John Galt

Suomen puolustuskyky ei loistanut kyvyillään droonien kanssa. Jengi postailee kuvia someen ja jengi vain ihmettelee. Toivottavasti kukaan ei koskaan hyökkää tänne näillä torjunatkyvykkyyksillä.

@VirtainHattu @KenraalitSuomi Seems like it. Hesari and IS.

@ngostman @KenraalitSuomi Fake news, not Russian. Now the problem is how to make the Ukrainian Drone look Russian.🤔 Maybe we should glue the Russian flag to the fallen piece.🤣

An unidentified flying object has fallen to the ground in Kouvola—police are investigating. The rogue state Ukraine has likely attacked Finland with drones. Source: iltalehti.fi/kotimaa/a/1664…

@TeroTweet Ja jos oli muka täydessä seurannassa, niin miks ihmeessä piti odottaa maanomistajan ilmoitusta tuntien ajan siitä, et oli pudonnut alueelle? Luokkaa 50-75kg taistelukärki tollasessa An196ssa.

@ngostman Tietojen mukaan droonit saatiin seurantaan jo merialueella ja päivystävät Hornetit tunnistivat ne. Kohteiden tuhoaminen rauhan aikana on ongelmallista oheisvahinkojen vaaran takia.

Ukrainan hyökätessä jatkuvasti Venäjän öljyterminaaleihin Suomenlahdella (Primorsk on alle 50 km rajalta) oli pikemminkin ajan kysymys milloin joku drooni/lennokki harhautuisi Suomen puolelle. Hyvä että oltiin hereilla, Hornet havaintoja runsaasti. #turpo x.com/anttihakkanen/…

@vilhelmjunnila Ihanaa et kaikki on hallussa. Orpokin lupas TVssä et asiasta pidetään ihan palaveri. Ehkä jopa tänään. Neljä tuntia asiasta vaiettiin. Tätäkin vois selvittää palaverissa. iltalehti.fi/kotimaa/a/1508…

Turvallisuusviranomaiset ovat hereillä ja toimivat. Puolustusvoimilla ja puolustusministeriöllä tilanne hallussa. Epäillystä alueloukkauksesta tiedotetaan tarkemmin asiaan liittyvien toimenpiteiden jälkeen. defmin.fi/-/epailty-alue…

@VMNyholm @DefenceFinland @anttihakkanen Orpo sano TVssä, et asiasta pidetään palaveri. Palaveri on salainen aseemme.

@DefenceFinland @anttihakkanen Tältä osin olemme saapuneet tilanteeseen, missä miltään osin harkitaan toimenpiteitä joiltain osin.

Epäilty alueloukkaus Kaakkois-Suomessa miehittämättömillä lennokeilla. defmin.fi/-/epailty-alue…

@TeroTweet Tonttiinhan ne tulee jossain joka tapauksessa.

@miikaaulio @Ylikessu @HalmeJus 2/3 polttoaineiden hinnasta on veroa ja jakeluvelvoitteesta aiheutuvaa.

@Ylikessu @ngostman @HalmeJus Meillä öljyn hinnasta suurin osa on veroa.

Edes jotain hyviä uutisia sillä Saudi-Arabian itä-länsi-öljyputki toimii nyt täydellä 7 milj. tynnyrin päiväkapasiteetilla. Ohitusreitti Yanbun satamaan kautta jarruttaa nyt omalta osaltansa öljyn hinnan nousua ja kompensoi Hormuzinsalmen sulkua. bloomberg.com/news/articles/…

@Ylikessu @HalmeJus Eikä kyse ole vain öljystä, jonka vienti Persianlahdelta ja osin myös Venäjältä on nyt seis. Todella iso osa maailman LNG, lannoite ja helium-markkinoista on myös seis. Puolijohteiden valmistus vaatii heliumia, pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi lannotteita.

@ngostman @HalmeJus USA avaa uusia kenttiä ja jos öljy kallistuu pidemmällä aikavälillä niin muuallakin on hyödyntämättömiä öljyesiintymiä. Arvioiden mukaan maapallolla on vielä satoja miljardeja tynnyreitä hyödyntämättömiä varantoja.

@Ylikessu @HalmeJus On, mutta viive on vuosia. Katso öljymarkkinaa ja osakkeita huomenna.

@Ylikessu @HalmeJus Kyllä, öljyä tulee meille eniten Norjasta, USAsta ja Azerbaidzanista. Öljy ei lopu, mutta kallistuu.

@ngostman @HalmeJus Euroopan öljyhuolto toimii kuitenkin Suezin kanavan kautta tai Eilatin-Ashkelonin putkella Välimerelle. en.wikipedia.org/wiki/Eilat_Ash…

Kouvolan seudulla pieni ilmaliikenneonnettomuus. Mitään tarkempaa ei kerrota, alue eristetty. yle.fi/a/74-20217938

Että kesti myöntää asia.

@JukkaLepikko Pitkälti samaa mieltä. Mutta mietin kuinka alhaalla ensin käydään? 200 DMA alittui ja CTA algot pakkopyy pää märkänä. Yleensä käydään epärationaalisen alhaalla. VIX on vasta 31, kun MOVE on jo taivaissa. Bondimarkkinan on isompi ja viisaampi.

Analyysi: USA ja Israel voittavat sotilaallisesti – Iran pitää maailmaa toistaiseksi panttivankina Hormuzinsalmen avulla Kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksensä Iraniin 28. helmikuuta 2026, Iran vastasi massiivisella ohjus- ja droonitulvalla. Ensimmäisen vuorokauden aikana Iran laukaisi 480 ballistista ohjusta ja 720 droonia – yhteensä 1 200 ammusta kohti Israelia, Yhdysvaltain tukikohtia ja Persianlahden valtioita. Neljä viikkoa myöhemmin tuosta tulvasta on jäljellä tihkusade. Tämä on analyysi siitä, kuinka Iranin konventionaalinen sotilaallinen kapasiteetti tuhoutuu päivä päivältä, samalla kun hallinnon kaatumisen todennäköisyys kasvaa. Ensimmäinen viikko: Tulva, joka tyrehtyi Sodan aloitushetkellä Iranilla oli arvioiden mukaan noin 2 500 ballistista ohjusta varastossa. Maa oli täydentänyt arsenaalinsa kesäkuun 2025 kahdentoista päivän sodan jälkeen ja rakentanut kapasiteettinsa jopa ennakoitua suuremmaksi. Ensimmäisen neljän päivän aikana Iran ampui yli 500 ballistista ohjusta ja lähes 2 000 droonia. Tahti oli ennennäkemätön: yksistään Arabiemiraatteja kohti ammuttiin ensimmäisenä vuorokautena 167 ohjusta ja 541 droonia. USA:n ja Israelin vastaus oli välitön ja järjestelmällinen. Jo sodan toisena päivänä Yhdysvaltain asevoimien komentaja julisti paikallisen ilmaherruuden saavutetuksi läntisen Iranin ja Teheranin yllä. Israelilaishävittäjät olivat aloittaneet ennennäkemättömän operaation: 200 konetta yli-lensi Iranin ensimmäisenä iltapäivänä, ja neljän päivän kuluessa Israel oli lentänyt 1 600 iskusuoritusta. Iranin ohjusten laukaisutahti alkoi romahtaa nopeasti. Romahdus perustui laukaisualustojen tuhoamiseen, operaattoreiden paljastumisen pelkoon sekä tietoiseen ohjusten säästämiseen pidemmän sodan varalle. Toinen viikko: Iranin iskukyvyn romahdus Päivään kymmenen mennessä luvut kertoivat karua kieltä. Iranin ballististen ohjusten laukaisutahti oli pudonnut yli 90 prosenttia huipustaan: 480 ohjuksesta päivässä noin neljäänkymmeneen. Droonilaukaisut seurasivat samanlaista käyrää – 720:sta noin kuuteenkymmeneen. CENTCOM ilmoitti tuhonneensa yli 3 000 kohdetta 30:ssa Iranin 31 provinssista. Israel oli lentänyt 2 600 kertaa 150 iskuaallossa ja pudottanut noin 6 500 ammusta. Yli 60 prosenttia Iranin ohjuslaukaisijoista oli neutraloitu. 43 laivastualusta oli tuhottu tai vahingoitettu, mukaan lukien IRIS Dena, jonka yhdysvaltalainen sukellusvene torpedoi Sri Lankan edustalla. Iranin ilmapuolustuskyky oli heikentynyt arvioilta 80 prosenttia. Maan ilmatila oli suljettu kansainväliseltä liikenteeltä, ja vakavat internet- ja televiestintähäiriöt jatkuivat koko maassa. Samanaikaisesti USA:n ja Israelin iskutahti pysyi vakaana tai nousi. Keskimääräisesti koalitio iski noin 350–440 kohteeseen päivässä. Tämä asymmetria on sodan keskeisin numeerinen tosiasia: hyökkääjä ylläpiti jatkuvaa tuhon tempoa, kun puolustajan vastaiskukyky romahti. Viikot kolme ja neljä: järjestelmällinen purkaminen Maaliskuun puolivälistä eteenpäin operaation painopiste siirtyi. Ensimmäinen vaihe – ilmapuolustuksen tukahduttaminen, johtamisen lamauttaminen ja vastaiskukyvyn rajoittaminen – oli käytännössä valmis. Toinen vaihe keskittyi Iranin puolustusteolliseen infrastruktuuriin: ohjus- ja droonitehtaisiin, komponenttituotantoon sekä merivoimien jäänteisiin. Päivään 14 mennessä USA–Israel oli iskenyt yli 15 000 kohteeseen. Tämän viikon torstaina CENTCOM:in komentaja amiraali Brad Cooper ilmoitti, että pelkästään Yhdysvaltain asevoimat olivat ylittäneet 10 000 kohteen rajan. Yhdessä Israelin kanssa luku on lähes kaksinkertainen. Cooper eritteli tulokset: 92 prosenttia Iranin laivaston suurimmista aluksista on tuhottu, kaksi kolmasosaa ohjus- ja droonituotantolaitoksista on poistettu käytöstä, ja ohjusten sekä droonien laukaisutahti on laskenut 90 prosenttia sodan alusta. Perjantaina Israel ilmoitti surmanneensa IRGC:n laivaston komentajan Alireza Tangsitin iskussa Bandar Abbasiin – suoraan Hormuzinsalmen pohjoisrannalle. Tangsiri oli henkilö, joka konkreettisesti johti salmen saartoa: hän valvoi miinoja, ohjasi droonihyokkäyksiä kauppalaivoja vastaan ja päätti, minkä maiden alukset saavat kulkea läpi ja minkä eivät. Hänen eliminointinsa osoittaa, että koalitio kykenee iskemään yksittäisiin komentajiin jopa Iranin strategisesti herkimmillä alueilla. Hormuz pysyy kiinni Sotilaallisesti tilanne on yksipuolinen. Iran on menettänyt valtaosan konventionaalisesta kyvystä projisoida voimaa. Mutta strateginen paradoksi piilee siinä, että Iranin tärkein neuvotteluvaltti ei riipu konventionaalisesta sotilaskapasiteetista. Hormuzinsalmen saarto jatkuu, koska sen ylläpitoon riittää murto-osa siitä kapasiteetista, joka on jo tuhottu. Muutama merimiina, kourallinen drooneja ja uhka riittävät pitämään vakuutusyhtiöt ja laivanvarustajat loitolla. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi ilmoitti tällä viikolla, että Kiinan, Venäjän, Intian, Irakin ja Pakistanin alukset saavat kulkea salmen läpi. Viime viikonloppuna Iran kertoi YK:n merenkulkujärjestölle, että niin kutsutut ei-vihamieliset alukset voivat kulkea, kunhan ne koordinoivat Iranin viranomaisten kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Iran säätelee kansainvälistä kauppaa omilla ehdoillaan. Brent-raakaöljyn hinta on edelleen yli 100 dollaria tynnyriltä, vaikka kolme viikkoa sitten maanantaina tehtyä huippua ei ollakaan ylitetty. IEA on vapauttanut jäsentensä strategisia öljyvarastoja historian suurimmassa mittakaavassa. Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat ohjaavat öljyä vaihtoehtoisten putkistojen kautta, mutta kapasiteetti kattaa vain osan siitä 20 miljoonasta tynnyristä, joka normaalisti virtaa salmen läpi päivittäin. Koalitio kokoontuu – hitaasti NATOn pääsihteeri Mark Rutte ilmoitti viime sunnuntaina, että 22 maan koalitio on alkanut valmistelemaan Hormuzinsalmen avaamista. Mukana ovat NATO-maiden lisäksi Japani, Etelä-Korea, Australia, Uusi-Seelanti, Arabiemiirikunnat ja Bahrain. Ison-Britannian laivasto valmistautuu johtamaan operaatiota: upseereja on jo lähetetty CENTCOM:in esikuntaan Tampaan, ja The Timesin mukaan suunnitelmissa on käyttää autonomisia miinantorjuntajärjestelmiä ja Type 45 -hävittäjiä saattuesuojaukseen. Mutta toistaiseksi yhtään koalition sotilaallista sijoitusta salmelle ei ole toteutettu. Julkilausumat ovat olleet toistaiseksi lähinnä poliittisia signaaleja. Ranska, Saksa, Italia ja Japani ovat kaikki julkisesti rajoittaneet osallistumisensa sodan jälkeiseen aikaan. Johtopäätös: sotilaallinen voitto, strateginen pattitilanne Kun tarkastelee sodan dynamiikkaa Iranin hallinnon näkökulmasta, yksi johtopäätös nousee väistämättä esiin: jokainen päivä ilman sopimusta heikentää hallinnon asemaa lisää. Konventionaalisen sotilaallisen kapasiteetin tuhoutuminen ei ole vain sotilasstrateginen ongelma — se on eksistentiaalinen uhka hallinnolle, jonka legitimiteetti nojaa IRGC:n voimaan ja kykyyn projisoida pelotetta sekä ulkoisesti että sisäisesti. Kun laivasto on käytännössä lakannut olemasta, ilmapuolustus on reikäjuusto ja johtajia eliminoidaan yksi kerrallaan, hallinnon kyky tukahduttaa sisäistä vastarintaa heikkenee rinnakkain. Tammikuun 2026 massiiviset mielenosoitukset osoittivat jo ennen sotaa, että regiimin legitimiteetti on historiallisen heikko — ja nyt sen turvallisuuskoneisto, jolla protestit tukahdutettiin, on saman pommituskampanjan kohteena. Samalla kansainvälinen paine kasvaa joka suunnasta: 22 maan koalitio valmistautuu avaamaan Hormuzinsalmen sotilaallisesti, Trump on asettanut määräajan voimalaitosten pommittamiselle, ja jopa Kiina — Iranin tärkein taloudellinen tukipilari — painostaa Teherania avaamaan salmen omille aluksilleen. Hallinnon jäljellä oleva neuvotteluvaltti, Hormuzinsalmen saarto, menettää arvoaan joka päivä, kun koalitio etenee suunnitelmissaan ja USA tuhoaa järjestelmällisesti niitä resursseja, joilla saartoa ylläpidetään. Tämä luo hallinnon sisälle kasvavan paineen kohti "diiliä": mitä pidempään Iran odottaa, sitä heikommasta asemasta se neuvottelee, sitä vähemmän sillä on sotilaallista pelotetta jäljellä ja sitä todennäköisemmäksi hallinnon sisäinen hajoaminen kasvaa. Jos hallinto haluaa säilyttää itsensä jossakin muodossa, sen rationaalinen ikkuna sopimuksen tekemiseen kapenee päivä päivältä — ja jossain vaiheessa se sulkeutuu kokonaan. Sijoittajan kannalta oleellisin havainto on, että molemmat todennäköisimmät lopputulokset ovat pitkällä aikavälillä positiivisia. Joko Iran taipuu sopimukseen lähiviikkoina, jolloin Hormuzinsalmi avautuu, öljyn hinta laskee nopeasti ja markkinoiden riskipreemio purkautuu — tai sitten sota jatkuu vielä kuukauden tai kaksi, mutta johtaa hallinnon kaatumiseen, kun sotilaallinen kapasiteetti loppuu ja sisäinen paine muuttuu kestämättömäksi. Jälkimmäinen skenaario on lyhyellä aikavälillä kivuliaampi korkean öljyn hinnan ja epävarmuuden vuoksi, mutta pidemmällä aikavälillä se voi olla jopa positiivisempi: Iranin regiimin kaatuminen poistaisi Lähi-idän suurimman geopoliittisen riskitekijän vuosikymmeniksi eteenpäin, vapauttaisi Iranin valtavat öljy- ja kaasuvarat maailmanmarkkinoille ja eliminoisi proxy-sotien rakenteen, joka on pitänyt alueen epävakaana vuosikymmeniä. Kummassakin skenaariossa nykyinen epävarmuus on väliaikaista, ja sijoittajan pahin virhe olisi myydä paniikissa keskelle kriisiä, jonka molemmat päätepisteet johtavat markkinoiden normalisoitumiseen tai jopa parempaan tasapainoon kuin ennen sotaa.

Trump’s final weapon to save the stock market

@JukkaLepikko Katsotaan nyt eka tää Persianlahti. Hormus on kiinni ja Houthit yrittää sulkea 2x kapeamman pullonkaulan Punaisella Merellä. Se et nyt on halpaa ei tarkoita et pian ei olis vielä halvempaa. Ei kiirettä.

Nykyinen alennusmyynti osakemarkkinoilla avaa todella mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia, jos tämä ennuste toteutuu! 🚨👇 ------------ Tekoälyn infrastruktuuribuumi on herättänyt sijoittajissa ristiriitaisia tunteita. Sadoilla miljardeilla rakennetaan datakeskuksia, joiden tuotot ovat vielä epävarmoja. Mutta entä jos nämä investoinnit osoittautuvat kultakaivoksiksi — kirjaimellisesti? Kultakaivosanalogia Kultakaivoksen rakentaminen kestää vuosia. Alkuinvestoinnit ovat valtavia: infrastruktuuri, laitteet, luvat, logistiikka. Mutta kun kaivos on toiminnassa, se kirjaimellisesti printtaa kultaa. Ja kullan arvo nousee yli ajan. Datakeskukset toimivat samalla logiikalla. Rakennusvaihe on kallis ja hidas — sähköverkot, jäähdytysjärjestelmät, GPU-klusterit. Mutta valmistuttuaan ne tuottavat tokeneita, joiden arvo nousee sitä mukaa kun AI-mallit paranevat. Sama fyysinen infrastruktuuri tuottaa yhä arvokkaampaa laskentaa ilman lisäinvestointeja rautaan. Eroja toki on. GPU:illa on käyttöikä, jonka jälkeen ne pitää vaihtaa — mutta nykyinen data viittaa siihen, että käyttöikä voi olla 5–8 vuotta, huomattavasti pidempi kuin pessimistit olettivat. Ja toisin kuin kultakaivoksessa, "malmin laatu" ei heikkene ajan myötä — päinvastoin, ohjelmistopuolen parannukset tekevät samasta raudasta tehokkaampaa. Tämä on se keskeinen oivallus, jota markkinat eivät vielä hinnoittele: laskennan tuottama arvo kasvaa, koska mallit paranevat ja sama GPU-tunti tuottaa enemmän hyötyä. Datakeskus, joka tänään tuottaa kohtalaista tuottoa, voi vuoden päästä tuottaa erinomaista — ilman, että rautaan koskettiin. Kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin AI-mallien kehitystahti kiihtyi dramaattisesti vuoden 2025 aikana. Sama kehitys jatkuu vuonna 2026. Reasoning-mallit, agenttipohjaiset järjestelmät ja multimodaaliset sovellukset vaativat moninkertaista laskentaa verrattuna vuoden takaiseen. Samaan aikaan yrityskäyttö skaalautuu: AI-agentit eivät ole enää demoja vaan tuotantojärjestelmiä, jotka alkavat pyörimään 24/7. Jokainen uusi malliparannus — parempi reasoning, pidempi konteksti-ikkuna, multimodaalisuus — lisää laskentatarvetta kertoimilla, ei prosenteilla. Tarjontapuolella datakeskusten rakennusajat ovat pitkiä, ja uutta kapasiteettia ei synny yhtä nopeasti kuin mallien kehitys luo uutta kysyntää. Tämä epätasapaino johtaa jo tämän vuoden aikana tilanteeseen, jossa datakeskusinfrastruktuurin todellinen arvo alkaa konkretisoitua sijoittajien silmissä. Ja ensimmäiset merkit näkyvät jo. Data kertoo: GPU-vuokrahinnat nousevat Nvidian uusimman B200-sukupolven pilvivuokrahinta on noussut +35 % maaliskuussa 2026 kaikkien aikojen ennätykseen, yli kuuteen dollariin tunnilta. Vielä merkittävämpää on, että myös edellisen sukupolven H100-hinnat ovat 18 kuukauden huipussa — $2,59/tunti — vaikka markkinoilla on nyt uudempaa ja tehokkaampaa rautaa. Kun sekä uusi että vanha sukupolvi kallistuvat samanaikaisesti, kyse ei ole yksittäisestä pullonkaulasta. Kyse on siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa nopeammin kuin kapasiteettia ehditään rakentaa. Miksi pessimistien teesi menee pieleen? Teesi nojasi muutamaan oletukseen: 1. GPU:t vanhenevat nopeasti. Ajatus oli, että jokainen uusi sukupolvi tekee edellisestä arvottoman — kuten puhelimet tai kuluttajaelektroniikka. Todellisuudessa H100:n hintatrendi todistaa päinvastaista. Vanhempikin rauta tuottaa arvoa, koska inferenssikysyntä kasvaa eksponentiaalisesti. 2. Datacenter-investoinnit johtavat ylitarjontaan. Investoinnit ovat todellakin massiivisia, mutta rakennusajat ovat pitkiä ja AI-mallien kehitystahti on vielä nopeampaa. 3. Kilpailu painaa hinnat alas. Kilpailua on, mutta se kohdistuu tällä hetkellä asiakkaisiin, ei kapasiteettiin. hyperscalerit ja AI-yhtiöt kilpailevat samoista GPU-resursseista, mikä pitää hinnat ylhäällä. Michael Burry — lyhyeksimyyjä, joka tunnetusti näki asuntokuplan ennen muita — on verrannut GPU-markkinaa juuri tällaiseen ylirakentamiseen. Mutta tällä kertaa analogia ontuu. Asuntokuplassa tarjonta ylitti todellisen kysynnän. AI-laskennassa kysyntä kasvaa nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa, koska mallien parantuessa sama laskenta tuottaa enemmän arvoa. Ennuste: 2026 on laskennan pullonkaulavuosi Uskon, että tänä vuonna näemme todellisen laskennan pullonkaulan. GPU-vuokrahintojen nousu on vasta alkusoitto. Kun uudet mallit — ihmistyötä kasvavissa määrin korvaavat mallit — tulevat markkinoille vuoden 2026 kuluessa, ne luovat uutta kysyntää nopeammin kuin uutta kapasiteettia ehditään rakentamaan. Tässä ympäristössä voittajia ovat ne, jotka omistavat datakeskusinfrastruktuurin ja joilla on nimi jonotuslistalla ostamaan Nvidian seuraavan sukupolven Rubin-alustaa. Voittajia ovat myös kaikki datakeskusinfrastruktuurin rakentamiseen liittyvät yhtiöt, koska kasvavasta kapasiteetista huolimatta se tulee olemaan vielä pitkään pullonkaula. Nykyinen markkinatilanne muistuttaa koronakriisin alkuvaihetta vuonna 2020. Tuolloinkin markkinapaniikki veti mukanaan kaikki osakkeet — myös ne yhtiöt, jotka olivat kriisin suurimpia hyötyjiä. Zoom, Shopify ja pilviyhtiöt myytiin alas yhdessä muun markkinan kanssa, vaikka niiden liiketoiminta oli juuri kiihtymässä. Vasta kun pöly laskeutui, markkina alkoi erotella voittajat häviäjistä. Nyt samasta alennuslaarista löytyy paljon AI-liitännäisiä yhtiöitä.

@Red_2_1 Ja Stadissa. Ei hyvä. iltalehti.fi/kotimaa/a/1508…

Laukaansuussa lentotoiminta jatkuu?

@IlvesToomas Drones over Helsinki, one seems to have possibly fallen near Kouvola. Not good. iltalehti.fi/kotimaa/a/1508…

Hormuz of the North. Ukraine knows how to play the game.