Pasi Kallankari

5.9K posts

Pasi Kallankari banner
Pasi Kallankari

Pasi Kallankari

@callancary

I think I can do this.... what is this? ”Ei ole mitään parempaa kuin herätä Kempeleessä. Ei mitään.”

Kempele, Suomi Katılım Temmuz 2015
4.8K Takip Edilen558 Takipçiler
Juha Hietanen
Juha Hietanen@HietsuJH·
Uskallatko kertoa julkisesti, onko sinun kotisi ikkunat / ikkunoita pesty tai pesetetty tänä keväänä?
Suomi
179
0
70
9.2K
Pasi Kallankari retweetledi
Jari Parantainen
Jari Parantainen@JariParantainen·
Aikoinaan jankutin koulutuksissani tästä turhaan. Hyvä jos yksi osallistuja kymmenestä piti edes kynää kädessään. Heistäkin puolet piirteli spiraaleja ja kukkasia lehtiöihinsä. Sama taantumus näkyi palavereissa. Ani harva kirjoitti enää mitään muistiin millään välineellä.
Ihtesham Ali@ihtesham2005

A Norwegian neuroscientist spent 20 years proving that the act of writing by hand changes the human brain in ways typing physically cannot, and almost nobody outside her field has read the paper. Her name is Audrey van der Meer. She runs a brain research lab in Trondheim, and the paper that closed the argument was published in 2024 in a journal called Frontiers in Psychology. The finding is brutal enough that it should have changed every classroom on Earth. The experiment was simple. She recruited 36 university students and put each one in a cap with 256 sensors pressed against their scalp to record brain activity. Words flashed on a screen one at a time. Sometimes the students wrote the word by hand on a touchscreen using a digital pen, and sometimes they typed the same word on a keyboard. Every neural response was recorded for the full five seconds the word stayed on screen. Then her team looked at the part of the data most researchers had ignored for years, which is how different parts of the brain were communicating with each other during the task. When the students wrote by hand, the brain lit up everywhere at once. The regions responsible for memory, sensory integration, and the encoding of new information were all firing together in a coordinated pattern that spread across the entire cortex. The whole network was awake and connected. When the same students typed the same word, that pattern collapsed almost completely. Most of the brain went quiet, and the connections between regions that had been alive seconds earlier were nowhere to be found on the EEG. Same word, same brain, same person, and two completely different neurological events. The reason turned out to be something nobody had really paid attention to before her work. Writing by hand is not one motion but a sequence of thousands of tiny micro-movements coordinated with your eyes in real time, where each letter is a different shape that requires the brain to solve a slightly different spatial problem. Your fingers, wrist, vision, and the parts of your brain that track position in space are all working together to produce one letter, then the next, then the next. Typing throws all of that away. Every key on a keyboard requires the exact same finger motion regardless of which letter you are pressing, which means the brain has almost nothing to integrate and almost no problem to solve. Van der Meer said it plainly in her interviews. Pressing the same key with the same finger over and over does not stimulate the brain in any meaningful way, and she pointed out something that should scare every parent who handed their kid an iPad. Children who learn to read and write on tablets often cannot tell letters like b and d apart, because they have never physically felt with their bodies what it takes to actually produce those letters on a page. A decade before her, two researchers at Princeton ran the same fight using a completely different method and ended up at the same answer. Pam Mueller and Daniel Oppenheimer tested 327 students across three experiments, where half took notes on laptops with the internet disabled and half took notes by hand, before testing everyone on what they actually understood from the lectures they had watched. The handwriting group won by a wide margin on every question that required real understanding rather than surface recall. The reason was hiding in the transcripts of what the two groups had actually written down. The laptop students typed almost word for word, capturing more total content but processing almost none of it as they went, while the handwriting students physically could not write fast enough to transcribe a lecture in real time, which forced them to listen carefully, decide what actually mattered, and put it in their own words on the page. That single act of choosing what to keep was the learning itself, and the keyboard had quietly skipped the choosing and skipped the learning along with it. Two studies. Two countries. Same answer. Handwriting makes the brain work. Typing lets it coast. Every note you have ever typed instead of written went into your brain through a thinner pipe. Every meeting, every book highlight, every idea you captured on your phone instead of on paper was processed at half depth. You did not forget those things because your memory is bad. You forgot them because typing never woke the part of the brain that would have made them stick. The fix is the thing your grandmother already knew. Pick up a pen. Write the thing down. The slower road is the faster one.

Suomi
9
14
95
8K
Pasi Kallankari retweetledi
Henri Heikkinen
Henri Heikkinen@henrihei·
@iltalehti_fi tänään: “Unohda suomalaiset vastamelukuulokkeet, tässä parempi vaihtoehto". Ne toiset kuulokkeet ovat varmasti loistavat. Mutta kun käytännössä ainoa suomalainen valmistaja tässä kategoriassa on Valco, niin kyllä se otsikointi vähän meni tunteisiin. Ei sillä tavalla ylevästi, että olisin katsonut järvelle ja lausunut Eino Leinoa. Vaan silleen kainuulaisesti, että tuijotin kahvikuppia ja mietin, että vittu muuttaisko Viroon. Ei siksi, että toimittajan pitäisi kehua meitä. Ei pidä. Jos tuote on huono, saa sanoa että tuote on huono. Jos yrittäjä on pöljä, senkin saa sanoa. Kun ensi kertaa kerroin, että aiomme suunnitella ja tuoda oman kuulokemallin myyntiin, kaveri sanoi minua hulluksi. Jono alkaa siis Pasista. Rehellisyyden nimissä hän ei ollut täysin väärässä. Kilpailemme Sonyn, Applen, Samsungin ja Bosen kanssa. Siellä on lakiosastoja, pilvenpiirtäjiä ja työryhmiä, , joiden ainoa työ on päättää, miltä pakkausmuovin rapinan pitää videolla kuulostaa. Pelkästään Applen liikevaihto on isompi kuin Suomen BKT. Meillä on noin 20 ihmistä, kumppanit päälle. Suunnittelemme, myymme ja huollamme kuulokkeita Suomessa. Silti me hullut olemme Suomen pienillä markkinoilla kärkikahinoissa. Tuotteita vertaillaan tuplahintaisiin ja asiakastyytyväisyyskysely näyttää niin hyvältä, että jos meille ei tulisi asiakkailta kuvia, joissa Valcon logo on tatuoitu käsivarteen, emme uskoisi itsekään. Emme ole täydellisiä, mutta emme myöskään katoa pilveen heti kun asiakkaalla on joku ongelma. Samalla markkinaosuudella globaalisti Valco tekisi yli miljardin liikevaihtoa. Käytännössä nollabudjetilla ja parilla kuulokemallilla. Tässä kohtaa järkevä ihminen hakisi rahoituksen maailmalta ja karistaisi Suomen pölyt jaloista. Mutta ei me haluta. Me haluamme rakentaa tehtaan Puolangan syrjäseudulle. Tehdä maailmanluokan tuotteita Suomessa ja Euroopassa. Ei pörssin, ei sijoittajien, ei pikavoittojen takia. Vaan siksi, että me haluamme tehdä niin ja olemme siitä ylpeitä. Verot maksetaan tänne. Ei meidän panoksella vielä rakenneta uutta lastensairaalaa, hoideta eläkepommia tai pelasteta koko hyvinvointivaltiota. Mutta jotain silläkin tehdään. Ehkä paikataan yksi routakuoppa, ostetaan päiväkotiin kurahousut tai pidetään joku terveyskeskuksen kahvinkeitin hengissä. Kun kerron tästä, ihmiset katsovat kuin olisin ilmoittanut rakentavani sukellusveneen perunasta. Välillä tuntuu, että Suomessa on erikoinen kansallinen refluksitauti: jos joku täällä yrittää jotain tarpeettoman kunnianhimoista, ihmisiä alkaa välittömästi närästää. Suomessa saa olla kyllä idiootti, että lähtee yrittäjäksi. Onneksi meitä vielä muutama on. Sitä paitsi. Kuka tahansa voi menestyä Amerikassa. Mutta moniko on menestynyt Kainuussa?
Henri Heikkinen tweet media
Suomi
124
367
2.7K
128.6K
Pasi Kallankari retweetledi
Ville Peltola
Ville Peltola@villepeltola·
'Yhteisöllisyys on kasvanut tosi paljon, kun ihmiset eivät ole enää samalla tavalla puhelimilla. Liikunnallisuus välitunneilla on selkeästi kasvanut' Ja kuinka tätäkin moni vastusti yle.fi/a/74-20225420
Suomi
2
3
29
1.3K
Pasi Kallankari retweetledi
Petri Aukia
Petri Aukia@aukia·
0. Etätyöhön liittyy valtava määrä ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Käydään läpi lista ylhäältä alaspäin.
Suomi
4
2
7
664
Pasi Kallankari retweetledi
Katleena Kortesuo
Katleena Kortesuo@katleena·
LUE ILTALEHDEN UUTINEN👇 Katleena, 50, on ylpeästi YELitön – ”Minua ei kiinnosta veronmaksu eikä ylikorkeat eläkemaksut” Hämeenlinnalainen Katleena toivoo, että jokainen voisi elää omannäköistä elämää ilman yhteiskunnan paineita. Alkuvuodesta Katleena keskeytti jälleen YEL-maksunsa. Vaikka yrittäminen kiinnostaa, ylihintainen eläkemaksu ei ole ikinä tuntunut omalta. – Se on ehkä eniten se veroympäristö. Minusta on jotenkin ihan pienestä pitäen tuntunut siltä, ettei se ole yhtään minua varten, kertoo Katleena. – Eläkemaksuissakin on vähän tuo sama. Ettei tiedä, onko tämä YEL nyt ihan kuitenkaan minua varten. Katleena ei osaa tarkemmin sanoa, mikä YELissä on tuntunut vaikealta. Sen sijaan veronmaksussa hän on joutunut kohtaamaan epäeettisiä tilanteita. – Maksoin yrityksestäni veroja, mutta maksamani verot käytettiin siihen, että jotakuta ei vain huvittanut mennä töihin, hän kertoo esimerkin. Tällä hetkellä YELittömyys on tuntunut Katleenasta oikealta ratkaisulta. – Kyllä se suoraan sanottuna tuntuu ihan hyvältä. Kun koko aika ei mene eläkemaksuun ja tällaiseen, hän sanoo. – Mutta vaikka olen sanonut, ettei minua kiinnosta veronmaksu ja olen ylpeästi YELitön, haluan kuitenkin painottaa, etten ajatellut olevani YELitön loppuelämääni. Katleena pohtii parhaillaankin YELin maksamista, ja hänellä on myös Ilmarisen asettama kuvitteellinen työtulo. Kuvitteellinen työtulo on edellytys sille, että saa olla yrittäjä. Katleena kertoo hakeneensa myös hiljattain eläkemaksun alennusta. Myöhemmin selviää, pääseekö hän jälleen aloittamaan YELin maksun syksyllä. Maksut kuitenkin huolettavat, erityisesti Suomen korkean konkurssimäärän takia. – Pelottaa myös mitättömät eläkkeet. Mitä siitä seuraa, kun yritykset pakotetaan maksamaan YELiä kymmenien tuhansien eurojen edestä? Miten sen kaiken saisi eläkkeellä takaisin, kun tuottosuhde on niin huono? iltalehti.fi/mieli/a/b20f0d…
Suomi
41
128
1.5K
60.1K
Pasi Kallankari
Pasi Kallankari@callancary·
"Helsinki haluaa tukea erityisesti lasten turvallista harrastamista sekä ikääntyvien ja erityisryhmien liikuntaa. Niinpä se lopetti työikäisten urheilulta seurojen yleisavustuksen, ja päätti ohjata rahat nuorille ja ikääntyville." hs.fi/urheilu/art-20…
Kempele, Suomi 🇫🇮 Suomi
0
0
0
55
Pasi Kallankari retweetledi
Jari Parantainen
Jari Parantainen@JariParantainen·
"Sukupolvemme on aikuistunut kriisien keskellä." Taas yksi historiaton kirjoittaa ikään kuin juuri hänen nuoruutensa olisi osunut erityisen epävarmaan ajankohtaan. Kerrataanpa jälleen sataa edeltävää vuotta. Miten leppoisista oloista meitä edeltävät polvet saivat nauttia? 1920-luku - Sisällissodan jäljet (1918): Maa oli syvästi jakautunut, katkeruus ja köyhyys laajaa. - Epävarma itsenäisyys: Nuori valtio ilman vakiintuneita instituutioita. - Espanjantauti (1918–1920): Tappoi enemmän suomalaisia kuin sisällissota. - 1929: Wall Streetin pörssiromahdus → lama levisi nopeasti myös Suomeen. 1930-luku - Suuri lama: Työttömyys, nälkä, talonpojat velkaantuivat, leipäjonot. - Lapuan liike ja poliittinen väkivalta: Demokratia oli aidosti uhattuna. - Sodan uhka kasvoi: Neuvostoliiton ja Saksan väliset jännitteet varjostivat koko vuosikymmentä. 1940-luku - Talvisota (1939–1940): Kansa joutui puolustamaan olemassaoloaan. - Jatkosota (1941–1944): Yli 80 000 kaatunutta, 400 000 evakkoa. - Lapin sota (1944–1945): Omat entiset aseveljet vihollisina, kokonaisia kyliä poltettiin. - Sotakorvaukset ja jälleenrakennus: Valtava ponnistus köyhässä maassa. - Sotalapset: Kymmeniä tuhansia lähetettiin Ruotsiin turvaan (mm. oma isäni, kahteenkin kertaan). - Neuvostoliitto miehitti Porkkalan alueen aivan pääkaupunkiseudun kupeesta 1950-luku - Köyhyys ja pula jatkuivat: Monilla ei ollut sähköä, vesijohtoa tai sisävessaa. - Suomettumisen alku: Neuvostoliiton varjo ja pelko uudesta sodasta. - Massiivinen maaltamuutto: Työttömyys ajoi ihmisiä Ruotsiin (kuten hiukan myöhemmin oman perheeni) ja Etelä-Suomeen. 1960-luku - Kylmän sodan huipentuma: Kuuban ohjuskriisi (1962) toi maailman ydinsodan partaalle. - Vietnam ja ydinasepelko: Maailmanloppu tuntui monesta täysin mahdolliselta skenaariolta. - Koti-Suomessa maaltamuutto mullisti yhteiskuntaamme. - Ensimmäiset öljykriisin enteet: Riippuvuus tuontienergiasta alkoi huolestuttaa. 1970-luku - Öljykriisi (1973 ja 1979): Bensiiniä säännösteltiin, inflaatio laukkaa. - Ydinsodan uhka: Euroopassa sijoitettiin uusia ohjuksia, sodan uhka jälleen arkea. - Väestöräjähdys ja ympäristön romahdus: Rooman klubin raportit enteilivät synkkiä aikoja. - Stagflaatio ja työttömyys: Talouskasvu pysähtyi, hinnat nousivat. 1980-luku - Neuvostoliiton uhka ei kadonnut: Afganistanin sota, Puolan kriisi, ydinasetesti. - Chernobyl (1986): Radioaktiivinen laskeuma Suomessa asti. - 1980-luvun lopun talouskupla: Velkaraha virtasi, tuleva romahdus kypsyi. 1990-luku - Neuvostoliitto hajosi 1991, vientikauppamme sinne romahti. - Suomen lama (1991–1994): Työttömyys 20 %, tuhansia konkursseja ja itsemurhia. - Asuntolainojen korot huitelivat jopa 18–20 prosentissa. - EU-jäsenyys ja markan kellutus: Suuri epävarmuus tulevasta. - Jugoslavian sodat ja Tšernobylin jälkipelko: edes Eurooppa ei ollutkaan turvallinen paikka. 2000-luku IT-kupla puhkesi (2000–2001): Työttömyys kasvoi jälleen. - 9/11 (2001): Terrorismin aikakausi alkoi. - Irakin sota, Afganistan, Madridin ja Lontoon iskut: Pysyvä epävarmuus. - Finanssikriisi (2008): Pankkeja kaatui, työttömyys ja velkaantuminen kasvoivat. - Ilmastonmuutoksesta tuli eksistentiaalinen uhka. 2010-luku - Eurokriisi (2010–2012): Kreikka, Espanja ja Irlanti horjuivat. - Ukrainan sota alkoi jo 2014: Krimin valtaus. - Pakolaiskriisi 2015: Euroopan poliittinen myllerrys. - Koronapandemian alku 2019: Ensimmäinen globaali pysähdys toisen maailmansodan jälkeen. 2020-luku Koronapandemia (2020–2022): Sulut, kuolemat, rokotekriisit, talouden pysähdys. - Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022): Euroopassa jälleen täysimittainen sota. - Energiakriisi ja inflaatio: Lämmitys ja ruoka kallistuivat Suomessa rajusti. - Geopoliittinen jännite kasvaa: Kiina–USA-akseli, Lähi-idän konfliktit, pelko tekoälyn aiheuttamasta massatyöttömyydestä. Koonti Sadassa vuodessa ei ole ollut yhtäkään vuosikymmentä ilman suurta epävarmuutta, kriisiä tai uhkaa. Silti ihmiset rakensivat koteja, perustivat perheitä, tekivät lapsia ja uskoivat tulevaisuuteen. Nykyinen hokema ”kriisien keskellä varttuneesta sukupolvesta” kertoo enemmän historiallisen muistin ohuudesta kuin erityisen poikkeuksellisista ajoista. hs.fi/suomi/art-2000…
Suomi
42
129
1.1K
48.1K
Pasi Kallankari retweetledi
International Cyber Digest
International Cyber Digest@IntCyberDigest·
‼️🇪🇺 The EU's new Age Verification app was hacked with little to no effort. When you set it up, the app asks you to create a PIN. But that PIN isn't actually tied to the identity data it's supposed to protect. An attacker can delete a couple of entries from a file on the phone, restart the app, pick a new PIN, and the app happily hands over the original user's verified identity credentials as if nothing happened. It gets worse. The app's "too many attempts" lockout is just a counter in a text file. Reset it to 0 and keep guessing. The biometric check (face/fingerprint) is a simple on/off switch in the same file. Flip it to off and the app skips it entirely.
International Cyber Digest tweet mediaInternational Cyber Digest tweet media
English
650
6.5K
23.8K
1M
Pasi Kallankari
Pasi Kallankari@callancary·
@VesikHelen Päällikkö, nyt siekin tiedät, miten saa ilmaista näkyvyyttä helpolla rekrylle. Jätä kirjoitusvirhe! Kuinka monta hakemusta tullut muuten tuplamäärällä kokemusta?
Kempele, Suomi 🇫🇮 Suomi
1
0
1
313
Pasi Kallankari retweetledi
Henri Pitkänen
Henri Pitkänen@HenriPitkanen·
Mister Petri Niemelä. Mies ja moottorisaha. @OLSsbedustus ruumiillistuma jo vuosien ajan. Työmies vailla vertaa ilman suuria otsikoita. Kilometrejä bussissa valtavasti. Haastattelusta näki, kuinka paljon seura on merkinnyt. Hattu nousee todella korkealle, mikä ura! #salibandy
Suomi
0
1
22
1.4K