMarkkanen Miten pihalla lääkemarkkinan tutkija voi olla lääkemarkkinan toiminnasta? Näköjään täysin.

@heikkibothas Kyllä, kilpailuilla markkinoilla olisi aika kova löydös jos menisi suoraan hintoihin. Etenkin kun meillä on olemassa viitehintajärjestelmä ja hintaputki. Jos noin kävisi, ensimmäinen epäilykseni olisi hintakartelli markkinalla.