Timo Turkula

Aurinko paistaa kirkkaasti ja voi estää näkemistä liikenteessä! Älä siis räplää kännykkää, kun ajat. Ajaessasi 50 km/h etenet 14 metriä sekunnissa. Vilkaisu kännykkään vie sinua kymmeniä metrejä sokkona eteenpäin. Se voi pidentää jarrutusmatkan aina ikuisuuteen saakka. #kännykkä

Kiitos kysymästä. Hyvä ja tarkka havaintosi rekisterinumerosta! Ostin auton Suomi-varustein Vehosta 27.1.1991. ja vein heti Saksaan. Työskentelin Saksassa vuodet 1989-1992. Toin auton Saksasta Suomeen tammikuussa 1993. Valinnaisvarusteena tehdastilauksena sähkötoimisen kattoluukun lisäksi muun muassa kuljettajan turvatyyny, vakiomaavara (Nivomat) taka-akselistossa, pohjapanssari, isompi 70 litran tankki, ulkolämpömittari, valaistut meikkipeilit, pissapojan säiliön lämmitin, pääntuet takaistuimilla, kyynärnoja takaistuimella, kevytmetallivanteet (myös varapyörä), kaikkiaan muistaakseni noin 17 lisävarustetta. Mersu osasi rahastaa: Suomi-hinnoin lisävarusteet olisivat maksaneet Suomessa tuolloin 60 000 markkaa, uuden Nissan Micran hinnan verran. Muuttoautossa maksoin vähemmän. Autoverotus oli tuolloin Suomessa tapillaan: Autoni hinta olisi ollut Suomessa 2,8-kertainen Saksan verovapaaseen hintaan verrattuna ja 2,6-kertainen Saksan verolliseen hintaan verrattuna. Saksan ainoa "autovero" oli tuolloin alv 14 prosenttia. Ei sähköikkunoita, ei ilmastointia. Koska minulla oli tuolloin työsuhdeauto, tiesin auton joutuvan seisomaan silloin tällöin, mikä ei ole hyväksi ilmastointilaitteelle, voi tulla vuotoja.

@TJTurkula Hieno autoklassikko👍 Onko kattoluukun lisäksi muita varusteita? Kilpi näyttää uudemmalta, jälkeenpäin rekisteröity Suomeen🤔

"Kesäauto" otettu käyttöön 9.4.2026, tavallista aikaisemmin lämpimän kevään ansiosta. Mercedes-Benz W201 190 E 2.6 ensirekisteröity 27.12.1991, kohta 35-vuotias, ajettu 328 150 km, museoajoneuvorekisterissä, Classic Data -arvosana 2+(!). Suomi-auto, olen ensimmäinen omistaja. Kuvat Turusta Forum Marinum-museon pihalta. Kuusisylinterinen M103 2.6-moottori käynnistyi autohallissa kuin palmun alta ensimmäisellä starttauksella muutamassa sekunnissa. Suomi-autossa on vakiona pitkä 110 Ah:n akku, poikkeuksellisen iso bensiinimoottorin yhteydessä. Tankki oli täynnä ST1:n 98-oktaanista bensaa. Laitoin auton talviseisontaan syyskuun lopussa 29.9.2025, irroitin akunkengät silloin. Tänään 9.4.2026 laitoin akunkengät kiinni ja käynnistin ilman ongelmia, vaikka akku oli lataamatta yli kuuden kuukauden ajan. En ole koskaan ladannut akkua talviseisonnan aikana. Autossa on vasta kolmas akku (nyt Bosch), vaikka autolla ikää kohta 35 vuotta! Vanha-autossa talviseisonnan aikana voi irrottaa akun kengät, jolloin ei virrankuluttimia (esim. kelloa) käytössä. Uudemmissa autossa akunkenkien irrottamien ei mahdollista, virran saannin katkaisu voi sotkea auton sähköjärjestelmän, CAN-väylät, ym.

Alueemme bussilinjat 3 ja 30 lakkautettiin 1.7.2025 alkaen runkolinjauudistuksen (Trunk lines) yhteydessä. Kehtasivat mainostaa asiaa linjan 30 bussissa! 1 vuosi sitten, 9. huhtikuu 2025 · Ärsyttää, kun lähibussissa nro 30 jo hehkutetaan 1.7.2025 alkavaa Turun runkolinjauudistusta, Trunklines. Tuo uudistus lakkauttaa alueemme bussilinjat 3 ja 30 kokonaan. Keskustaan mennessä meikäläisen kävelymatka lähimmälle pysäkille pitenee 60 metristä 700 metriin! Tilalle suunnitellaan pientä robottibussia, joka kuskaisi asukkaita runkolinjaston pysäkille? Saa nähdä, tuleeko siitä mitään? Kaikki Suomessa toteutetut aikaisemmat robottibussivuorot on lopetettu lyhyen kokeilukauden jälkeen. Ennen kuin robottibussi kulkee, autottomat, ajokortittomat, ikääntyneet ja lapsiperheet lastenvaunuineen jäävät joukkoliikennemottiin. Ajokortin ja auton omistavat rupeavat varmaan ihan piruuttaan ajamaan keskustaan autolla, vaikka olisivat aikaisemmin menneet bussilla. Kun lähdetään bussin sijasta liikkeelle autolla, saattaakin käydä niin, että keskustan sijasta ajaa hurautetaankin johonkin kauppakeskukseen, joissa ilmaiset parkkipaikat, kuten Raision Myllyyn, Turun Skanssiin tai vaikkapa Turun Kupittaan Cittariin. Keskusta alkaa näivettyä. Miksi hyvää pitää muuttaa? Turun seudun Föli-bussiliikenne on voitokas asiakastyytyväisyystutkimuksissa – päihitti ratikkakaupungitkin Föli on tehnyt monta asiaa oikein: Föli on nyt hyvä, mutta kalliit uudistukset, runkolinjasto ja suunniteltu ratikka asettavat asukkaat eriarvoiseen asemaan asuinalueensa perusteella. Suunnitellaan kirskuvaa ja kallista ratikkaa, vaikka sähköbussit on keksitty. Sadat miljoonat pitäisi käyttää ensisijaisesti sote-asioihin ja lisäksi Fölin pikkuparannuksiin sekä nykyisten liikenneväylien kunnostukseen! Miksi Föliä pitää muuttaa isolla rahalla? Föli pikkuparannuksin olisi tulevaisuudessakin paras joukkoliikennejärjestelmä asiakastyytyväisyyden, kustannustehokkuuden ja ympäristön kannalta. Jo puolet Fölin kilometreistä ajetaan vähäpäästöisillä sähköbusseilla. Fölillä on hyvä asiakastyytyväisyys: Föli-bussiliikenne voitti eurooppalaisen, vertailevan BEST-asiakastyytyväisyystutkimuksen jo viidennen kerran peräkkäin! Föli päihitti ratikkakaupungitkin. Föli-alueen asukkaista 81 prosenttia oli tyytyväisiä joukkoliikenteen palveluihin. Föli on saanut hyvät arvosanat myös Turun kaupungin teettämissä asiakastyytyväisyystutkimuksissa: Vuoden 2024 kolmannessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa 84 prosenttia matkustajista oli tyytyväisiä Föliin. Tiedot löytyvät joukkoliikennelautakunnan kokouspöytäkirjoista. ah.turku.fi/tksjlk/welcome… Runkolinjasto ja ratikka lisäävät asukkaiden eriarvoisuutta: Ratikkaa suunnitellaan sinne, missä on hyvät liikenneyhteydet: Varissuolle kulkee kymmenkunta eri bussilinjaa, osa sähköbusseilla. Ratikka maksaa vähintään 540 miljoonaa ja vaatii raskasta infraa, mikä tuottaa valtavat päästöt. Kalliin ja kirskuvan ratikan rajahyöty jää olemattomaksi. Runkolinjasto ja ratikka lakkauttavat bussilinjoja, mikä lisää asukkaiden eriarvoisuutta

Vaikka käynnistämääni kuntalaisaloitteeseen bussilinjojen 3 ja 30 (Majakkaranta-keskusta-Majakkaranta) säilyttämiseksi saatiin peräti 1 017 allekirjoitusta, linjat lakkautettiin 1.7.2025 alkaen runkolinjauudistuksen yhteydessä. kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/39920 Joukkoliikennelautakunta vastasi aloitteeseeni yli vuosi sitten 2.4.2025, että alueelle suunnitellaan robottibussia liityntäliikenteenä runkolinjan 5 bussiin. 2.4.2025 jälkeen en ole saanut asiasta mitään lisätietoa, vaikka olen kysynyt monta kertaa. Robottibussin vaihtoehdoksi ehdotin jo yli vuosi sitten, että Hirvensalon, keskustan ja ylioppilaskylän välisen runkolinja 5:n busseista pieni osa (joka kuudes vuoro) linjana 5X voisi koukata tunnin vuorovälein Majakkarannan Kölikadun pysäkkien kautta. Bussilinjan 5 Kölikadun koukkaus linjana 5X lisäisi Hirvensalon bussin matka-aikaa vain viisi minuuttia. Lisäksi ruuhka-aikoina kulkee bussilinja 5A keskustan ja Hirvensalon välillä, joten joka kuudennen linjan 5 bussin koukkaus linjana 5X Kölikadun kautta ei oleellisesti hidastaisi Hirvensalolaisten bussimatkoja. Linja 5X Kölikadun kautta olisi robottibussia kustannustehokkampi ja matkustusmukavuudeltaan parempi ratkaisu. Robottibusseja on kokeiltu Suomessa - heikohkoin tuloksin. Robottibusseja on kokeiltu aikaisemmin ainakin Vantaalla asuntomessujen yhteydessä reitillä Kivistö-Kivistön rautatieasema, Helsingissä Vuosaari-Aurinkolahti -reitillä, Tampereella Lintuhytti-Hervantajärvi -reitillä, Lempäälässä Lempäälä-Haurala -reitillä, Lahdessa keskusta-Paavola -reitillä sekä Savilahdessa Kuopiossa. Kokeilut lopetettiin: tulokset ovat varsin ristiriitaisia, muun muassa talvitoiminnassa on ollut teknisiä vaikeuksia. Helsingin Vuosaaressa robottibussi ajoi kolarin, törmäsi kadun sivussa pysäköityyn autoon. is.fi/kotimaa/art-20… Tampereella alkoi robottibussikokeilu uudelleen 17.11.2025 alkaen reitillä Lintuhytti-Hervantajärvi. Yleensä robottibusseissa on ollut turvakuljettaja, mutta tarkoitus olisi siirtyä automaattiajoon ilman kuljettajaa. Robottibussin kulkua valvottaisiin valvomosta. Runkolinjan 5 reittiin on tulossa kaksi muuta muutosta, mutta ehdotuksiini ei ole vastattu lainkaan 2.4.2025 jälkeen, vaikka olen muistuttanut asiasta useasti. Alueemme on täysin unohdettu. Kun bussit eivät kulje, auton käyttö Turun sisäisillä matkoilla on lisääntynyt rajusti. Keskustassa ajaminen ja kallis pysäköinti eivät kiinnosta. Kun lähdetään liikkeelle autolla, ajetaankin keskustan sijasta johonkin kauppakeskukseen, joissa ilmaiset parkkipaikat asiointikohteen lähellä. Kauppakeskukset kiittävät, keskusta näivettyy. Alueemme autottomat ovat jääneet joukkoliikennemottiin.

Vuosi sitten näin: 9. huhtikuu 2025 · Turun runkolinjaston hehkutus alkaa ottaa pannuun! Ärsyttää, kun lähibussissa nro 30 jo hehkutetaan 1.7.2025 alkavaa Turun runkolinjauudistusta, Trunklines. Uudistus lakkauttaa alueemme bussilinjat 3 ja 30. Keskustaan mennessä meikäläisen kävelymatka lähimmälle pysäkille pitenee 60 metristä 700 metriin! Tilalle suunnitellaan pientä robottibussia, joka kuskaisi asukkaita runkolinjaston pysäkille? Saa nähdä, tuleeko siitä mitään? Kaikki Suomessa toteutetut aikaisemmat robottibussivuorot on lopetettu lyhyen kokeilukauden jälkeen. Kuvissa robottibussi asuntomessuilla Vantaan Kivistössä kesällä 2015. Kuntalaisaloitteesta ja robottibussista keskustelua muun muassa Turun Sanomien kästissä eli podcastissa 4.4.2025 osoitteessa ts.fi/uutiset/6615269 jutun alusta tarkalleen 19 minuutin kohdalta alkaen. Ennen kuin robottibussi kulkee, autottomat, ajokortittomat, ikääntyneet ja lapsiperheet lastenvaunuineen jäävät joukkoliikennemottiin. Ajokortin ja auton omistavat rupeavat varmaan ihan piruuttaan ajamaan keskustaan autolla, vaikka olisivat aikaisemmin menneet bussilla. Kun lähdetään bussin sijasta liikkeelle autolla, saattaakin käydä niin, että keskustan sijasta ajaa hurautetaankin johonkin kauppakeskukseen, joissa ilmaiset parkkipaikat, kuten Raision Myllyyn, Turun Skanssiin tai vaikkapa Turun Kupittaan Cittariin. Keskusta alkaa näivettyä.

Käsittämätön ja vaarallinen liikennejärjestely. Mitähän Turun liikennesuunnitelijat ovat miettineet vai ovatko miettineet lainkaan, kun on saatu aikaan näin kamala liikennejärjestely. Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat ymmällään. Eräs pyöräilijä oikaisi ja ajoi kavennetulla ajoradalla vaarallisesti autoja vastaan päin punaista valoa, ilmeisesti siksi, että pyörätien liikennejärjestely näytti sekavalta ja vaaralliselta ja vaati kiertämistä. Huh!

Turun liikennejärjestelyt työmaiden kohdalla ovat usein kelvottomasti suunniteltuja. Tässä siitä esimerkki. Kadun liikenne on ihan sekaisin. Ajoradalla käytössä yksi ajokaista, jota ohjataan liikennevaloilla. Ajoin autolla joen suuhun päin vihreän valon palaessa. Ajoradalla vastaan pohjoisen suuntaan porhalsi pyöräilijä, joka ajoi päin punaista. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tulee risteyksessä melkoinen kiertäminen ja suojateitä on poistettu. Föri-lautalta on tosi hankalaa ja vaarallista päästä kauppaan. Argh.

Sähköpyörän akku aiheutti tulipalon kerrostalossa Oulussa – kaksi lasta ja aikuista jatkohoitoon. 👇 yle.fi/a/74-20219162 Lisätietoa: litiumioniakkujen elinkaari hankinnasta hävittämiseen. 👇 tukes.fi/litiumioniakku… #ladattavatlaitteet #litiumakku #paloturvallisuus

Kiinnostaisi ihan oikeasti kuulla, mihin perustuen ja millä pyrkimyksellä mielipidekirjoitus julkaistaan vain osassa @hsfi'n painosta ja jätetään (nettijulkaisujen ohella) julkaisematta juuri kirjoittajan omalla levikkialueella. Löytyisikö vastausta, @EYlajarvi @PKalsta @Sanoma?

@lunden_iiro @TJTurkula Milloinkaan ei saa ole liian myöhäistä vaatia että päättäjät: 1.) perustelevat kantansa faktoille eikä valheille ja osatotuuksille 2.) täyttävät perustuslain 14 § 4 mom heille määräämää tehtävää 3.) kunnioittavat demokratian perusperiaatetta Sekä korjaavat tekemänsä virheet.

Drooniverkko!

IONCORin Salon akkutehtaalla muutoksia tänä keväänä 2026: tehtaan johtajan vaihdos ja muutosneuvottelut. Muutoksista kertoi Salon Seudun Sanomat 20.3. ja 2.4. 2026. Auto- ja liikennetoimittajat ry:n jäsenet vierailivat IONCORin Salon akkutehtaalla noin vuosi sitten 24.3.2025. Tehdas toimii Salon IOT-Campuksessa, mikä on Nokian entinen korkealaatuinen tehdaskiinteistö. IOT-Campuksessa toimii lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä. Mielenkiintoiselle tehdasvierailulle osallistui 15 henkeä. Eläkeläisen kiireiden vuoksi en ehtinyt tuolloin laittaa viestiä. Korjaan tilanteen nyt ja kerron uusimmista muutoksista ja oheistan muutaman kuvan vuosi sitten tehdystä vierailusta Salon akkutehtaalle. Tehtaalla sai kuvata Mersun akkuja, mutta ei Volvon akkuja. Vuosi sitten: 24.3.2025 vierailun aluksi IONCORin toimitusjohtaja Roberts Abele, Salon tehtaan johtaja Kimmo Suupohja ja myyntipäällikkö Sami Nikkinen kertoivat Valmet Automotiven Salon akkutehtaan eli IONCORn toiminnasta ja tuotteista. Mercedes-Benzin ja Volvon hybridiakkujen rinnalle ovat tulossa IONCORin omina tuotteina hybridiakkupaketit ja 47 kilowattitunnin täyssähköakkupaketit, joiden käyttökohteita ovat hyötyajoneuvot ja työkoneet. Ohjelmassa oli myös tutustuminen Mercedes-Benzin hybridiakkuja valmistavaan tuotantolinjaan. Tänä keväänä 19.3.2026: Salon akkutehtaan johtaja vaihtui. Ioncorin Uudenkaupungin tehdasta johtanut Matti Huttunen ottaa jatkossa vetovastuun myös Salon akkutehtaasta. Neljä vuotta Salon tehdasta johtanut Kimmo Suupohja jättää yhtiön. Insinööri Matti Huttunen on johtanut Ioncorin Uudenkaupungin tehdasta vuodesta 2023 asti, mutta hänellä on lähes 30 vuoden työhistoria suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Mies on työskennellyt esimerkiksi Perloksessa ja PKC Groupissa. Hän on toiminut monissa eri tehtävissä tehdasyksikön vetäjästä markkinointijohtajaan ja jopa yksittäisten yritysten toimitusjohtajana. Lisäksi hänellä on kymmenen vuoden hallituskokemus pörssiyhtiöstä. – Olen työskennellyt ulkomailla Kiinassa, Puolassa, Itävallassa ja USA:ssa. Tämä kiinteistökin on tuttu, kävin täällä usein Nokian vuosina, Turussa asuva Huttunen kertoo. Asiasta uutisoivat 19.3. Salon Seudun Sanomat ja Turun Sanomat. Autoteollisuuden akuista tunnetuksi tullut Ioncor Oy keskittyy jatkossa yhä vahvemmin omien tuotteiden suunnitteluun. Yrityksellä on jo koekäytössä erilaisiin työkoneisiin yhdistettyjä akkupaketteja. Akkuja on tarkoitus saada tulevaisuudessa mukaan esimerkiksi maa- ja metsätalouden koneisiin, kaivosteollisuuteen, satama- ja laivanrakennusalan koneisiin sekä kuljetusalalle busseihin, jakeluautoihin ja rekkoihin. – Uuden sukupolven akustot antavat mahdollisuuden pitkän matkan kuljetuskaluston käyttöön. Akustoja voidaan käyttää myös työkoneissa antamaan tarvittaessa lisätehoja, Ioncorin Salon akkutehtaan uusi tehtaanjohtaja Matti Huttunen kertoo. Suomessa akkuvalmistus keskittyy nykyisin pääasiassa akkujärjestelmien kokoonpanoon, akkukemikaalien tuotantoon ja uusiin innovaatioihin, sillä varsinaisia sähköautojen kennojen suurtuotantotehtaita ei vielä ole. Ioncorin akkupakettien kokoaminen tapahtuu Suomessa, mutta akkukennot tulevat pääosin Kiinasta. Tänä keväänä 2.4.2026: Ioncor Oy aloittaa muutosneuvottelut. Salon suurimpiin työnantajiin kuuluva Ioncor Oy käynnistää suuret muutosneuvottelut, jotka iskevät kipeimmin Salon akkutehtaalle. Ioncor arvioi henkilöstönsä sopeutustarpeeksi Suomessa enintään 145 henkilöä. Neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Sopeutustarve koskee myös Uudenkaupungin ja Salon toimipaikkoja. Salon tehtaan sopeutustarpeeksi yhtiö arvioi hieman yli sata henkilöä. Akkutehtaan nykyinen vahvuus on runsaast 500 henkilöä, joten henkilöstö on vähenemässä viidenneksellä. Muutosneuvottelujen taustalla ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Pääsyy on autoteollisuuden akkujen sopimusvalmistuksen tilausmäärien vähentyminen. Autojen valmistajat pyrkivät valmistamaan akkupaketit yhä enemmän omissa tuotantolaitoksissaan. Salossa on valmistettu akkuja Volvon ja Mercedes-Benzin hybridiautoihin. Näiden akkujen valmistusmäärät pienenevät Salossa. Ioncor pyrkii tulevaisuudessa yhä enemmän työkoneiden sekä metsä- ja kaivosteollisuudessa tarvittavien koneiden akkujen valmistukseen. Asiasta uutisoi Salon Seudun Sanomat 2.4.2026. sss.fi sss.fi/2026/04/yli-sa…

@TeroTweet On hyvin huolestuttavaa että jo etukäteen tappiolliseksi arvioitua, asukkaiden suuren enemmistön kaikin keinoin vastustamaa hanketta on jyrätty läpi valheilla, ilman ainuttakaan lähemmän tarkastelun ja päivänvalon kestävää hyvää perustetta. #CuiBono? #perusarvot? #lumedemokratia?

Tämäkin on vuosia vanha juttu, mutta asiaa edelleen. Malmi tarvitaan ilmailukäyttöön edelleen. Muita Suomen lentopaikkoja mitenkään väheksymättä Helsinki-Malmin lentoasema on välttämätön: 1) Hyvä saavutettavuus: Malmin lentoasemalle pääsee helposti joukkoliikenteellä, autolla ja läheltä jopa polkupyörällä. Suuri osa lentolupakirjan haltijoista, lentokouluttajista ja -oppilaista asuu pääkaupunkiseudulla tai sen lähistöllä. 2) Lentokoulutus: Malmi tarvitaan niin harraste- kuin ammattilentämisen koulutukseen. Ilmailuharrastus voi olla ponnahduslauta ilmailuammattiin. Malmi on sijainniltaan oivallinen myös helikopterilentäjien koulutukseen. Osa toiminnoista on jo ehditty siirtää muualle, mutta voidaan toimintoja siirtää Malmille takaisin kustannustehokkaasti. 3) Lentoturvallisuus: Tarkat, sovitut menetelmät (SOP, Standard Operation Procedures) ovat lentoturvallisuuden vankka perusta. Kurinalaisen lentämisen menettelytavat on opittu Malmilla tehokkaasti jo alkeiskurssilla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyden, Malmin vilkkaan lentoliikenteen, kokeneiden lennonopettajien ja lennonjohdon ansiosta. Valitettavasti lennonjohto lopetettiin vuoden 2017 alussa, mutta toiminta jatkuu niin sanottuna valvomattomana lentopaikkana ilman lennonjohtoa. Lennonjohdon toiminta olisi palautettavissa Malmille kohtuukustannuksin. Helsinki-Malmin lentopaikan sijainti keskellä Suomen suurinta lentolupakirjojen keskittymää mahdollistaa lupakirjan haltijoille lentorutiinin ylläpitämisen vilkkaasti liikennöidyssä ilmatilassa ja on sitä kautta omiaan parantamaan ilmailun, erityisesti yleisilmailun lentoturvallisuutta. 4) Yhteisöllisyys: Malmin lentoaseman laaja ja kokenut ilmailuyhteisö auttaa hyvän lentoturvallisuuskulttuurin ylläpidossa ja kehittämisessä. Viihtyisässä kahvilassa lento-oppilaat ovat tavanneet kokeneempia lentäjiä ja saaneet keskustelujen ansiosta lentoturvallisuutta lisäävää "kuppilatiimaa". Yhteisöllisyys on tärkeä tekijä lentoturvallisuuden opiskelussa, säilyttämisessä ja edelleen kehittämisessä. Helsinki-Malmin lentopaikan säilyminen mahdollistaisi Suomen lentoturvallisuuden korkean tason säilymisen. Lentoturvallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä asioita Malmin lentoaseman puolesta. Vilkasliikenteisellä Malmilla oppii lentämään ruuhkassa jo alkeiskurssilla. Suomen kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on maailman huippuluokkaa. Tilastojen mukaan Finnair on yksi maailman turvallisimmista lentoyhtiöistä. 5) Korvaavaa kenttää ei ole tiedossa: Uudenmaan pienet lentopaikat Nummelassa ja Hyvinkäällä eivät kapasiteetiltaan ja ominaisuuksiltaan riitä korvaamaan Helsinki-Malmin lentoaseman toimintoja. Malmin toimintoja ei voi siirtää ruuhkaiselle Helsinki-Vantaalle. On suuri lentoturvallisuusriski, jos lähestymisnopeudeltaan hitailla pienkoneilla aletaan tehdä lähestymis- ja laskeutumisharjoituksia nopeiden ja isojen suihkukoneiden lähestymissektorissa. 6) Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen tarpeet: Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen Ilma-alusten päätehtävät ovat rajojen valvonta maalla ja merellä sekä meripelastus. Helikopterilentojen kannalta Malmi on parempi paikka kuin raskaan lentoliikenteen ruuhkauttama Helsinki-Vantaa. 7) Pääkaupunkiseudun varakenttä: Helsinki-Vantaan ollessa suljettuna Malmi on varakenttä, jolta voidaan toimia kevyellä kalustolla. Viimeksi näin kävi virkamieslakon aikana vuonna 1986, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin Malmilta potkuriturbiinikoneilla. Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. 8.) Liikelentojen tarpeet: Malmi voi purkaa Helsinki-Vantaan ruuhkaa liikelentojen tukikohtana. 9) Sähkötoimiset lentokoneet ja hybridilentokoneet ovat tulossa muutaman vuoden kuluttua: Ensimmäiset sähkölentokoneet ovat pieniä yleisilmailulentokoneita ja paikallisliikenteen pienehköjä lentokoneita. Niiden liikenteeseen Malmin lentoasema sopii mainiosti. 10) Keskustan lähikentät kehittyvät: Esimerkiksi Tukholman Bromma ja Lontoon City –kenttä kukoistavat kaupallisten liikelentojen kevyen reittiliikenteen tukikohtina. Malmin kiitoteiden lähestymislaitteiden päivittämisen kustannukset ovat vain murto-osa kentän siirtämisen kustannuksista. 11) Tärkeä osa Suomen ja Helsingin historiaa: Funktionalistista tyyliä edustavat terminaali ja lentokonehalli ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita. Lentoasema kiitoratoineen ja rakennuksineen on historiallisesti ainutlaatuinen koko Euroopassa. Miljöökokonaisuutena se on yksi maailman parhaiten säilyneistä 1930-luvun kansainvälisistä lentoasemista. 12) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä: Kenttäkokonaisuus on valittu 2000-luvulla kahdesti kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Sen valintapaneelissa ovat edustettuina mm. ICOMOS ja ICCROM, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöohjelman neuvonantajaorganisaatioita. Kentän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu Museoviraston ja World Monuments Fundin mukaan suurelta osin juuri siihen, että se on lentokenttäkokonaisuus. Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra Finland on valinnut Helsinki-Malmin lentoaseman Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. 13) Vetelä maaperä. Malmille ei edullisia asuntoja saa. Asuntojen ja infrastruktuurin rakentaminen tulee kalliiksi kun perustukset joudutaan paaluttamaan tai maaperä pilaristabiloimaan. Rakennusten lisäksi katujen, pihojen, parkkipaikkojen sekä putki- ja johtolinjojen kohdalta maaperää pitää vahvistaa pilaristabiloimalla tai paalutuksin. Sementin käytöstä tulee valtavat päästöt. 14) Kalliit rakentamis- ja ylläpitokustannukset: Vetelän maaperän ja korkeiden paalutuskustannusten vuoksi edullisten asuntojen rakentaminen Malmille on vaikeaa. Jos perustusten laadusta tingitään, talojen, pihojen ja liikenneväylien ylläpitokustannukset tulevat kalliiksi niin asukkaille kuin kaikille helsinkiläisille veronmaksajille. Käy kuin Malmin lähellä Fallkullassa, missä on vakavia maanvajoamisongelmia. 15) Upea ulkoilureitti: Kentän ympäri kulkee suosittu, 6 km:n ulkoilureitti, josta avautuvat upeat, pitkät näkymät. Tiivis asuntorakentaminen tuhoaa ulkoilureitin, avarat maisemat, linnuston ja perhoskannan sekä Longinojan. 16) Suosittu vierailukohde: Malmin lentoaseman tasokkaasta kahvila-ravintolasta on avara panoraamanäkymä kentän asematasolle ja kiitoteille. Kahvila-ravintola on ollut suosittu lounas- ja kahvitaukopaikka ilmailijoiden lisäksi myös suurelle yleisölle, muun muassa lapsiperheille. Valitettavasti kahvilan aukioloajat ovat supistuneet kentän tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi. 17) Malmi on upea ilmailutapahtumien paikka. Lisäksi Malmin lentoasema on mainio paikka esimerkiksi muihinkin tapahtumiin, kerhoiltoihin tai kokouksiin. 18) Malmin lentoasema "suojelee" Itä-Helsinkiä Helsinki-Vantaan suihkukoneiden lentomelulta Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien 33 lähestymislinja kulkee Malmin ylitse ja kiitotien 15 nousulinja on Helsingin suuntaan. Nyt kyseisiä kiitoteitä käytetään harvoin, mutta Malmin kentän poistuessa ja Helsinki-Vantaan liikenteen kasvaessa Finavia varmaan keksii ottaa ne käyttöön ja lentomelu tulee lisääntymään Itä- ja koillis-Helsingissä sekä Keski-Vantaalla etenkin Koivuhaassa ja Viertolassa. Nykyisin kiitotie 33 laskeutumisiin on hyvin vähäisessä, lähes olemattomassa käytössä ja kiitotietä 15 Helsingin suuntaan käytetään vain hiljaisimpien koneiden nousuihin tietyissä tuuliolosuhteissa. 19) Helsingissä on runsaasti muuta, vaihtoehtoista tilaa asuntorakentamiselle. 20) Suomi on melkein kuin "saarivaltio" ja siksi ilmailun merkitys on Suomelle poikkeuksellisen suuri. Ilmailu toki tuottaa päästöjä, mutta ilmailu on olosuhteissamme välttämätöntä. Hyvä koulutus ja ilmailuyhteisö takaavat parhaan mahdollisen lentoturvallisuuden.

Huh! Vastuu verovarojen käytöstä malmiairport.fi/vastuu-verovar…

Rajavyöhykkeeltä Parikkalasta löydetty lennokki räjäytetään - epäily taistelukärjestä vahvistui lentoposti.fi/uutiset/rajavy…

Uimarannalta matkaa lähimmälle bussipysäkille kertyy 750 metriä (pysäkki Telakkaranta) ja runkolinjan pysäkille lähes kilometri. Koska Korppolaismäessä kävelymatkoista pysäkeille on keskustelua, tiedoksi todelliset kävelymatkat pysäkeille Korppolaismäen rantataloista keskustan suuntaan kuljettaessa: Kaarle Knuutinpojan rantatie 1 -> pysäkki 99 (Korppolaismäki) Stålarminkadulla: 600 metriä reittioppaan ja Google Maps-palvelun mukaan. Kaarle Knuutinpojan rantatie 7 -> pysäkki 99 (Korppolaismäki): 750 metriä reittiopas, 800 metriä Google Maps. Keskustan suuntaan kuljettaessa Hirvensalon puistotielle tulee pitempi kävelymatka: Kaarle Knuutinpojan rantatie 1 -> pysäkki 97 (Pihlajaniemi) 750 metriä. Kaarle Knuutinpojan rantatie 7 -> pysäkki 97 (Pihlajaniemi) 900 metriä. Kävelymatkat ovat Google Maps-palvelun mukaan, reittiopas ei näytä matkoja Hirvensalon puistotielle, koska kävelymatka Stälarminkadulle on hieman lyhyempi. Netisssä olevan runkolinjastokartan matkamittari näyttää matkat pysäkeille harhaanjohtavasti linnuntietä. Ihminen ei ole lintu. Föli-reittiopas ja Google Maps näyttävät todelliset kävelymatkat pysäkeille. Matkassa on otettu huomioon muun muassa maaston muodot, kulkuväylät, suojatiet ja vesistöt. Kuntalaisaloitteessa bussilinjojen 3 ja 30 säilyttämiseksi on 1 017 nimeä - ei pelkästään meikäläisen ongelma: 600 - 750 metriä on pitkä matka pysäkille esimerkiksi liikuntaesteiselle, ikääntyneelle tai lastenvaunujen työntäjälle. kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/39920