Suvi

@velivesakoret @MKorja ADHD on paradoksien oireisto. Yhtä aikaa on vaikeaa ellei mahdotonta keskittyä aiheisiin, jotka eivät kiinnosta, ja hyperfokusoitua aiheisiin jotka motivoivat.

@koskela_l @MKorja Toisin sanoen ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ilmenee rauhallisuutena, pitkäjänteisyytenä, impulssikontrollina.

Suomalainen kellonsepäntaito maailman huippuluokkaa. Piskuruinen Suomi niche-osaamisen huippumaa. Kelloseppiä, neurokirurgeja, kapellimestareita, pelisuunnittelijoita, insinöörejä (satelliitit, laivat, 6G, yms.), jne. Maan ongelmana johtajat & poliitikot.hs.fi/pkseutu/art-20…

@velivesakoret @MKorja ADHD-piirteisen yksi tyyppioire on hyperfocus eli keskittyminen yhteen, kiinnostavaan asiaan niin syvälle, että se vie ajantajun.

@MKorja Silti väitetään, että suomalaiset ovat ADHD:n vaivaama maa? Koskeeko tämä yleinen johtopäätös vain politiikkaa ja poliitikkoja, johtajia?

@ALemppu @martkyll Expateilla on usein muita resursseja sen verran ettei kielen opiskelu ole välttämätöntä. Jos taas muuta pääomaa ei ole, on kielen opettelu ensimmäinen ja keskeisin keino nostaa omaa asemaansa työmarkkinoilla.

@martkyll On yleistä että ulkomaille töihin menevät ihmiset kutsuvat itseään "expateiksi" eikä "maahanmuuttajiksi", pyörivät keskenään eivätkä opettele millään tavalla asuinmaansa kieltä ja kulttuuria tai ole tekemisissä sen kanssa. Ja sitten paheksuvat maahanmuuttajia etteivät kotoudu.

Mistä se johtuu, että jotkut eivät opi suomea, vaikka olisivat asuneet täällä jo vuosia? Jos minä muuttaisin vieraaseen maahan, yrittäisin oppia maan kielen niin nopeasti kuin mahdollista.

@Kiekkokirja @joutsenikko @AlanneKari Itse sanoit että vähemmistökielen opiskelu Irlannissa on pakollista KAIKILLA tasoilla. Kun opponoin, siirsit maalitolppaa. Omalta osaltani toivotan hyvää vappua.

@koskela_l @joutsenikko @AlanneKari Liittyy paljonkin, jos väität, että ruotsia on pakko opiskella korkeakoulutasolla. Sehän tarkoittaisi, että korkeakoulu olisi niin ikään pakollinen.

Kevennetään! Missään muussa maassa ei pakoteta opiskelemaan sitä pienempää virallista kieltä alakoulusta yliopistoon. Pakkoruotsi on kallis, turha & poikien tappio - jopa 40% jäi peruskoulun ruotsin kirjallisessa osassa alle vitosen (Karvin selvitys). yle.fi/a/74-20223108

@Kiekkokirja @joutsenikko @AlanneKari Ei liity asiaan mitenkään.

@koskela_l @joutsenikko @AlanneKari En tiennytkään, että Suomessa on pakollinen korkeakoulutus.

@Kiekkokirja @joutsenikko @AlanneKari Ei ole korkeakoulussa. Pakollisuus päättyy toisen asteen jälkeen.

@joutsenikko @koskela_l @AlanneKari On hupsua jankuttaa vastaan asiassa, josta et selkeästi tiedä yhtään mitään. Esimerkiksi Irlannissa valtakieli on englanti ja iiri on pienempi virallinen kieli. Kieli, jonka opiskelu on pakollista IHAN JOKAISELLA kouluasteella. Sori siitä.

@Kiekkokirja @joutsenikko @AlanneKari Suomessa ruotsin taito osoitettava vielä yliopistossa. Irlanti: Iiri pakollinen toisen asteen loppuun. Belgia, Kanada, Sveitsi: ei Suomen kaltaista pakollista toisen kielen vaatimusta korkeakoulututkinnoille.

@joutsenikko @koskela_l @AlanneKari Kannattaa kerrata peruskoulu, jos et tiedä, missä Belgia, Irlanti, Sveitsi ja Kanada sijaitsevat.

Siinä kuningas ojentelee turhaan kättään ja kuningatar pysäyttää kättelyetenemisensä, kun iso äijä kiilaa väliin. Samalta vierailulta on toinenkin kiilausklippi, parvekkeelta. Vieraileva kuningas jäi sit seisomaan taakse, kun isäntä rynni eteen. Tilan hahmotushaasteita, kato.

@Kiekkokirja @AlanneKari @joutsenikko Toimit hyvänä esimerkkinä keskustelusta. Et esitä asia-argumentteja, mutta sitäkin enemmän pyörit höhöttelemässä ja henkilöön menemässä. Voit vapaasti kutsua sitä haluamillasi sanoilla.

@koskela_l @AlanneKari @joutsenikko Sanapari älyllinen epärehellisyys on aina yhtä koominen. Varsinkin, kun sitä käytetään asiayhteydessä, jossa tarkoitetaan "vastapuolella ei ole perusteluja väitteensä tueksi". Tuo ei liity mitenkään epärehellisyyteen eli valehteluun.

@AlanneKari @joutsenikko @Kiekkokirja Älyllinen epärehellisyys asian ympärillä loukkaa enemmän kuin itse sääntö. Tämä on yleisinhimillistä.

@Kiekkokirja @joutsenikko Virallisen kielen asemastakin on syytä voida keskustella. Ei se saa olla tabu. Ruotsin kielelle sopisi Suomessa sama asema kuin saamen kielelle.

@puustikorva @EmmaleenaV Uutisointi oli kyllä tasoa ragebait. Syötti oli erityisen helppo niellä, koska vaatimustasoa on koulussa jo monin paikoin laskettu, ja sen voi kukin koululaisen vanhempi havaita ihan omilla aisteillaan.

Aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaegh🤬 Kun vihdoin päätetään järkevöittää ja selkeyttää opetussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita, niin se uutisoidaan päin p*settä. Aaaaaaaaaaaaaaargh🤬 Sieltä poistetaan epämääräisiä, vaikeasti saavutettavia tavoitteita, EI LASKETA RIMAA.

@timo_ritari @joutsenikko @AlanneKari @Kiekkokirja Avoimen demokratian oloissa nämä tabut ovat melkoinen kehityksen este. Ongelma on, että myös media osallistuu hiljaisuudellaan tabun vaalimiseen, vaikka sen tehtävä olisi löytää ja penkoa juuri niitä asioita, joista valtaa pitävät eivät halua puhua.

@joutsenikko @AlanneKari @Kiekkokirja Olen entistä vakuuttuneempi siitä että kyseessä on lopulta periaatteellinen vaatimus jossa on piikki auki. Kustannuksista tai hyötysuhteesta ei haluta keskustella ja aihe on suorastaan tabu. Ennemmin mummot vaivaistaloon kuin tuon avaaminen saati (hui!) kyseenalaistaminen. 😋

@MensAdesto @JyrkiLiikka Tiesin. Valitettavasti monessa tapauksessa nämä perusterveydenhuollon maksut tulevat estämään palvelujen käytön, jolloin asiakas päätyy nopeammin erikoissairaanhoitoon. Se vasta valtiontaloudelle kallista on.

@koskela_l @JyrkiLiikka Tiesitkö muuten että Ruotsin talous on tuplat suomesta ja julkinen velka noin 35% vs. 80%. Ruotsin talous on kasvanut 45% 20 vuoden aikana siinä missä Suomi on polkenut paikallaan. Olisiko näissä jokin yhteys?

Huomenta! Jos maksukatto kerran pysyy samana, ja terveyskeskusmaksuja kuitenkin nostetaan, mikä idea silloin on nostaa maksuja. #terveys #raha #hallitus

@booginet @JyrkiLiikka x.com/i/status/20490…

@koskela_l @JyrkiLiikka Antaa se hieman vertailukohtaa. Suomessa sairastaminen vielä edullista.

@booginet @JyrkiLiikka Tuotantokustannuksiin vertaaminen ei ole relevanttia, koska meillä on myös korkea verotuksen taso.

@koskela_l @JyrkiLiikka Tasapainon löytäminen vaikeaa. Maksut kattavat vain murto-osan todellisista tuotantokustannuksista. Ehkä opittu velaksielämisellä liian hyvälle🤔

@booginet @JyrkiLiikka Aletaan valitettavasti olla tasolla, että vähentää myös tarpeellisia käyntejä.

@JyrkiLiikka Vähentää turhia käyntejä. Sama vaikutus kuin omavastuun nostolla vakuutuksessa.

@JyrkiLiikka Tämän lisäksi Ruotsissa käyntimaksut matalat: esim. sairaalahoidon päivämaksu ~10 € vs. Suomen ~70 €.

@JyrkiLiikka Tiesittekö muuten, että lääkekatto Suomessa on 636 €/v kun se Ruotsissa on ~250 €? Ja terveydenhuollon katto Suomessa on 815 € ja Ruotsissa ~120 € vuodessa.

@EijaMaarit69 @LeminenRiku Liotuksella en tarkoita tietenkään runsaan veden käyttöä herkillä pinnoilla, vaan esim. sitä, että sienellä levitetään vaahto pinnalle ja annetaan vaikuttaa. Jynssääminen ja hankaaminen on suurimmaksi osaksi ajan ja voimien tuhlausta.

@koskela_l @LeminenRiku No en antaisi siivousliikkeet liottaa keittiötäni, parkettiani, kaappejani. Teollisuudessa voi liotella ja vaahdotella, mutta ei nyt kodeissa ihan mitä vaan jätetä likoomaan😳

Tilasin 41 neliön tyhjään asuntoon muuttosiivouksen. Tarjous kattoi viisi tuntia työtä. Lopputulos oli, että vain kylpyhuone ja makuuhuoneen kolme vaatekaappia siivottiin... Niin ja puolet jääpakastinkaapista. Tuli kiire kotiin, koska yksi pakastimen laatikoista jäi lattialle

@LitmanenHanna @anttikaikkonen Itsekin julkisella työskentelevänä ajattelen, että kyllä julkisella sektorilla täytyy pyrkiä tehokkuuteen, senkin uhalla, että osa jää työttömäksi. Muu olisi vastuutonta verorahojen käyttöä.

@anttikaikkonen Tuo "tuottavuusraketti" saisi ainakin aikaan sen, että voitais taas irtisanoa vähän lisää, kun ei nyt niin montaa työntekijää enää tarvitakaan. Mutta tuleehan se toki halvemmaksi maksaa työttömyyskorvausta, kuin palkkaa.

Suomi tarvitsee kasvua. Vain leikkaamalla ja verottamalla emme nouse. Tekoäly voisi olla julkisen sektorin tuottavuusraketti: vähemmän kirjaamista, enemmän ihmisten kohtaamista, nopeammat palvelut ja miljardiluokan säästöt. Kysymys on olemmeko kuskin vai matkustajan paikalla.