Antti Halkka

Big temperature differences in small Estonia today 19.05.2026.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimilta puuttuu rahoitusta noin 400 M€. Summa voidaan kattaa ilman lisäbudjettia luopumalla ympäristölle haitallisista veroeduista sekä kohdentamalla päästökauppatulot ja nykyiset tuet vaikuttavammin .syke.fi/fi/tietoa-meis…

VIIDEN NORPAN JUHLARISTEILY Itä-Savon 60 vuotta täyttävällä yhdistyksellämme. Mukana oli myös pesäkinosten kolaajia ym. Kiitos kaikille maailman suomalaisimman lajin suojelijoille – toimet tehoavat ja se näkyy jo maastossa! @luonnonsuojelu #saimaannorppa

@1st_sealord @JeroAhola Aivan älytöntä ja vastuutonta.

@JeroAhola Kaupan päälle saadaan metaanivuotoa ilmakehään.

Tällaisilla #moottorivoimaloilla voidaan täyttää kuoppia #tuuli- ja #autinkovoiman tuotannossa, tai ydinvoimalan tai siirtoyhteyden vikaantuessa. #sähkö yle.fi/a/74-20220675

For andet år i træk er havisens vinterudbredelse i Arktis den laveste nogensinde målt. En lun vinter omkring Grønland er en af årsagerne, men det er også en fortsættelse af den nedadgående tendens, der er for havisen i Arktis via.ritzau.dk/pressemeddelel…

@1st_sealord Milläs sitten navigoidaan?

Venäjän satamiin operoivien laivojen kansipäällystöt ovat adaptoituneet tilanteeseen melko hyvin; ei olisi aivan typerää ammentaa oppia sieltä, jotta vähemmän kokeneet saisivat itseluottamusta tekemiseensä.

Kaikki kunnia Finntrafficille, mutta GNSS on käytännössä kokonaan poikki Suursaaresta itään, ja laivaliikenne Venäjän satamiin on sujunut ilman havereita. iltalehti.fi/kotimaa/a/4f48…

Det var rekordlite sjøis i Arktis i mars 🧊 – I europeisk sektor er det særlig nord for Svalbard og det nordlige Barentshavet som har mindre is enn normalt, sier forsker Signe Aaboe. Les mer om sjøisen i Arktis i månedsrapporten 🔗 shorturl.at/s0QD0

Mars ble rekordvarm 🌡️ 📍3,9 grader over normalen. 📍Over 100 stasjonsrekorder for varmeste mars. 📍Ny regionsrekord for varmeste mars for Vestlandet, Trøndelag og Nord-Norge. Les hele nettsaken: met.no/nyhetsarkiv/ma…

Forskare: Att hugga ner naturskogar värre för klimatet än vi trott | Sveriges Radio share.google/VXCMXBjpqi0mlf…

LISÄÄ SATUMETSÄKRITEEREITÄ? @mmm_fi haluaisi heikentää boraalisen luonnonmetsän määritelmää, jotta niistä 70 000 ha saisi hakata. Ihan mahdotonta: luontotyypit perustuvat luontodirektiiviin, niitä käytettiin jo Naturassa, josta on oikeuskäytäntö jne. 1/3

Upea oivallus @YleTV1 esittää 15.3. muutama tunti ennen #Oscar jakoa parhaan pitkän dokumentin palkinnon saanut Pavel Talankinin "Nobody Against Putin". Pikkukaupungin opettaja filmaa Venäjän nopeaa muutosta ja toimittaa materiaalin Davis Borensteinille. en.wikipedia.org/wiki/Pavel_Tal…

Record-breaking warmth in Estonia today. It truly felt like it's May outside.

@meteorologit Virossa päiväennätyksiä. Mistähän tuo ilmamassa peräisin?

Lämpötila kohosi ylimmillään tänään Porvoon Kalbådagrundin asemalla 13,2 asteeseen. Mittari sijaitsee majakkatornissa ja edustaa lämpöoloja n. 25 m korkeudella. Lämpimin 2 metrin korkeudella tehty mittaus oli tänään Parikkalan Koitsanlahdella 12,5 astetta.

Today saw record-breaking warmth. Temperature records for March 14th were shattered in almost all weather stations across Estonia.

Suomussalmen Ruottusenvaarassa @Metsahallitus luonnonmetsä- avohakkuu kohdistuisi metson soitimiin. Se on huono ja vastuuton idea. Kuten @metsateollisuus puun ostaminen näistä luonnonmetsätyöryhmän kartoittamista kohteista muutenkin. Kuvat: Metsäliike 13.3.2026

@Terevais @PekkatVee @kaupunkitieto Juu, tuo on aika hyvä määrä. 7000-8000 tavoite ei perustunut tarpeeseen.

@PekkatVee @kaupunkitieto Joidenkin artikkeleiden mukaan silti edelleen rakennetaan liikaa.

Ei näytä #asuntorakentaminen vieläkään käynnistyvän Helsingissä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä vajosi edelleen vuonna 2025 ja on nyt 2010-luvun alun tasolla. Ja uusi sotakin alkoi ennenkuin edellinen loppui. Tilastot @kaupunkitieto Aluesarjat.fi

Same data, two different charts! A reminder that context - and proper explanation etc is vital!

Tiedotimme tänään merijään värjäytymisen syystä, koska ilmiö on paikoin Suomenlahden rannikolla juuri nyt silmiinpistävä ja se on herättänyt kansalaisten huomiota. Kyseessä on siis #rakkohauru'n yhteyttämispigmentti. Mitään vaaraa siitä ei ole. @SYKEinfo sttinfo.fi/tiedote/718525…

@HHannamaija @HannaMannermaa Kas kummaa miten Ruotsissa myös tämä metsävallan urakierto.aftonbladet.se/nyheter/a/K8pV…

"Metsäalan etujärjestöjen ja valtionhallinnon välillä harjoitetaan urakiertoa eli samat henkilöt työskentelevät vuoron perään kummallakin puolella. Sen nähdään ylläpitävän nykyisiä valtarakenteita" #luontokato #metsä maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4357ffbf…

@thlbr Näissä pitäisi ottaa myös huomioon, että aina voi tulla sota tai muu kiinteistömarkkinat romahduttava kriisi.

Ylioppilaslehden päätoimittajan johdanto juttuun. 10/10

Erittäin hyvä kirjoitus. HYY/Ylva-tapauksessa ei ole varsinaisesti kyse yksittäisestä johtoryhmän ja/tai hallituksen jäsenestä, "rahoitusinnovaatiopöhinästä" (epälikvidiin omaisuuserään täydellä vivulla; kosminen tuotto odottaa, joten kaikki kiinni!) tai muutamasta epäonnisesta hankkeesta. Pikemminkin tämä on oppikirjaesimerkki organisatorisesta epäonnistumisesta (kyse oli todella heikkotasoisesta allokaatiopivotista), jossa subjektiivinen arvonmääritys, velkavipu ja erityislaatuisen julkisyhteisön hallintorakenne sekoittuivat tavalla, joka voi jo itsessään johtaa katastrofiin. Ei ehkä ihan väitöskirja-aihe itsessään, mutta tapaus ansaitsee paljon enemmän huomiota. HYY/Ylva teki kaksi (jälkikäteen ilmeistä) systemaattista virhettä. Ensinnäkin kassavirtaodotukset rakennettiin "optimistisen skenaarion" varaan (hotellimarkkina tulikuuma, keskustan vetovoima pysyvä, rahoitusta saa nollakorollisesti ad infinitum, erilaiset yksilö-/ryhmätason kognitiiviset harhat jne.). Toiseksi diskonttokorko määriteltiin alakanttiin suhteessa todelliseen riskiprofiiliin. Julkisyhteisö, jonka omaisuus on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuista eikä millään tavoin korvattavissa (ts. odotettu arvo tuleville opiskelijoille on pysyvästi menetetty), ei voi käyttää samaa riskipreemio-oletusta kuin opportunistinen kiinteistökehittäjä. Kun riskipreemio on väärä, DCF tuottaa liian korkean "arvon" (ja maksimaalinen velkavipu on – nollakorkot ikuisesti – ehdottoman hyvä kosmisten tuottojen saavuttamiseksi) täysvivutelulle kiinteistöspekulantille. Kassavirtaerien arvottaminen ei ole mitään teknistä papulaskentaa, vaan siihen liittyy monenlaisia varauksia ja sitoumuksia. HYY:ssä kiinteistöpivot oli sidottu (kummalliseen) strategiseen tavoitteeseen: jäsenmaksuttomuus ja "kymmenien prosenttien oman pääoman arvonnousu". Ts. koko kiinteistöbisnespivot irtautui tästä todellisuudesta ja alkoi elää omaa elämäänsä. "Vain viidessä vuodessa panttausmaksimia hivutettiin Ylvan esityksestä 65 miljoonasta eurosta 400 miljoonaan, käy ilmi edustajiston vuosina 2015–2020 hyväksymistä sijoitus- ja riskipuitteista." Hallintorakenteen erikoisuus oli lisäksi myös iso riskikeskittymä, koska käytännössä asiantuntemus ja vastuu erotettiin lähes täysin. Opiskelijoilla oli lopulta vastuu spekulaatiosta, mutta ei operatiivista kontrollia tai riittävää kykyä arvioida kiinteistösijoituksia. Ammattijohto taas toimi kannustinjärjestelmässä, jossa kasvu ja (korkeahko) oman pääoman tuotto olivat selkeitä tavoitteita (koska jäsenmaksuttomuus jne.). Tämä on klassinen päämies-agentti -asetelma, mutta tällaisessa opiskelijoiden julkisyhteisössä se on aika riskikäs: kiinteistömassa on epälikvidiä, toimintaa ei voi ajaa alas, eikä omistajilla ole ammattimaisten kiinteistösijoittajien osaamista (ja vaikka olisi, virheitä tehdään jatkuvasti). Hätäjarru puuttui, koska järjestelmä oli rakennettu asiantuntijoiden mielikuvituksen varaan. Jutussa käsitellään myös kiinteistömarkkinahajautusta. Kiinteistömarkkinoilla hajautus toimii vain, jos likviditeetti ja vakavaraisuus kestävät shokin (ja kiinteistöt on aidosti eri profiileilla ja mielellään eri maantieteellisillä alueilla). Kun kaksi massiivista, syklisesti herkkää hanketta käynnistetään samanaikaisesti korkealla velkavivulla, kyse oli pikemminkin korrelaation maksimoimisesta. Hotelli- ja liikekiinteistöt Stadissa ovat osa samaa riskikeskittymää. Ratkaisevaa on, että ylioppilastalojen ei pitänyt "missään tilanteessa" olla uhattuna... ja silti ne olivat panttina. HYY/Ylva sovelsi yksityisen kiinteistökehittäjän logiikkaa julkisyhteisön jatkettuun taseeseen ilman tällaisella toiminnalle tarpeellista kurinalaisuutta ja riskikapasiteettia. Koko rakennelman räjähdys johtui lopulta hulluttelulta, väärästä mallista ja mitään hätäjarrua ei ollut koskaan edes määrä olla. Surullinen stoori.