Lea Olli

@ainoheikkinen1 @IkkelaJussi Eikö tämä on seuraus siitä, että nykyinen malli ei toimi? Koulujen ongelma on se, että kaikki yritetään tunkea 190 päivään.

@IkkelaJussi Toukokuussa opet ja oppilaat ovat väsyneitä. Lomat ryhtmittää työskentelyä.

Mitä tekemistä koulujen lomilla on oppimisen ja pedagogiikan kannalta? OAJ:n Murto sanoo aamu-TV:ssä, että kukaan ei ajattele lomien siirtoja oppimisen kannalta. En ymmärrä miten se lomien aikataulu vaikuttaa oppimiseen.

@JuusoS1 @mervi_uushei @oajry Tätä minäkin olen pohtinut. Jos nykyisellä systeemillä kaikki ovat väsyneitä, eikä kannattasi miettiä uutta rytmitystä?

@mervi_uushei @oajry Kouluvuodessa ei minusta pidä tuijottaa yhtä ajankohtaa, vaan katsoa, miten kokonaisuus toimisi paremmin. Olen saanut katsella koulun lapsia, nuoria ja aikuisia eri näkökulmista ja mietin, että monasti ovat kaikki ennen lomia aika poikki. Siksi kysyn, olisiko järkevämpää jakaa..

Lupaan harkita #kesäloma n siirron hyviä puolia heti, kun esitetään yksikin pedagogisiin syihin tukeutuva, uskottava perustelu. Ei siis pidä mennä matkailunedistämiskeskuksen, EK:n, yritysmaailman tai talouselämän etujen ajaminen edellä. @oajry

@Ullavaan @leenapontynen @adleande Minusta on ihmeellistä, että koulun asioista saa sanoa mielipiteensä vain opettajat. Itse ainakin kuuntelen mielelläni muidenkin näkökulmia.

@Ullavaan @leenapontynen @adleande Mistä tuo 80% lukema on saatu? IäKovin on vaikea tietää eri vaihtoehtojen vaikutuksista, kun mistään muusta rytmityksestä ei ole kokemusta. Käsittääkseni tässäkin systeemissä on uupuneita opettajia? Eikö rytmitys ole silloin epäonnistunut?

Keskustelin tänään koulujen loma-ajoista 19 teknologiayrityksen kanssa. Teknologiateollisuus, Suomen suurin vientiala, yli puolet viennistä,työllistää suoraan ja välillisesti noin 700 000 työntekijää Suomessa. Mitä merkitystä heille koulujen lomien muutoksilla olisi? @adleande 1/

@tanhisjussi Tästä olisi hyvä saada valtakunnallista dataa, kuinka yleistä tämä on. Voin puhua vain oman kaupunkini tilastoista. Ei ole mahdollista edes laitemäärien vuoksi. Meillä digi on satunnaista ihan kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla.

@LeaOlli1 Yläkouluissa käytetään paljon sähköisiä muistiinpanomenetelmiä joka on digiä ja on hyvin tiedossa, että ruudulta lukeminen ja näppiksellä kirjoittaminen ei tuota yhtä vahvaa muistijälkeä kuin käsinkirjoittaminen

Muutamia nopeita nostoja tänään julkaistusta raportista, joka puhuttanee huomisen. Raportissa on itsestäänselvyyksiä, positiivista, negatiivista ja hämmentävää. Itsestäänselvyyksiä: Kokeneiden opettajien kokemuksen äänen lisäksi Aino Saarisen tukimukset osoittavat samaa: ”Oppimisvaikeuksissa tehokkaiksi on tutkimuksissa osoitettu opettajajohtoiset ja strukturoidusti etenevät opetusmallit, joissa oppiminen etenee mallintamisesta ohjattuun työsken- telyyn ja edelleen itsenäiseen harjoitteluun (Fuchs ym., 2008).” ”Tutkimusnäyttöä on siitä, että paperikirjojen lukeminen kehittää luetun ymmär-tämistä enemmän kuin digitekstien lukeminen (Leino ym., 2021). Heikoimmat oppilaat hyötyvät painetusta oppimateriaalista, ja tutkimusten mukaan paperikirjat tukevat luetun ymmärtämistä paremmin kuin digitekstit (Lakka, 2024)” Siitä huolimatta meillä on kouluun voimakkaasti ajettu digitaalisuutta liian aikaisin. Kehityspsykologia huomioiden kaikki oppilaat hyötyisivät yläkoulussa nykyistä tiukemmasta opettajajohtoisuudesta. Digitaalisuudesta peruskoulussa eniten hyötyvä n. 1% hyötyy siitä edelleen ylöspäin eriyttämisen kautta. Positiivista: Oppilas oppii lukemaan vain kerran ja se tapahtuu alkuopetuksessa, mutta siihen erikoistumisen mahdollisuuksia on vähennetty merkittävästi. ”Oppilaan osaaminen paranee eniten, kun opettaja on erikoistunut alkuopetukseen. (Rättyä, 2021; Leino ym., 2017)” Negatiivista: Opettajankoulutuksessa näytään siirryttävän yhä kauemmaksi ainehallinnasta ja aineenopettajuus unohdetaan ilmeisen tarkoituksellisesti kokonaan Perusopetuksen visiota seuraten, koska aineenopettajuutta ei mainita edes implisiittisesti opettajankpulutuksesta puhuttaessa. ”Opettajien osaamistarpeet muuttuvat digitalisaation ja toimintaympäristön kehityksen myötä, mikä lisää tarvetta täydennyskoulutukselle. Erityisesti korostuvat taidot erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa sekä tunne- ja sosiaalisten taitojen tukemisessa.” Hämmentävää: Jos kaikkien opettajien pitää lähtökohtaisesti opiskelussaa huomioida keskeisenä tavoitteena käyttäytymisen ohjaamisen osaamista, niin voidaan hyvällä mielin sanoa oltavan todella kaukana koulun perusajatuksesta eli tietojen ja taitojen opettamisesta: ”Tutkimukset osoittavat, että opettajankoulutuksessa tulisi vahvistaa lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen tarvittavia kielitiedon taitoja sekä sisällyttää opintokokonaisuuksia, joissa käyttäytymisen ohjaamisen osaaminen on keskeinen tavoite.” okm.fi/julkaisu?pubid…

@kaisupaulanto Tänään vastaanotin opena seitsemän Wilma-viestiä. Kaikki tärkeitä. En kyllä kuormittunut. Lähetin kaksi viestiä. En kuormittunut siitäkään.

😅 olen saanut viestiä, että Wilma kuormittaa sekä opettajia, oppilaita että vanhempia. Miksi tällainenkin järjestelmä on tehty?

@STorronen @Tommi_Kinnunen @IlkkaHeikki OPS ei kiellä opettamista. Myös itseohjautuvuus on vääristynyt keskusteluissa. OPS ei myöskään mainitse ilmiöoppimista.

@LeaOlli1 @Tommi_Kinnunen @IlkkaHeikki Jos opetussuunnitelmaa noudatetaan, niin kyllä opettaminen on vähentynyt merkittävästi.

Kun #tasokurssit poistettiin 80-luvulla, #opettajat vastustivat: tasapäistäminen haittasi sekä heikkoja että huippuja. Tästä puhuttu vuosia. Olisiko aika vihdoin kypsä. Nuorimmat ilman tasokursseja koulunsa käyneet täyttävät tänä vuonna 54 vuotta🤔 hs.fi/mielipide/art-…

@STorronen @Tommi_Kinnunen @IlkkaHeikki Ei ole. Ongelma on se, ettei koulua enää koeta merkitykselliseksi. Ja opettajat opettavat edelleen.

@Tommi_Kinnunen @IlkkaHeikki Olivatko opettajat hyvien Pisatulosten aikaan olleet koululaisia niihin aikoihin, kun opettajat vielä opettivat ja siksi opettivat itsekin, opetussuunnitelman uusista ohjeista välittämättä. Onko ongelma se, että lapset jätetään ilman opettajan opetusta ”hakemaan tietoa”?

@TeemuTKaskinen Kutosten kanssa tehdään perinteisiä collegepuseroita, mutta painatukset tehdään teknologiaa käyttäen. Arvostan perinteisiä käsitöitä, mutta onhan tää siistimpää, kuin perunalla painaminen 🤣

@TeemuTKaskinen Mulla ei ole kokemusta yläkoululaisista, mutta alakoulussa tämä ei ole tuttu ilmiö. Mielellään vääntävät Canvaa, M365:ttä, robotiikkaa, Inkscapea tai vinyylileikkurijuttuja läppärillä. Median tuotantoa mieluiten iPadilla.

Opetussuunnitelmassa vaaditaan opettamaan oppilaille ohjelmointia. Ja tämä on hyvin monen nuoren osaamisen todellinen taso: Yksinkertainen tietokoneella tehtävä asia ei luonnistu nuorilta | Uutissuomalainen | Etelä-Suomen Sanomat share.google/vWUmCOV8ulzkfu…

@TeemuTKaskinen Samaa mieltä - digitaalisuus ei saa olla pääasia. Digitaidot ovat perus- ei tulevaisuustaitoja. Meillä on paljon oppilaita, jotka saavat liian vähän mahdollisuuksia käyttää digiä, jotta kehittyisivät taidoissaan. Se kaiketi on kiinni opettajan tahdosta, ei oppilaan laiskuudesta.

@LeaOlli1 Opettaminen on ensijaisesti onnistumisten matkaansaattamista. Ja siinä oppilaiden kohtaaminen on avainasemassa. Digitaalisuus ei saa olla päätavoite. Se on vain yksi elämässä tarvittavista asioista, joita tulee oppia hyödyntämään, edes jollain tasolla.

@MaiAllo63 @KatarinaMurto Miten digi-into on vaikuttanut PISA-tuloksiin? Ihan perinteisillä opetusmetodeilla on saatu lasku aikaiseksi.

Anita Lehikoinen väittää, että tutkijat eivät ajoissa ehdottaneet, miten estää PISA-pudotus. Ei pidä paikkaansa. Useat tutkijat, opettajat ja matemaatikot kirjelmöivät vuosikausia OKM;lle ja OPH:lle mm tasokurssien puolesta ja varoittivat digi-innosta hs.fi/politiikka/art…

@_Makemoneyhoney @ir_rkp Sitä perinteistä ja tylsääkin se onkin suurimmaksi osaksi! Enpä tiedä montaakaan peruskoulua, jossa digi olisi ensisijainen työtapa. Omassa työpaikassa laitteita on 1:5, joten sekin rajoittaa.

@LeaOlli1 @ir_rkp Koulunkäynti voi, saa ja pitääkin olla mielekästä ja kivaa. Se ei tarkoita että läksyjä, tehtäviä ja oppimista pitäisi pelillistää ja siirtää sovelluksiin. Tutkimukset ja käytäntö osoittavat että perinteinen asioiden ”tylsä” opiskelu on sitä mitä nykylapset tarvitsisivat emmän.

Monen kouluun liittyvän ongelman kohdalla päästäisiin yksinkertaisesti parempaan tulokseen, kun palattaisiin joitakin askeleita TAAKSEPÄIN, kohti hyvää vanhaa suomalaista peruskoulua ja sen vaatimuksia. Ei uusia muotivirtauksia ja reformeja, vaan paluu perusasioihin.

@_Makemoneyhoney @ir_rkp Digitaidot ovat nykyään perustaitoja lukemisen ja laskemisen rinnalla jo alakoulussakin. Kaikkea ei tarvitse tehdä digisti, mutta ei sitä voi demonisoida tai kiistää sen olemassaoloa. Ainakin oma luokkani rakastaa projekteja, joissa digitaalisuus mukana. Tärkeää sekin!

@LeaOlli1 @ir_rkp Ja digi on kiihdyttänyt sitä exponentaalisesti. Kerro joku asia 1-9 luokalta jota ei voisi opettaa vanhoilla menetelmillä ? Digitunteja voi ja pitää olla erikseen esim 7-9 kuten ennenkin.

@_Makemoneyhoney @ir_rkp Oppimistulokset heikentyivät ennen digin tuloa kouluihin.

@ir_rkp Kiitos Riikka! Tavalliset perinteiset oppimateriaalit ja opetustavat toimii. Pelit, tabletti- ja puhelin-apit eivät lisää oppimista vaan heikentävät sitä. Oppimisesta ei pidä eikä tarvi tehdä vain viihteellistä, vaan sen täytyy opettaa oppilaille tylsyyden sietoa ja haasteita.

@Sustiina Kun aloimme ryhmitellä joustavasti oppilaita matematiikan palkkitunneilla, tukiopetukseen ei ollut enää tarvetta. Tässä varmaankin on kyse samasta. Meillä ainoa ongelma on tilojen joustamattomuus, yhteistyö jne jo toimii.

Hesarin tämän päivän oppimisen tuen uudistusta käsittelevästä jutusta. Let that sink in. On siis aivan ok, että taitojen puute ja oppimattomuus kumuloituu vuosia siihen saakka, kunnes oppilas ei enää suoriudu oppimäärästä. Sitten vasta erityisopettajan oppilaskohtaista tukea.

@MiiaMukkala @leenapontynen @RanAriJoh Olen samaa mieltä! Kevätlukukausi ei ole kuin muutamia päiviä pidempi syyslukukautta. Ihmettelen tuota argumenttia. Jos pääsiäiseen saataisiin pidempi loma, auttaisiko se jaksamista? Mutta, eipä meidän alalla oikein uskalla sanoa poikkeavaa mielipidettä.

@leenapontynen @RanAriJoh Mielestäni olisi hyvä käydä tästä avointa keskustelua. Samalla voisi pohtia koko lukuvuoden rakennetta uudelleen. Kevät on raskas, mutta niin on syksykin. Puhtaasti lomien osalta jaksotusta voisi pohtia eri nökökulmista. Isoin huoli on haut muille asteille ja kirjoitukset.

Kaksi opettajaa perustelee,miksi kesälomaa kannattaisi siirtää. Hyvä,että joku uskaltaa pohtia. Kun ei ole uskottavaa esitystä muutoksesta,kyselyjet aika turhia. Kouluvuosi kannattaisi rakentaa oppimisen kannalta. Nyt myötäilee entisaikojen maataloutta. hs.fi/suomi/art-2000…

@AulikkiLehtinen @Tommi_Kinnunen @adleande Tänä vuonna kevätlukukausi on 3 päivää pidempi kuin syyslukukausi. Wi kovinkaan merkittävä ero.

@Tommi_Kinnunen @adleande Kevätlukukausi on muutenkin pitkä ja oppilaat ja opiskelijat väsyneitä toukokuussa, myös opettajat. Loman siirtäminen parilla viikolla tekisi vain hallaa.

Hei @adleande, miten kesäkuun alussa alkava loma olisi monelle perheelle sen haastavampi ajankohta kuin elokuun loppuun kestävä? yle.fi/a/74-20150671