Henkka Nyholm

Perustuslakivaliokunnan, johtavan lakien perustuslainmukaisuuden tulkitsijan perusteeton leimaaminen politisoituneeksi näyttää muodostuneen eräissä piireissä tavaksi. Politisoitumismantrassa toistuvat samat, yksipuoliset ja virheelliset väitteet perustuslakivaliokunnan poikkeuslakilausunnosta. Yhdestä lausunnosta. Ne irrotetaan poikkeuslain yhteydestä ja siitä, että laki oli säädettävä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä eli samassa menettelyssä kuin itse perustuslaki. Virheväitteitä käytetään kyseenalaistamaan perustuslakivaliokunnan legitimiteetti. Asia on vakava. Mitä intressiä palvelee jo useasti läpi käytyjen väitteiden revittely ja poikkeuslakilausunnon kyseenalaistaminen ja vääristely julkisuudessa toistuvasti? Varsinkin kun kyse on yksittäisestä valiokunnan lausunnosta. Perustuslakivaliokunta on antanut vuoden 2024 valtiopäivillä kaikkiaan 64 lausuntoa lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta. Näistä 60 on yksimielisiä. Joukossa on useita poliittisesti kiistanalaisia lakihankkeita. Nämä kaikki oikeudelliset arviot on tehty perustuslakivaliokunnan vakiintuneen metodin mukaisesti: Perustuslakivaliokunta pysyy perustuslain sanamuodon puitteissa, perustaa perustuslain esitöihin ja aiempaan lausuntokäytäntöönsä, arvioi lakiesityksen suhdetta ihmisoikeusvelvoitteisiin, nojaa asiantuntijalausuntoihin ja pyrkii viimeiseen asti yksimielisyyteen. Tänään HS:n haastattelussa KHO:n virassa oleva tuomari, oikeusneuvos Lavapuro esittää perustuslakivaliokunnan toiminnasta mielipiteitään. Sopiiko tuomioistuimen valtiosääntöiseen asemaan ylipäätään eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan voimakas kritisointi lakihankkeesta, kun kritiikki esitetään ylimmän tuomioistuimen jäsenenä ja siten tuomioistuininstituution edustajana? Voidaan myös kysyä, millä perusteella virassa oleva tuomari kiistää perustuslaissa säädetyn toimivaltansa puitteissa toimineen perustuslakivaliokunnan ratkaisun oikeellisuuden ja kyseenalaistaa lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan säätämän poikkeuslain sitovuutta yleisesti. Perustuslain esitöissä on nimenomaisesti todettu, että perustuslain 106 §:n etusijasäännös ei tule sovellettavaksi, jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällä viitataan poikkeuslakeihin. Pidän oikeusvaltion kannalta haitallisena yleisesti sellaista puhetta, jossa kiistetään toimivaltaisen toimielimen ratkaisu voimassa olevasta oikeustilasta ja velvollisuus noudattaa sitä - oli sen esittäjä sitten poliitikko, tuomari, professori tai tavan kansalainen. Tällainen puhe on omiaan rapauttamaan luottamusta oikeusvaltioon. Suomen perustuslain mukaan yksiselitteisesti perustuslakivaliokunta päättää lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta ja siitä, missä säätämisjärjestyksessä, jos missään, lakiesitys on säädettävissä. Eduskunta on säätäessään poikkeuslain yli 5/6 enemmistöllä selvästi myös luottanut perustuslakivaliokunnan huolelliseen arvioon, että rajaturvallisuuslaki voidaan poikkeuslakina säätää. Näin siitä huolimatta, että eräät oikeusoppineet perustuslakivaliokunnan ratkaisua voimalla kritisoivat. Erityisen häiritsevä ja totuudenvastainen väite politisoitumismantrassa on se, että poikkeuslakilausunnossa olisi ”irtauduttu” aiemmasta kehityksestä, jossa Suomessa on sitouduttu ihmisoikeusvelvoitteisiin. Ei ole irtauduttu. Perustuslakivaliokunta arvioi säännönmukaisesti lakiesitysten suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Perustuslakivaliokunta on toistanut tälläkin syyskaudella, että ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei voida tavallisena lakina säätää. Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettävän poikkeuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden suhteen osalta sen sijaan esimerkiksi jo voimassa olevan, vuoden 2000 perustuslain säätämisen yhteydessä oikeusoppineet katsoivat, että rajattuna poikkeuksena on säädettävissä myös ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ristiriidassa oleva laki. Perustuslakia ei ole poikkeuslain käyttöalan osalta vuoden 2000 jälkeen muutettu.

Missä virkapuhelin? Ja välittömästi alkometriin puhallus ja huumetestit molemmilta. Miten tässä sotatilassa (Toveri kertoi, että ollaan) voi valtionjohto olla päissään festareilla eikä johtamassa sotatoimia?