A.H.

@rautakansleri_ Wanha

Pitäisikö suomalaisissa kouluissa opettaa arabialaisia numeroita?

@timrau @SarasvuoJari helppo muuttaa. Johdon bonarien pitäisi aina olla siivu tuloksesta, ja taivas rajana. Löysät tavoitteet ei silti ole minusta toimarin vika, vaan omistajien. Sieltähän kaikki lopulta lähtee.

@timrau @SarasvuoJari Vaikeaa olla eri mieltä. Johtajiksi palkataan entisiä Nokian kasvattamia dippainssejä, ollaan pessimistisiä ja omistajat antavat löysät tavoitteet. Varmaan siksi, ettei se Nokialta tullut huippuosaaja suutu ja siirry seuraavaan firmaan. Tavoitteet ja palkitseminen olisi… 1/2

Kyllä täällä veroja maksetaan, valtio vaan käyttää varojamme holtittomasti. Milloinkohan tänne saataisiin hallitus, joka supistaisi valtiota vastaamaan veronmaksajien kantokykyä?

@KoivisII @katjapaakkonen Siinä on kuitenkin aikuisia kantamassa vastuuta. Pärjääminen ei ole pelkästään lapsen omilla harteilla.

@katjapaakkonen mutta eivätkö asiat ole vielä huonommin köyhässä kodissa aikuiseksi asti kasvaneilla, joilla rahat ovat voineet olla täysin loppu jo lapsuuden aikanakin ?

Kun mie 15 vuotta sitten muutin omilleni lastenkodista, en saanut euron latia enkä yhtäkään huonekalua perheeltäni itsenäistymiseni tueksi. Se ei ollut ongelma, sillä jälkihuollon tuella hankittiin kirppikseltä huonekalut, joilla pääsi arjessa alkuun. 1/x

@emilelo @SarasvuoJari Maksaisi nykyisellä syntyvyydellä 230m. Kannattaisi kokeilla. Piristysruiske taloudelle olisi huikea siinä vaiheessa, kun rahastot alkaisivat aueta. 27000€ lähtisi nopeasti kiertoon ensisynnyttäjältä. Ei tietenkään mene läpi, kun takaisinmaksuaika on pitempi kuin hallituskausi.

Väestöliitolta reipas avaus. Jokaiselle vauvalle 5000 euroa rahastoon, jonka tuotot vauva saa, kun kasvaa aikuiseksi ja saa oman lapsen. Voisi tuoda kolmekymppisille pariskunnille kymmeniätuhansia. "Jos on parempia ehdotuksia, niin siitä vain." hs.fi/visio/art-2000…

@timrau @SarasvuoJari Näin varmaan on, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ne jarrut ovat?

@juhoputkonen Olisin valmis maksamaan tuhansia euroja robotista, joka tekisi kaikki kotityöt. Ja ekstraa siitä, jos EI laittaisi ruokaa 😄

Kuinka paljon olisit valmis maksamaan robotista mikä hoitaisi pyykit, tiskit ja siivoamisen?

@salmi_pekka @KurronenS @Nordea_FI Tämä sen täytyy olla. Jos Noksu nousee, niin Suomella menee hyvin. Ei tarvitse edes omistaa osakkeita, että voi alkaa törsätä välittömästi!

@KurronenS @Nordea_FI Istuuko Nokian nousun tapahtuma-aikatauluun?

Mikäs meihin suomalaisiin on iskenyt? Kevättä rinnassa? Edes pensan hinnannousu ei ole lässäyttänyt kulutustunnelmia. No, jo oli aikakin.

@Jasse13827458 @JukkaLepikko Hassu tapa arvottaa investointeja. Ei lisähyödyn tarvitse kasvaa lineaarisesti.

@JukkaLepikko Näkyykö tämä sama 8 kertainen hyöty tuottavuudessa ja tuloksen viimeisellä rivillä?

Mulla on käytössä jo viisi maksullista tekoälypalvelua, ja eilen tuli siirryttyä ensimmäistä kertaa yhdessä palveluista yli 200€/kk maksavalle tasolle, kun käyttörajat paukkuu koko ajan. Mun tekoälypalveluihin käyttämä raha on 8-kertaistunut puolen vuoden aikana (40€ -> 325€/kk). Tämä on aika hyvin linjassa sen kanssa, miten tekoäly on kehittynyt viimeisen 6kk aikana ja miten esim. Anthropicin liikevaihto tällä hetkellä kasvaa. Jätin tekoälyn viime yöksi rakentamaan räätälöityä raportointityökalua. Lokin perusteella sen rakentaminen kesti 59 minuuttia, mikä on pisin yksittäinen tehtävä, jonka tekoäly on mulle tähän mennessä suorittanut. Lopputuloksena on todella monipuolinen, interaktiivinen ja visuaalinen työkalu, jota voin suoraan huomenna esitellä työpalaverissa. Tekoäly teki sen yhdellä yrittämällä oikein ("one-shotted"). Kokonaisuus on sellainen, etten olisi pystynyt rakentamaan sitä itse ilman koodaamisosaamista. Ja huonomman, staattisen version rakentaminen esim. Power Point -esitykseen olisi kestänyt ~5 tuntia. Pystyn myös jatkossa päivittämään tietoja tiputtamalla vakiomuotoisen datan tekoälylle (datan ja grafiikoiden päivitys manuaalisesti veisi 2-3 tuntia per kerta). Kannattaa kokeilla parhaiden tekoälytyökalujen maksullisia versioita ja mihin ne pystyvät jo tänä päivänä! Suositukset Claude coworkille ja Perplexity Computerille.

@JukkaLepikko Tuli vaan mieleen, että tässä on vassareille oiva tilaisuus nostaa tekoälyn eriarvoistava vaikutus vaaliteemaksi. Köyhille voisi alkaa maksaa tekoälytukea. 200€ kuussa olisi varmaan sopiva summa, rahoitus verotusta kiristämällä.

@elonmusk Definitely 👀

@SeniorWinki @Texas_jeep__guy Except lasted longer.

@Texas_jeep__guy Sounds like a Russian drone.

Poor horse was a little full of gas. 🤣🤣 We’ve all felt like that. 🤣🤣🤣

@D82BS3N @foundmyfitness It’s the soluble fiber in oats that helps reduce cholesterol.

@foundmyfitness What the heck is beta-glucan?

Fruits & vegetables likely account for a majority of people's dietary microplastic and PFAS intake. What’s frustrating is that this isn’t something you can just rinse off. In many cases, the contamination appears to be taken up into the food itself. Organic may reduce some of that exposure, but even organic farms can be affected when they’re near contaminated land or water. Should you stop eating produce? No. We should be much more upset about how widespread these chemicals have become, especially when children are being exposed through foods we otherwise consider healthy. One practical thing I think is worth considering is beta-glucan. There’s some evidence it may help support the excretion of PFAS, and given how unavoidable these exposures are becoming, that may be a useful tool, especially for families who can’t realistically eliminate every source.

@eshanbuilds @foundmyfitness You don’t need a supplement for beta-glucan, just eat oatmeal. It’s good for you.

the beta-glucan recommendation at the end is doing the same thing the tamarind posts do. cite a real contamination problem, establish helplessness, then offer a supplement as the solution. the PFAS excretion evidence for beta-glucan comes from a handful of small studies with no clinical consensus yet. also "fruits and vegetables account for a majority of microplastic intake" needs a citation because the most-cited source on dietary microplastic exposure, the 2019 WWF analysis, puts bottled water and shellfish well above produce. the framing that healthy food is the primary vector changes behavior in exactly the wrong direction for people who already eat too few vegetables

@foundmyfitness If this encourages people to eat more beta-glucan, it could be called a silver lining, because beta-glucan is great for your health.

@markkurantanen @rautakansleri_ Se tumma paahto ei lämmitä, kun se on kultakatriinaa, niinkuin yhdessä lähistön lounaskuppilassa 😅

@rautakansleri_ Makuasioita. Itsellä ei ostoskorista löydy kumpaakaan, eikä noista kahveista ikinä light roast kuraa. Onneksi joillain huoltamoilla alkaa löytyä tummapaahtoista vaihtoehtona. Kotona latte, americano ja espresso. Kaikki samalla koneella ja tuossa järjestyksessä. Pubissa IPA.

Ämpärikansa pitää Sandelssia parhaana oluena ja Juhla Mokkaa parhaana kahvina.

@rautakansleri_ Minun perse ei kestä juoda olutta, joka maksaa melkein yhtä paljon kuin viini. Santtu on ok bulkkilager. Mutta ei tietenkään pärjää baijerilaisille, sieltä tulee parhaat vaaleat oluet, weizenit ja autot. Kahviin on onneksi varaa sijoittaa niin, että voi aina juoda kunnollista.

Europe does not lack innovation. It lacks scale. European universities produce world-class research, engineers and technology. But too many companies remain trapped inside fragmented national markets instead of scaling immediately across the continent. The numbers are clear: → EU private R&D investment growth has slowed sharply → Europe’s share of global corporate R&D investment has fallen from 21.4% in 2014 to 16.2% in 2024 → Europe still has too few large tech champions because companies face fragmented regulation, smaller capital pools and slower growth financing → Startups must expand country by country instead of scaling through one fully integrated market Europe’s innovation problem is not creativity. It is market size, capital depth and speed of scaling. A continent with world-class talent cannot keep turning great research into small companies. Europe needs one real market for innovation.

@NotABee8 @Harriwxu3 Sir, it’s the internet.

@Harriwxu3 I love how people with not a single clue of how road construction work are giving their very profesional and well informed opinion on the road construction

Picking out cold chunks..

@vontuchman @Antonzeehow Ja ennen internetiä sama on käynyt mm. lentoliikenteen kanssa, viime vuosisadan alkupuolella. Silloinkin teknologia oli ehdottomasti disruptiivista ja toimivaa, mutta odotukset karkasivat liian kauas todellisuudesta. Mutta ehkä näistä on opittu?

En ole sanonut että AI on kupla, vaan perustelin miksi ei kannata sokeasti luottaa yhtiöiden arvostuksiin, ainakaan lähitulevaisuuden EPS-näkymiin suhteutettuna. Lisäksi nostin esiin näkökulmia miksi tässä on kupla hyvin todennäköisesti rakentumassa. Tekoälyteknologiaan uskon kyllä ja erityisesti sen disruptiokykyyn. Mutta voi käydä niin kuin kävi internetin kanssa, että teknologia kasvattaa myös kilpailua monella alalla voimakkaasti, jolloin yhtiöiden tuloskasvu voi heikentyä, vaikka tuottavuus samaan aikaan kasvaisi.

Onko tässä nyt siis joku kupla vai eikö ole? Jukan mielestä näin: "Ei pelkkää hypeä - eikä varsinkaan kupla. Vaan ihan oikeita tuloksia, jotka realisoituvat nyt, eivätkä joskus tulevaisuudessa." Mielestäni tilanne ei ole ihan näin yksiselitteinen ja siitä erinomaisen esimerkin tarjoaa Nvidian viime viikolla julkaisema "yhteistyödiili" Irenin ($IREN) kanssa. Nvidia siis myy Irenille noin 24 000 ilmajäähdytettyä B300-chippiä, oletettavasti noin 1,5 miljardin dollarin hintaan (ei julkista tietoa) ja kirjaa samalla kaupasta noin 1,1 miljardin edestä myyntikatetta suoraan tuloslaskelmaan (todennäköisesti loppuvuodesta 2026). Sitten kun chipit on asennettu Irenin datakeskukseen (arviolta H1 2027), niin Nvidia on sitoutunut ostamaan chipeistä saatavan kapasiteetin "sisäiseen käyttöön" (näin luki tiedotteessa) takaisin Ireniltä hintaan $680M/vuosi viiden vuoden ajan. Nvidian kustannus (opex kirjaus) on siis $3,4 miljardia ja tuotto (myyntikate) $1,1 miljardia, nettona siitä koituu pahimmillaan yhtiölle $2,3 miljardin tappio. On tottakai varsin todennäköistä, että Nvidia pystyisi vuosina 2027-2031 tarvittaessa myymään Ireniltä ostetun kapasiteetin eteenpäin esim. oman DGX Cloudin kautta, mutta ainakin tässä hetkessä kapasiteetti on tarkoitettu sisäiseen käyttöön (enkä sano, ettei se voisi siitä hyötyä). Nyt päästään asian ytimeen. Jos markkinat arvostavat Nvidiaa esim. 25x forward P/E -kertoimella, niin vain tämä yksi (oletettavasti opex-näkökulmasta tappiollinen) diili nostaisi Nvidian markkina-arvoa lähes 30 miljardilla. ⚠️ Ja tämähän oli vain yksi esimerkki siitä miten Nvidia tekee "yhteistyötä" tekoälyliitännäisten firmojen kanssa. Kaikenlaista "diilejä" tehdään mm. CoreWeaven, Nebiuksen, Oraclen, Microsoftin, OpenAI:n, xAI:n, Googlen, Amazonin ja Nokian kanssa. Rakenne muistuttaa jonkun verran Ciscon toimintaa vuonna 1999, jolloin yhtiö myi reitittimiä dotcom-asiakkaille, joita se itse rahoitti. Sillä erolla, että Nvidia ei tässä rahoita kauppoja, vaan vuokraa tuotteet takaisin. Suosittelen tutustumaan miten tuossa kävi, jos ette halua arvata. Nvidia on sijoittanut merkittäviä kassavaroja kymmeniin asiakkaisiin ostamalla niiden osakkeita suoraan yhtiöiltä. Usein vastineeksi siitä, että ostavat GPU-chippejä, näin myös Irenin kanssa, joka lupasi (mahdollisen) sijoituksen vastineeksi ostaa kuusisataatuhatta (!) lähes naurettavan kallista GPU-chippiä. Onko se sijoittamista vai rahoittamista vai mitä? Tässä voi sitten Nvidian osakkeiden hankintaa harkitseva kysyä itseltään, että onko osakkeen arvostus perusteltu, jos se perustuu edes osittain tuottoihin, joita vastaan yhtiölle kohdistuu kustannuksia kauempana tulevaisuudessa? Mitä esimerkiksi sanoisitte, jos vaikka Tesla myisi autoja vuokrafirmoille, kirjaisi myyntikatteet välittömästi tuloslaskelmaan ja lupaisi vuokrata autot viideksi vuodeksi omaan käyttöön? En halua lähteä mihinkään juupas-eipäs-vääntöön tämän asian ympäriltä, mutta suosittelen vähintäänkin suhtautumaan raportoituihin EPS-lukuihin varauksella. Toiminta on täysin kirjanpitolakien mukaista, en syytä yhtiötä mistään laittomasta kikkailusta, mutta sijoittajan kannattaa tulostuottolaskelmissa olla tarkkana. Meneillään on ennennäkemätön kilpavarustelu, kun datakeskuksia rakennetaan ympäri maailman, sillä oletuksella, että datakeskus on tulevaisuudessa maailman arvokkain resurssi. Esimerkiksi Metan Marc Zuckerberg totesi sijoittajapuhelussa, että rakennamme mieluummin liikaa kapasiteettia kuin liian vähän. Podcastissa viime vuonna hän tokaisi näin: "If we end up misspending a couple of hundred billion dollars, I think that that is going to be very unfortunate, obviously. But what I'd say is I actually think the risk is higher on the other side (that we don't spend and fall behind)" Tämä lähes paniikinomainen kilparakentaminen aiheuttaa voimakasta kysyntälähtöistä hintainflaatiota (ja inflaatio-odotuksia) kaikessa datakeskuksiin liittyvässä (energia, tontit, rakennusmateriaali, raaka-aineet, puolijohteet jne.). Datakeskusten rakentajat kuten Google, Amazon, Microsoft ja Meta ovat koko ajan nostaneet suunniteltujen capex-sijoitusten määrää, mutta ainakin minulle on jäänyt epäselväksi, että laajentavatko yhtiöt suunnitelmiaan, vai huomioivatko he lähinnä nousevat kustannukset? Jos kyseessä on jälkimmäinen, niin sijoittajilla ei pitäisi olla mitään syytä juhlia sitä, että datakeskukset maksavat nyt 30-40 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Puolijohdeyhtiöt voivat nyt (käytännössä äärettömän kysynnän takia) nostaa tuotteiden hinnat pilviin ja esitellä satumaisia tuottolukuja sijoittajille. Totuus on kuitenkin se, että kukaan ei tiedä miten kauan kilpavarustelu jatkuu ja miten arvokkaiksi datakeskukset lopulta osoittautuvat. Syklisiä puolijohdeyhtiöitä on yleensä kannattanut myydä silloin kun P/E on alhainen (syklin huippu, osake rahassa mitattuna kallis, näkymien suhteessa halpa) ja ostaa kun se on korkea (syklin pohja, osake rahassa mitattuna halpa, näkymien suhteessa kallis). Tekoäly on kuitenkin niin disruptoiva teknologia, että ehkäpä "this time is different" ja kasvu vaan jatkuu ja jatkuu. Kaiken tämän lisäksi markkinoilla on nyt viitteitä siitä, että tekoälyliitännäisiä yhtiöitä ahmitaan ETF-rahastojen kautta, täysin välittämättä mitä yhtiöitä indeksit sisältävät tai mikä niiden arvostus on. Jos myyjiä ei riitä vastaamaan kysyntään (eli likviditeetti on alhainen), niin osakkeet reagoivat nousemalla poikkeuksellisen voimakkaasti. Kyllä bull-leirillä on vahva pointti: AI-kysyntä on aitoa, ja yritykset todella maksavat OpenAI:lle, Anthropicille, Googlelle ja Microsoftille. Kysyntä on todellista. Samaan aikaan sijoituspiireissä liikkuu paljon huhuja siitä, että merkittävä osa LLM-tokenien käytöstä on koulutusta varten luotua synteettistä dataa, yritysten kokeiluluontoisia projekteja tai kohdistuu muihin sellaisiin tehtäviin (esim. henkilökunnan yksityiskäyttö), jotka eivät suoraan lisää yhtiöiden tuottoa. Eli miten paljon on nyt näyttöä siitä, että kalliita LLM-malleja höyläävät yhtiöt parantaisivat omaa kannattavuuttaan merkittävästi? Toistaiseksi aika vähän. Samaan aikaan tekoälymallit aiheuttavat tuhoa mm. softasektorilla, konsultoinnissa ja markkinoinnissa (ainakin yhtiöiden arvostukset ovat romahtaneet). En tässä sano, että ovatko tekoälyyn liittyvät yhtiöt nyt kuplassa vai ei, mutta sen voin kymmenien vuosien kokemuksella osakemarkkinoista todeta, että juuri näin ne kuplat syntyvät. #pekka