Thomas 'Brrr' ₿rand

Päivittäinen muistutus siitä, että kasvuttomuus ei ole seurausta vain Nokian romahduksesta, Euroopan velkakriisistä, koronapandemiasta tai "globaalin kasvun imun" odottelusta. Pikemminkin kyse on kannustimien vääristymisestä, loputtomasta kaikkialle ulottuvasta valtioinfektion aiheuttamasta jäykkyydestä ja status quon palvonnasta ja poliittisista valinnoista, joiden seurauksena yrittäjyys lamautunut ja tuottavus ei ole kasvanut. Julkisesti ollaan kovin huolissaan tuloeroista ja varallisuuseroista, vaikka käytännössä kyse on Suomessa siitä, että osa vain köyhtyy toisia hitaammin. Kun kaikki lopulta yritetään tasata, ei seuraavalle kasvupyrähdykselle välttämättömiä varallisuusmassoja ehdi merkittävästi kertyä edes yhdessä sukupolvessa (tai ylisukupolvisesti). Lopuksi yritys myydään ulkomaille, kun Suomesta ei löydy pääomia ja/tai kiinnostusta. Tytäryhtiötalous on valittu tie. Ajattelisi, että kasvu syntyy ennen kaikkea yksityisten yritysten menestyksen kautta. Suomessa kannustimet ovat jo rapautuneet, jonka seurauksena "liiallinen riskinotto ja työnteko ei selvästi kannata. Kenellä on halu palkata ja investoida, kun riskin ja tuoton suhde heikko? Miksi vaihtaa "liikaa" vapaa-aikaa työhön, kun verotus ei siihen kannusta? Pääoman kertyminen on hidasta ja tuotteliaimpien ihmisten osuus, jotka voisivat (ja haluavat) ottaa (yrittäjä)riskiä, on pienessä populaatiossa jatkuvasti pienempi (ja tämän takia myös huudetaan valtiota apuun). Valtio kuppaa kaikkialta niin paljon välistä ja ulottaa lonkeronsa jokaiseen yhteiskunnan kerrokseen, joten ei ihme, että Suomi on näivettynyt. Liikkumavara vain kaventuu, joten vaikka julkisia palvelulupauksia on paljon, ne näivettyvät kaiken muun mukana. Sieltä täältä leikkaamalla ja veroprosentteja sinne tänne hieman säätämällä tilanne ei helpota. EU:n luoman sisämarkkinan, yhtenäisemmän sääntelypohjan ja euron piti luoda kasvulle edellytyksiä, mutta lopputulos on ollut lähes 20 vuotta jatkunut lamaannus. Julkiset menot paisuvat, palvelulupaukset laajentuvat, nettomaksajia entistä vähemmän, jokaiselle erityisintressiryhmälle löytyy perustelut (vrt. loputon vääntö yritystuista) ja verotus kaikilla tasoilla kiristynyt jatkuvasti, joten ei ihme, että kasvun taikakaava ei toimi. Valtio on lapannut rahaa loputtomasti kaikkialle: infraan, koulutukseen, vihreään siirtymään, eu(ro)maiden lepyttelyyn jne. Koronapandemian vihreän elvyttelylepyttelypaketin piti olla piristysruiske ja siunata meitä loputtomalla viennin kasvulla, mutta se(kin) meni vihkoon. Ei pitänyt änkyröidä, koska se ei ollut Suomen etujen mukaista. Solidaarisuuspääomaa pitäisi olla paljon, joten miksi kasvua ei näy? Miksi yritykset eivät näe Suomessa mahdollisuuksia? Aikamoisessa juntturassa ollaan ja takana pian menetetyt kaksikymmentä vuotta, mutta nyt on tärkeää pitää kiinni siitä, että ei tehdä mitään liian rohkeaa. Yhteisessä veneessä ja sitä rataa.

Ensin pitäisi tunnistaa juurisyy, mutta se on käytännössä mahdottomuus. PS. Jos Nokiaa ei olisi tapahtunut, lähihistoriaa tarkasteltaisiin hyvin eri tavalla.

Oppimistulosten romahdus ja nelosten katoaminen ovat saman kolikon kaksi eri puolta.

Mistä muusta unelmoida kuin maailman ensimmäisestä hiilineutraalista hyvinvointivaltiota? Jotain hyvin suurta on luvassa. Tavoite on kiihkeästi eteenpäin.

"Liian riskikästä" = vakiintuneet eturyhmät vihaavat kilpailua

Halleluja! Maailma on vain kertomus hyvän ja pahan, toivon ja pelon, lämmön ja kylmän välisestä kamppailusta. Pelastumme, kun meillä on oikea arvopohja. Kaikki poliittiset liikkeet ovat toivon puolella. Kukaan ei kampanjoi pelon puolesta. Kukaan ei julista olevansa tulevien sukupolvien vihollinen. Mistä enää edes riitelemme? Mistä löytyvät ne yrittäjät, investoinnit, vientitulot ja verotulot, joilla kaikki toivo rahoitetaan? PS. Kapitalismi on luonut vaurautta niin tehokkaasti, että ihmiset pitävät vaurautta luonnontilana.

"Selityksemme mukaan (tulevat) älyköt ovat yliedustettuina koulujen (virallisessa) yläluokassa, erityisesti siinä osassa, joka tulee kokemaan suhteellisesti asemansa heikkenevän – tai siinä ryhmässä, joka ennustaa asemansa laskevan tulevaisuudessa. Vihamielisyys [kapitalismia kohtaan] saa alkunsa jo ennen siirtymistä laajempaan maailmaan ja varsinaista aseman heikkenemistä. Se syntyy hetkellä, jolloin älykäs oppilas ymmärtää (todennäköisesti) pärjäävänsä huonommin muualla yhteiskunnassa kuin koulussa ollessaan. Koulujärjestelmän tahaton sivutuote – älykköjen vahva kapitalismin vastainen asenne – vahvistuu tietenkin entisestään, kun nämä oppilaat lukevat tai heitä opettavat älyköt, jotka esittävät juuri tällaisia kapitalismin vastaisia asenteita." – Robert Nozick, Why Do Intellectuals Oppose Capitalism? (teoksessa Socratic Puzzles, 1997)

@thlbr Onko meillä myös hyviä ja huonoja tukien saajia 🤔

Rikastuminen ei ole rikos, mutta se on joltakin pois. Se on pois yhteisestä kassasta. Seuraavaksi keskituloiselle veronmaksajalle kerrotaan, että vielä yksi kierros systeemikyberneettistä säätämistä pelastaa maan ja talouskasvun taikamatto saapuu näillä näppäimillä. PS. "Hyvä" on sellainen, joka maksaa paljon, kertoo olevansa velkaa elämänsä koneistolle eikä turhaan änkyröi. Hän on ylpeä lypsylehmä ja kutsuu tätä etuoikeudeksi. Veropäivä on tämän uskonnon ehtollinen. Kaikki muut ovat "huonoja". Lopuksi saamme juuri sellaisia rikkaita, jotka ansaitsemme.

When the AEA first developed an electronic tracking system for submissions, Stiglitz asked them to let him have a copy so he could keep track of his own papers. In AER bibliographies, —— is used for repeat author. Stiglitz’s Nobel lecture has about 5 pages of ——

Liittopäivävaalit ovat vasta kolmen vuoden kuluttua, joten onneksi on vielä aikaa pelastaa Saksa saksalaisilta. Demokratia saa jatkua.

Älkää kysykö, mitä valtio voi tehdä teidän hyväksenne. Kysykää, miten valtiota voidaan suojella kansalta. AfD:n vaalivoitto on "riski koko liittotasavallan turvallisuudelle" ja valtiokaappaus on lähellä. Kansalainen saa kyllä maltillisesti protestoida, mutta hän ei saa koskea konehuoneeseen. Puoluedemokratia toimii niin kauan, kun vaaleissa ei ratkaista mitään olennaista. Hallitus vaihtuu, mutta koneisto ja sen eri osissa elävä poliittis-hallinnollinen luokka pysyvät. Väärä puolue ei saa vaihtaa (osa)valtiotason viranhaltijoita, joten koneiston näkökulmasta kyse on tietysti barbariasta. Virkakoneiston muuttamisessa ei ole sinänsä mitään poikkeuksellista, mutta nyt kun AfD uhkaa päästä käsiksi juuri tähän kriittiseen kerrokseen, tilanne on aivan toinen. Vanhat puolueet ovat täyttäneet hallintokerroksia vuosikymmeniä omilla ihmisillään, mutta se onkin vastuullista demokratiaa. Paniikki on monella tavoin kiinnostava, ja puhe "valtiokaappauksesta" on Euroopassa harvinaista herkkua. Käytännössä tämä vain vahvistaa sen, minkä lopulta jokainen tajuaa: todellinen valta ei siirry vaaleissa, vaan se elää virkamieskoneistossa, eturyhmissä ja niissä instituutioissa, jotka lopulta luovat käsityksen siitä, mikä on "demokraattista". Kansa on viisas, kun se tyytyy "hyviin" valintoihin. Jos kansa tekee tyhmiä valintoja ja käyttää ääntään väärin, hallinto tekee kaikkensa, jotta äänestäjät eivät näe konehuonetta. Tarvitaan kieltoja, valvontaa, turvallisuusuhkaa, rajoituksia, virkamiessuojaa jne. Demokratia ei siis tarkoita kansan valtaa, vaan hallittua poliittista prosessia, jossa lopputuloksen on parasta sopia yhteen hallintokoneiston jatkuvuuden kanssa. "Valtiokaappaus" tarkoittaa käytännössä sitä, että äänestäjät edelleen uskovat saavansa päättää, kuka johtaa koneistoa. Demokratia on ok vain silloin, kun kansa valitsee hyväksytyistä vaihtoehdoista ja tekee sen kiltisti. Muodollinen ja todellinen valta ovat eri asioita.

Tarjolla on jatkossa käskettyjä hengitysharjoituksia ja todellisuuskuvaseminaareja. Keskeistä on hallita väestön tunnetilaa, jotta luota luottamukseen -simulaatio ei rikkoudu.

@PegZor Päätöksistä voi kuitenkin valittaa hallinto-oikeuteen. ☝️

@thlbr Loogista, virkamieskoneiston tarvitsee tuntea sinut tarkemmin - lukea yksityisviestisi. Parantaa valtion tinder-matchauksen osuvuutta. Yhtä huonolla huumorilla osoitetaan kumppani.

Voisiko näitä tietoja käyttää myös työnhaun tinderissä, joka on yhdistetty valtion ilmaiseen parisuhdemarkkinoiden tinderiin? Saisiko kaiken vielä yhdistettyä 112-sovellukseen? Rajattomat mahdollisuudet.

Joku myy pääsyä Suomeen. Joku velkaantuu päästäkseen sisään. Joku haluaa opiskelijoita. Joku haluaa työvoimaa. Mikä on "kohtuullinen hinta", jos Suomi on lottovoitto?

Matemaatikoiden kommentit: cdn.openai.com/pdf/74c24085-1…

"The solution of the problem by the internal model of Open AI is, in my opinion, an outstanding achievement, settling a long-standing open problem. ... With or without a full agreement with these reasons, the fact is that the AI was able to do here what lots of excellent human researchers tried and failed to do." "While I believed that AI would make some progress on at least a couple of the problems in that list eventually, I did not expect this to happen just one month later! ... The frontiers of knowledge are very spiky, and no doubt the coming months and years will see similar successes in many other areas of mathematics, where long-standing open problems are resolved by an AI revealing unexpected connections and pushing the existing technical machinery to its limit. AI is helping us to more fully explore the cathedral of mathematics we have build over the centuries; what other unseen wonders are waiting in the wings?" "Now that I have seen the solution and seen some of the reactions to it by people who understand it in detail, I find myself not only trying to assess what AI has achieved in this particular case, but also thinking more generally about how such assessments can possibly be made. Can we still identify some mathematical capability that human mathematicians have and AI does not yet have? If so, what might that capability be, and how could one go about demonstrating that AI still lacks it?" "The CoT showed the model trying out a vast array of ideas from a wide range of mathematics for the required construction. The model went through ideas pretty quickly, but when it reached the crucial idea (in the paragraph starting with "Suppose optimistically that..."), it honed in on the proof quite methodically. In my opinion this paper demonstrates that current AI models go beyond just helpers to human mathematicians – they are capable of having original ingenious ideas, and then carrying them out to fruition." "This is a really impressive piece of work, and I would accept it for any journal without hesitation. I actually briefly worked on this problem and tried to make a counterexample, but failed to make progress. ... This may indicate one way that AI systems have an edge: it’s not just that they can try all known methods, but they can play for longer and in more treacherous waters than mathematicians without getting overwhelmed. Of course this is not yet robustly true, but this may be a foreshadowing event." "Properly contextualized, we can see from this and other developments that AI will play an increasingly important role in research mathematics. As a mathematics community, we urgently need to plan for how we can keep our work rigorous and correct, properly acknowledge the influence of previous ideas, and preserve a high level of human understanding of mathematics as we move forward in our use of AI as part of process of research mathematics."

Tämän jälkeen seuraavat laajennusehdotukset eivät tunnukaan enää niin kovin radikaaleilta. Järjestelmä on jo olemassa ja hallinto tietää sen hyödyt. Miksi ihmeessä sitä ei käytettäisi systeemikyberneettisessä säätämisessä, kun se on kerran jo olemassa? Sinä saat etuuksia, palveluja ja sääntöihin pohjautuvaa huolenpitoa, mutta sen vastineena saat elää mukavassa digitaalisessa panoptikonissa. Kaikelle vallan laajentamiselle löytyy ainakin jokin hyvä ja perusteltu syy. PS. Sama järjestelmä voisi olla hyödyllinen myös elämäntapavalvonnassa, dynaamisessa verotuksessa, yksilöllisessä hiilibudjetoinnissa, sosiaalipalveluiden ennakoivana hälytysjärjestelmänä sekä demokratian suojelussa. Miksi ei?

Kukaan ei tehnyt mitään, mutta kaikki tiesivät. "Laadunvarmistuksen puute" kuulostaa siltä kuin kyse olisi ollut luonnonilmiöstä – ei päätöksiä, ihmisiä tai valtaa. Byrokratia ei tietenkään korjaa itseään, koska sen ensisijainen tehtävä ei ole totuus tai lainmukaisuus. Sen tärkein tehtävä on varmistaa oma jatkuvuutensa säällä kuin säällä ja lyhyen tähtäimen maineenhallinta on tässä kaikessa keskeistä. Koko asia on jo koteloitu hallinnollisen jargonin seitteihin ja yksilöllinen toimijuus häivytetty. Nyt pitää vain odottaa sitä, että huomio siirtyy johonkin muualle. Lopulta kukaan ei enää tunnista koko tapahtumaa.