Timo Lotila

@JanOja_ @JaniMakelaFi Tämän pitää olla 3 osapuolen järjestelmä, kuten mobiilivarmenne tai pankkitunnuksilla tunnistautuminen. EU: pitää tehdä raami, että tällainen tarvitaan ja sen jälkeen sille tehdään rajapinta johon järjestelmät liittyvät. EUn ei pidä tehdä applikaatiota.

@TLotila @JaniMakelaFi Järjestelmä, jossa henkilötiedot on hävitetty, vain ikä on liitetty johonkin luotuun id:n (henkilö tai laite) on aina riski. Jossain on aina salaisavain ja tämän haltija tulee olemaan altis korruptiolle. En luota EU:n toimijana tässäkään asiassa.

Viimeaikaiset kannanotot Suomen komissaari Virkkuselta ovat huolestuttavia. Ei voi samaan aikaan väittää puolustavansa sananvapautta ja kehittää keinoja sen rajoittamiseksi. Näpit irti verkon salaustekniikoista, komissio!

@JaniMakelaFi Ilman, että henkilöä tunnistetaan. Luottamusverkkopohjoisilla järjestämillä se on mahdollista. Voidaan kysyä onko henkilö se kuka hän väittää olevansa tai ikäinen ilman, että hänestä annetaan muuta tietoa. Virkkusen esittämä järjestelmä ei ilmeisesti täytä anonyymiteetin ehtoa.

@JaniMakelaFi On tarve saada tunnistautumismekanismi EU alueelle, jolla voidaan tunnistautua eri järjestelmiin. Suomessa toimii mobiilivarmennin ja pankkitunnukset. Nämä toimivat vain Suomessa ja niillä et voi EU laajuisesti tunnistautua. Lisäksi tarvitaan väline jolla voit varmistaa ikäsi 1/2

@anttivesala @ER_Korhola Mitään leikkausta ei tulla perumaan. Kaikesta mistä nyt on leikattu, leikataan lisää.

Sofia Virta (vihr) lupasi äsken #yleAstudio:ssa palauttaa järjestöavustuksiin niistä leikatut rahat. Kaikkea se kannatuspaniikki teettääkin. Voin kertoa, että niitä ei kukaan tule palauttamaan. Sen verran lisäsäästöjä on edessä, ihan hallituspohjasta riippumatta.

@Lifflander @VoltaWagen Toi on sätös, mutta palvelu jolla voit EU tasolla luotettavasti todentaa itsesi on tarpeellinen.

@Lifflander @VoltaWagen Nyt et Suomalaisena tehdä sähköistä allekirjoitusta esim. Saksalaiseen järjestelmään. Onko tämän paras käyttötarkoitus se mihin EU sitä lobbaa, voidaan olla montaa mieltä, mutta tarve tälle on olemassa. 2/2

Ursula vertaa EU:n ikäpassi-sovellusta koronapassiin. Miten kätevää ja tehokasta (vaan myös yhtä tarpeetonta!). Tekniikalle voidaan keksiä loputtomasti uusia käyttötarkoituksia🤷‍♀️ Haluavatko eurooppalaiset todella toisintaa Kiinan systeemin? Miten tuosta eukosta voi päästä eroon?

@JaniMakelaFi Tuuli sähkö ei skaalaa datakeskusten rakentamisen tahtiin. On arvioitu että sähkön kulutus 3-5x vuosisadan loppuun mennessä. Tarvitaan muita vaihtoehtoja jotta on mahdollista pysyä perässä.

Tämä on juuri näin. Datakeskuksia ei pidä ottaa kritiikittä sisään rasittamaan sähkömarkkinoitamme. Tila rakentaa tuulimyllyjä on kansallisomaisuutta, eikä se saa olla kaupan pilkkahintaan.

@janihau77 @MartinPaasi @PeteKarjalainen @rsiilasmaa @villetolvanen Kuinka suuri osa operoinnista tehdään paikallisesti tai Suomessa ylipäätään? Sähkö, ilmanvaihto ja fyysisiin koneisiin ja verkkoon liittyvät kyllä, mutta "bitti" operointi on mahdollista tehdä mistä vain.

juu, kyllä nuo työllistää myös, pitää huomioida muussa rakentamisessa myös kun alkaa kysyntä olemaan kovaa Noin 2000 MW tehoisille uusille datakeskuksille Suomessa (suunnitteilla/ rakenteilla olevat hankkeet) työllisyysvaikutukset ovat seuraavanlaiset: Rakentamisen aikana (rakennusvaihe) •Suoria rakennustyöpaikkoja per hanke: Tyypillisesti 700–1 000 työntekijää huippuvaiheessa (esim. DayOne Nurmijärvi ~560–1000 MW: 1 000 rakennustyöntekijää; Nebius Lappeenranta 310 MW: ~700).61 •Koko 2000 MW:lle: Arviolta 30 000–45 000 henkilötyövuotta kumulatiivisesti vuoteen 2030 mennessä (sis. välilliset vaikutukset kuten alihankkijat, suunnittelu, logistiikka).50 ◦Yhden 100 MW keskuksen rakentaminen työllistää ~3 800 htv kokonaisuudessaan. ◦Vaikutus on voimakkainta rakennus- ja sähköalalla, mutta ulottuu myös muihin toimialoihin. Rakentaminen kestää tyypillisesti 2–4 vuotta per kampus, joten työpaikat ovat tilapäisiä mutta merkittäviä paikallisesti. Operoinnissa / käytössä (sen jälkeen) •Suoria työpaikkoja per hanke: 50–150 korkeasti koulutettua työntekijää per 100–300 MW (teknikot, insinöörit, turvallisuus, ylläpito). Isommissa kampuksissa (esim. DayOne) jopa 200–700 suoraa + välillistä.60 •Koko 2000 MW:lle: ◦Suorat: Arviolta 1 000–2 000 pysyvää työpaikkaa. ◦Kokonaisvaikutus (sis. välilliset kuten huolto, vartiointi, paikallispalvelut): 8 000–10 000 htv/vuosi vuoteen 2030 mennessä.75 Esimerkkejä: •100 MW → suoraan ~100–150 + välillisesti >500. •Google Hamina: ~400 henkeä alueella. •Microsoftin hankkeet: kymmeniä–satoja per rakennus. Yhteenveto taulukko (arviot ~2000 MW kokonaiskapasiteetille) Vaihe Suorat työpaikat Kokonaisvaikutus (sis. välilliset) Huomio Rakentaminen 700–1 000 per iso hanke 30 000–45 000 htv (kumulatiivinen) Tilapäistä, voimakasta paikallista buumia Käyttö 1 000–2 000 8 000–10 000 htv/vuosi Pysyvämpiä, korkeapalkkaisia asiantuntijatehtäviä Lähteet ja konteksti:
Luvut perustuvat FDCA:n, EK:n, Rambollin, yritysten (DayOne, Nebius, Microsoft) ja analyytikoiden arvioihin vuodelta 2025–2026. Suomi on datakeskusbuumissa (suunniteltu kapasiteetti 1,4–3+ GW), ja 2000 MW vastaa hyvin meneillään olevia hankkeita. Työllisyys on parempi kuin usein luullaan, mutta rakentamisvaihe dominoi, ja operointi on pääomavaltaista (vähän työntekijöitä suhteessa investointiin). Välilliset hyödyt (verot, palvelut, energiahankkeet) ovat merkittäviä.23 Jos tarvitset tarkempia lukuja tietylle hankkeelle (esim. Microsoft, Google, DayOne), kerro!

Annoin Helsingin Sanomille haastattelun, jossa nostin esiin yksinkertaisen mutta tärkeän kysymyksen: Mihin Suomen rajallinen vihreä sähkö kannattaa käyttää? Vihreä sähkö ei ole meille vain tuotantotekijä – se on strateginen resurssi. 1/ hs.fi/visio/art-2000…

@SamuliKatainen @FinneChrister Eikö ketjuttaminen kielletty? Kouvostoliitto kunnostautui myös huolella ketjutuksen saralla. Sitten kun viimein suoja-aika loppui niin melkoinen itku ja poru oli kun luuta lakaisi.

@FinneChrister Mikkelissä kuntaliitokset ketjutettiin niin, että henkilöstöllä oli käytännössä ~10 vuoden irtisanomissuoja. Ja uusi liitos olisi startannut taas uuden 5 vuotta.

Onko mitään julkistaloudellisesti typerämpää kuin kuntaliitosten irtisanomissuoja? Yhdistetään — mutta ei uskalleta purkaa mitään. Tuloksena enemmän hallintoa kuin ennen.

@JamesMelville What a beautiful swings those gentlemen still have.

The 90th Masters Tournament has begun with ceremonial tee shots from Jack Nicklaus (86 years old), Gary Player (90 years old) and Tom Watson (76 years old) - who have a combined total of 11 Masters victories between them. ⛳️

@SalomaaTeemu @grok kuinka paljon pitää yli 6000€/kk ansaitsevan maksaa lisää veroja jotta edes puolet 15mrd€ saataisiin veroilla katettua?

Suomi on maa missä 50% ihmisistä luulee, että 15 miljardin euron alijäämät voidaan kuitata verottamalla rikkaita. Eikä edes auta sanoa, että kokonaisveroasteemme onjo euroopan korkeimpia ja monessa verolajissa ollaan lafferin käyrän väärällä puolella. Verotetaan vaan rikkaita.

@pbyrokraatti Onko jossain seuranta dokumentti Milei +1 vuosi ja +2 vuotta? Viimeinen minkä näin oli +0,5 vuotta kun järjestelmä vielä sukelsi.

Villapaitaekonomistien syvä varoitus ennen Milein valintaa. Argentiinalaisten onneksi he eivät kuunnelleet.

@ir_rkp @SarasvuoJari Vastaavaa logiikkaa on hyvä käyttää lainsäädännössä. Kun säädetään uusi laki on syytä tarkastella että mikä aiempi laki/velvoite puretaan.

Sen sijaan, että viesti järjestelmän välttämättömästä uudelleen ajattelemisesta ja visioinnista liittyen talouden tulevaisuuteen ottaisi vauhtia, keskustelu pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.  Perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan - mihin hupenevia rahoja tulee käyttää, mikä on yksilön ja perheen vastuu, mikä on tärkeintä - poliitikkoja ja virkamiehiä työnnetään kulmaan, jossa halutaan kuulla yksittäisiä (pieniä) säästötoimia. Niistä tehdään kirkuvia otsikoita lehtiin ja raadeltavia syöttejä politiikkaan, minkä jälkeen muut poliitikot, oppositio, kansalaiset ja eturyhmät voivat niitä vastustaa. Ei ainakaan tästä! Jostakin, mutta ei tästä! Sama kuvio on toistunut kymmeniä kertoja muutaman viime vuoden aikana. Tänään ilmestyi IS:n haastattelu minusta (ns. pääsiäisjuttu, mutta pitkälti säästöihin keskittyvä) ja HS Kuukausiliitteen juttu budjettipäällikkö Mika Niemelästä. Ensin mainitusta innokkaimmat muut mediat ennättivät heti kertomaan, että Purra ehdottaa hallitukselle uusia säästöjä esimerkiksi eläkkeisiin ja maatalouteen. En kylläkään ehdottanut, vaan kerroin näkemyksiäni tulevien vuosien vaatimuksista eri sektoreilla - ja nimenomaan kaikilla sektoreilla. Kymmenen miljardin säästöt tarkoittavat, että kunnianhimon tasoa pitää merkittävästi nostaa, ja pyhät lehmät raahata budjettipöydälle. Tällainen pohdinta on nähdäkseni mitä tärkeintä valtiovarainministerin hommaa. Toisessa jutussa budjettipäällikkö puhuu tismalleen samasta asiasta. Myös virkamies Niemelä on huomannut, että yksittäisiin leikkauskohteisiin viittaaminen pelkistää huomiota liiaksi, koska media- ja politiikan logiikka toimii niin. Hän on itse ottanut osumaa maaseudun asfalttiteistä ja sotesta ja monesta muustakin suoraan sanoitetusta säästökohteesta. Toimittajien näppärään ansaan eli poseeraamaan saksien, juustohöylän tai moottorisahan kanssa hän ei onneksi suostu. Viesti on kuitenkin sama. Vanhaan tapaan ei voida jatkaa. Huoli siitä, että asiaa ei vieläkään riittävästi sisäistetä, on suuri. Mitä jos demokratian poliittinen prosessi ei pystykään vastaamaan ongelmaan? Mitä jos äänestäjät eivät ymmärrä asiaa eivätkä poliitikot välitä kuin seuraavista vaaleista?  Ongelma on nimittäin poliittinen. Kyse kun ei ole mahdottomuuksista. Niin budjettipäällikkökin todistaa.  Homma on täysin tehtävissä, kunhan lopetetaan näpertely ja löydetään päättäjille munat/vastaavat. Ennen vaaleja on syytä altistaa erilaiset poliittiset visiot ja puolueiden talouspoliittiset linjat rinnakkain julkiselle kritiikille ja keskenään arvioitaviksi. Jos näin ei tehdä, syystä tai toisesta, esimerkiksi koska tiettyä poliittista suuntaa halutaan suojella, tilanne on äänestäjälle epäreilu. Julkisen vallan ydintehtävien määrittäminen, prioriteettijärjestykset ja uusi finanssi- ja talouspolitiikan järjestys - vaikkapa sitten nollapohjabudjetoinnista käsin - ovat hyvä pohja rationaaliselle ja poliittisesti kestävälle tulevaisuuden hahmottamiselle. Valtion menomomenttien automaattinen kasvaminen täytyy joka tapauksessa katkaista. ”Voiko tästä säästää edes vähän?” on parempi muuttaa muotoon ”tarvitaanko tätä oikeasti?”.  Kuva: VN

@kvsaarela "Ilppi kuiskaaja", se kuulostaa paremmalta titteliltä.

Ilmalämpöpumppu on pitänyt vuosia melkoista mekkalaa: takuukorjaajia ja muita ammattimiehiä käynyt ihmettelemässä - kuulemma ominaisuus, ei voi korjata. Nyt meni hermo ja avasin tuon itse - yksi kupariputki resonoi ja nipparilla hoidettu. Taidan alkaa ilppi-ammattilaiseksi.

@IlkkaJLeinonen Halutaanko puu polttaa, vai jalostaa joksikin hieman arvokkaanmaksi? Joka tapauksessa metsää voidaan huoletta käyttää lisää.

Suomen metsien puuston kasvu tuottaa vuosittain yli 200 TWh aidosti uusiutuvaa, fossiilitonta energiaa. Energiaomavaraisuus ja huoltovarmuuden turvaaminen saavutetaan kyllä ilman turvettakin.

@SFjder Jos toiminta on "arvokasta" ei hallinnon osuus saa olla yli 50%

No jos ei ole vaikutusta,pitää lopettaa kaikki valtionavustukset järjestöille. Miksi me veronmaksajat pitää tukea järjestöjä,kun vaikuttaa siltä että puolustuskyvyttömiä vanhuksia hoitolaitoksissa ei hoideta kunnioittavalla tavalla. #järjestötuet hs.fi/politiikka/art…

@NiemistoJari Ja omarahoitus ei saa "pelastaa" tältä. Jos saat STEA avustuksia palkkakatto koskee sinua.

Nyt on kunnon alku tälle savotalle. Lisää vaan pökköä pesään ja hallintorälssi kuriin.

@willerydman Ja toimintakertomus sekä tilinpäätös tiedot on toimitettava ennen tukipäätöstä. Ja koska valtio rahoittaa niin ne ovat julkisis

Olen päättänyt, että jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön avustuksia saavien järjestöjen työntekijöillä on palkkakatto: stea.fi/stea-avustuksi… Jatkossa avustuksia saavan järjestön työntekijän palkka saa olla korkeintaan 75 000 euroa vuodessa. Tämä leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöpomojen nykyisiä palkkoja selvästi. Uuden palkkakaton ylittäviä palkkoja on tällä hetkellä noin 200 järjestöpomolla. Tämä ensimmäisenä järjestöavustusuudistuksenani. Jatkoa seuraa.

@MVirtanen @merentie Toki nyt on hyvä pelata ns. pitkää peliä. Ehdolle nyt, pärjätä jotenkin, nousta tietoisuuteen ja 2036 homma kotiin. Kuka 40-50 vuotias poliitikko lähtisi nostamaan itseään "valtiomies" luokkaan.

@merentie Pahoin pelkään, että Stubbin uudelleenvalinta ratkeaa suunnilleen ääniosuuksin 80-20. Ainoa joka voisi edes jotenkin kunniallisesti käydä häviämässä on Li Andersson.

Luulenpa, että on aika aloittaa presidenttipeli. Nimittäin jos nykyisen tp:n haastajat aikovat ihan tosissaan voittaa 27. tammikuuta 2030, harjoittelu on aloitettava nyt eikä ensi viikolla. Stubbin suvereenit esiintymiset maailman mediassa voivat olla hyvä lähtökohta: Eikö olekin pienelle maalle haitaksi, että meidän päämiehemme kerää niin paljon huomiota? Eihän Lauri Kristian Relanderinkaan ulkomaanmatkailusta ollut mitään hyötyä. Parempi pysyä kotona ja pitää suuta soukemmalla! Jotain tuohon suuntaan? youtu.be/ubZeguAk0fM?is…