Janne Halme

@vontuchman Jos "Sijoittajat siirtävän varojaan nyt laajalti turvaan" myymällä osakkeita, millä nimikkeellä pitäisi kutsua heitä, jotka ostavat kaikki nuo osalleet, täsmälleen yhtä laajalti? Ymmärrän, mitä tuolla yleisellä ilmaisulla tarkoitetaan, mutta hymyilyttäähän se hieman 🙂

Tilannekatsaus: maailma ei tässä hetkessä ole sijoituskelpoinen. Globalisaation rattaat ovat menossa jumiin ja seurakset voivat olla samaa luokkaa kuin koronakriisissä tai pahemmat. Koronasta selvittiin, koska jenkkilässä survottiin rahaa markkinoille samalla kun kulutuskäyttäytymisen muutos tuki taloutta. Rahapoliittisesti tilanne on tällä kertaa paljon synkempi ja ydininflaatiokin on jo valmiiksi ongelmallisella tasolla. Stagflaation riski on suuri. Sijoittajat siirtävät varojaan nyt laajalti turvaan, eikä mielestäni ole syytä olettaa, että pörssi lähtisi nopeaan nousuun. Pitäisikö nyt sitten myydä? Tähän on helppo vastata: ei missään nimessä. Nyt on jo aivan liian myöhäistä panikoida. Toki jos on pakko myydä, niin sitten on, huonosti pelattu siinä tapauksessa. Pitäisikö nyt sitten ostaa? Miksi ei, säännöllinen sijoittaminen on aina hyvä juttu, myös silloin kun osakkeet ovat laskussa. Kun pörssissä on maailmanlopun tunnelma, niin mielestäni vahvat brändit kuuluvat parhaisiin sijoituskohteisiin. Ostin tänään (ja eilen) Burberryä salkkuun (lisää). Yhtiöllä on vahva brändi ja 70% myyntikate. Samaan aikaan yhtiön tuotteet ovat halpoja valmistaa, joten ei pieni lisäys tullimaksuihin juuri mitään muuta, oletan. Yhtiötähän on kritisoitu kun se on polttanut omia tuotteitaan, kertoo jotain niiden oikeasta arvosta. Bonusnäkökulma: jos pörssi romahtaa niin pahasti, että Trump ymmärtää tehneensä virheen, niin hän voi todeta, että tariffit taisivatkin olla huono idea, tehdään jotain muuta. Toisaalta tämä voi näkyä myös heikkoutena neuvottelupöydässä. Oma teesini on siten: Trump tulee kääntämään kelkkansa JOS pörssi kauppasodan takia romahtaa "liikaa". Siinä siten turvaverkko. Jos kelkka kääntyy, niin shorttaajat polttavat näppinsä pahasti. Hereillä pitää olla. Ai niin. Thank You, JD Vance. Thank You, America. #pekka

"Spectral Landscapes" by Erich Berger 📍 MUU Gallery at Cable Factory, Helsinki 📅 Open until November 17, 2024 Free entry Very nice exhibition exploring the complex relationship between radiation and landscapes: muu.fi/events-and-exh…

@ThePleksi Fiksua. Tarkentaisitko kuitenkin, ettei jää väärinkäsityksiä: Ammutko tällä tavoin tarkemmin vai kauempaa? Viestisi alkupäästä voi saada ensimmäisen vaikutelman ja loppuhuomiostasi jälkimmäisen.

Aamun passikelailut. Aika paljon saa tarkkuutta ja laukauksen nopeutta parannettua järkevällä hihnan käytöllä ja ampumatuella perinteiseen pyssy selässä seisoskeluun verrattuna. Ja vastaavasti että saavutetun hyödyn voi helposti kumota raportoimalla tästä äksään.

Kiinnostava tapahtuma tulossa by @SYKEinfo: Vihreä siirtymä: onnistuuko ilmasto- ja luontotavoitteiden yhdistäminen maankäytössä? syke.fi/fi-FI/Ajankoht…

Tervetuloa oppimaan ja keskustelemaan aurinkomaataloudesta eli aurinkosähköviljelystä Aalto-yliopistolle tai etänä 29.10.2024 linkedin.com/posts/janne-ha…

@AValkeapaa @AksuLehikoinen @KauppalehtiFi Erinomainen kirjoitus.

Metsäluonto köyhtyy ja veronmaksajia odottaa miljardiluokan lasku heikentyneiden hiilinielujen vuoksi. 👉Tarvitaan uudenlaisia malleja, jotka palkitsevat hiilen ja luonnonarvojen säilyttämisestä. Kirjoitin tästä @KauppalehtiFi 1/ kauppalehti.fi/uutiset/metsal…

Life is too long for predictable outcomes: Embracing the unexpected. linkedin.com/pulse/life-too…

Join us on 11 Sept 2024 for an artist talk and a panel discussion: Attuning with cooling tower microbes: a conversation on art, science- and bioethics collaboration. The event shares results and questions arising from the project Koelleven. Info & reg: aalto.fi/en/events/attu…

@VTulkki @TimoKilpiainen Kivaa. Jatkan. Kuinka suurella nopeudella (korkeintaan) akku liikkuu sen osuessa maahan? Epot = Ekin = 1/2mv^2. Vastaus v =√(2*1000000/1) = n. 1410 m/s = n. 400 km/h. Seuraava kysymys: kuinka syvän montun se tekee? (Oleta pyöreä monttu.)

@TimoKilpiainen Sovellettavissa oleva laskuharjoitus: Li-ioniakun energiatiheys on noin 1 MJ/kg. Kuinka korkealle akkua pitäisi nostaa saadakseen vastaavan energian painovoiman potentiaaliergiaksi Epot= m*g*h? Vastaus: h = 1000000 / (9,8 * 1) = noin 100 km

@anttihaataja @Museovirasto @Finnafi @KoneenSaatio @Skr_fi Hieno projekti sinulla!

@AnninaKantel @ANirhamo @anttihaataja @RLumiaro Satelliittikuvat Norjan ja Suomen rajalta kertovat jotain ainakin ilmastonmuutoksen vaikutuksen suuruudesta (pienuudesta) suhteessa porojen laidunnuksen vaikutukseen. Vastaava tieto toki löytyy myös aidatuilta koealoilta.

@ANirhamo @anttihaataja @RLumiaro Samoilla linjoilla @ANirhamo kanssa, että jäkälät herkkiä, mutta hitaita. Itseäni huolestuttaa, että ilmastonmuutoksen myötä ”kipukynnys” ylittyy ja jäkälät reagoivat nopeasti. Pohjoiset jäkälät haavoittuvaisia, koska ne eivät pääse edemmäs pakoon. Toivottavasti olen väärässä!

Tämän aiheen parissa olen laajasti työskennellyt ja tilanne on vielä pahempi kuin juttu kertoo! Sama muutos tapahtuu myös Ruotsissa ja Norjassa ja taustalla ovat ilmastonmuutos ja kattava maankäytön muutos, jonka osa on jutun liikaa poroja! hs.fi/kotimaa/art-20…

@PanuHalme Näissä menee usein sekaisin eläinten oikeudet elämään yksilöinä ja eläinlajien suojelu. Yksi karhu on noin 2000 - 10000 muikkua. Yksi hirvi noin 10000 - 50000 muikkua.

Ja niin, mä kalastan, eli metsästän. Keskustelua parantaisi se jos näitä ei eroteltaisi. Kalastaminen on metsästämistä joka kohdistuu yhteen elämän puun oksaan. Jokainen kalan tappo harmittaa mua hieman. Samalla koen sen osaksi elämistä tällä pallolla jota suojelen. 6/6

Karhukohu kaivelee minuakin. Metsästyksessä ja kalastuksessa on isoja eettisiä ongelmia, mut niistä ei oikein saa keskustelua aikaan (uhanalaisten sorsien ampuminen, eläinten kohtelu C&R kalastuksessa jne.) Sit tällainen ihan järjellisen oloinen toiminta menee otsikoihin. 1/6

@HannaPaulomaki Etpähän ainakaan istunut sisällä kuin tatti! Hieno saalis.

Sähkökatko häiritsi tänään työntekoa, mutta mielestäni onnistuin kuitenkin käyttämään ajan erinomaisesti hyödyksi 😁 #Sylvia

Good essay about the importance of being ignorant when doing science.

kiiltosirppi-, isonuija-, lapinsirppi-, kiiltosirppisammal, lettorikko, suovalkku, muuttohaukka, vesipääsky, suokukko, jouhisorsa, saukko, karhu, ahma, ilves, viitasammakko, jättisukeltaja, suonokiperhonen, suokirjosiipi, lähde, letto, rimpinevajänne.

boori, vismutti, koboltti, kupari, gallium, germanium, litium, magnesium, mangaani, grafiitti, nikkeli, pii, titaani, volframi, neodyymi, praseodyymi, terbium, dysprosium, gadolinium, samarium, cerium, platinaryhmän metallit.

@SamiSyrjamaki Tutkimusten virheiden ja puutteiden piilottelu. Artikkeleista löytyy harvoin itsekriittistä pohdintaa, jossa kerrotaan tehdyn tutkimuksen virheistä ja puutteista ja pohditaan niiden vaikutusta tulosten luotettavuuteen ja johtopäätösten sovellettavuuden laajuuteen.

Mikä on keskeisin ongelma tieteelle ja tutkimukselle, jos unohdetaan rahoituskysymykset?

@MatildaBackholm Hire me as a PhD student right now! Fascinating topic for a project.

I am having a good feeling about this event and the people here.

Miten peltoviljelijä hyötyisi aurinkopaneelirivistä ojan penkalla? Pölyttäjille ruokaa koko kesäksi, suojapaikkoja muille hyödyllisille hyönteisille, tuulensuojaa viljelyksille, omavaraista energiaa sähkötyökoneille, kuivureille, kylmäkoneille. Muuta?

Kuinka monta eri luontohyötyä saisi reunustamalla pelto-ojat aurinkopaneelirivillä, alla kasvillisuutta? Suojavyöhyke vähentämään valumia, viherkäytävä piennisäkkäille, pesäpaikkoja linnuille, elintilaa hyönteisille. Muita?