Juha Mikkonen, PhD

My PhD Dissertation "Intersectoral Action for Health: Challenges, Opportunities, and Future Directions in the WHO European Region" (2018) is available at tinyurl.com/ybfscvbn

@lasse_kivinen Kyseessä on Suomen virallinen tilastotieto, josta on laatuseloste sekä vuosikymmenien aikasarja: thl.fi/tilastot-ja-da… Jos ei ole mitään järjellistä sanottavaa niin mene jollekin toiselle sivulle kirjoittamaan. Blokkaan seuraavasta.

@JMikkonen THL:n kysely. Autoliiton kysely jäseniltä: suomalaiset autoilijat haluavat edullisempaa bensiiniä

Alkoholipoliittiset mielipiteet 2026: Suomalaiset eivät enää halua viinejä ruokakauppoihin – tyrmäys myös alkoholin kotiinkuljetukselle. suomenmaa.fi/uutiset/thln-k… Hallitus suunnittelee alkoholin saatavuuden laajentamista, mutta suomalaiset eivät sitä halua. 👉🏻 72 % suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana (55 %) tai toivoo tiukennuksia (17 %). Väljempää haluaa enää 20 %. 👉🏻 Lähes 78 % suomalaisista epäilee, että kotiinkuljetuksen ikäraja- ja päihtyneille myyntikiellon valvonta ei toimisi käytännössä (ei lainkaan 41 %, melko vähän 37 %). 👉🏻 Väkevät alkoholijuomat päivittäistavarakauppaan haluaa vain 14 % suomalaisista, eli 86 % ei halua väkeviä alkoholijuomia ruokakauppoihin. 👉🏻 58 % haluaa säilyttää yksinoikeusjärjestelmän alkoholihaittojen rajoittamisen keinona. Luottamus Alkoon yhteiskunnallisena toimijana on toiseksi korkein kaikista mitatuista instituutioista (poliisin jälkeen!) – 7,8/10. Hallitukseen luotetaan 5,5/10. Suomalaiset haluavat pitää kiinni toimivasta kansanterveyden huomioivasta alkoholipolitiikasta. Ei päihteiden saatavuuden lisäämistä, ei alkoholin kotiinkuljetusta. Päättäjien olisi aika kuunnella. Lähde: THL, Alkoholipoliittiset mielipiteet 2026, Tilastoraportti 4/2026, Suomen virallinen tilasto (SVT). julkari.fi/items/7afb9799… #päihdepolitiikka #alkoholipolitiikka #kansanterveys #kansantalous @STM_Uutiset @valtioneuvosto @SuomenEduskunta @kokoomus @PetteriOrpo @MiaLaiho @OskariValtola @vayrynenville75 @wickstromhenrik @SillanpaaPia @RintamakiAnne @HiluKemppi @MattilaHanna @kibefi @LindenAki @MaaretCastren @persut @ir_rkp @LindgrenJussi @NikoOhvo @Maanselka @willerydman @sfprkp @adleande @Demarit @AnttiLindtman @KristaKiuru @vihreat @VirtaSofia @keskusta @anttikaikkonen @vasemmisto @minjakoskela @Kdpuolue @SariEssayah @PaiviRasanen @mikapoutala @sannigrahn @laurarissanen @T_Puumalainen @vmn1005 @mika_salminen

Ykköskohdasta toki samaa mieltä. Valitettavasti palvelujärjestelmässä tehdään paljon asioita, jotka eivät varsinaisesti tuota terveyshyötyä. Kolmoseen sanoisin, että väestön terveyden edistäminen on myös lakisääteistä lähtien perustuslaista (19 §). Väestö- ja yhteisötason terveyden edistäminen ei kuitenkaan ole palvelu perinteisessä mielessä vaan toimintaa. Tästä pitkälti Suomessa vastaa kolmas sektori, koska yhteisö- yksilöpreventio on jo leikattu julkisella sektorilla minimiin. Ennaltaehkäisyn unohtaminen kuormittaa palvelujärjestelmää; juhlapuheissa pidetään tärkeänä mutta käytännön panostukset eri asia. Kannattaisi asentaa siltaan kaiteet, eikä ainoastaan pelastaa hukkuvia.

@JMikkonen Keskustelemme enemmän ja enemmän seipäistä. 1) Raportointi, seurantabyrokratia tai niiden raskaus ei synonyymi vaikuttavuudelle tai validille valvonnalle 2) Et ehkä tunne lainsäädännöllisen sote-puolen seurantamekanismeja 3) Lakisääteisten sote-palveluiden rahoitus etusijalla

Järjestöille verorahoja satoja milj./vuosi. Tarkka luku ei tiedossa. Yhteiskunnallisesta hyödystä ja vaikuttavuudesta niukasti luotettavaa tietoa. Poliittiset sidokset ohjaavat rahat tukiverkostoille. Voiko järjestelmää uudistaa, vai onko se purettava? yle.fi/a/74-20213957

Voihan sen noinkin lukea, vaikka itse viittasin lähinnä raportoinnin ja seurannan määrään. Todellakaan julkisella sektorilla ei ole vastaavaa seurantabyrokratiaa, siis millainen sote-järjestöille on rakennettu. Ehkä et tunne tätä puolta. Arvelen, että alan ihmiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisen ongelmat ovat jokseenkin tuttuja.

@JMikkonen En usko, että ajaa STEA-järjestöjen asiaa, jos vetoaa populismiin omaa järjestöaktivismiaan puolustaessa, mutta samaan hengenvetoon väittää, että lakisääteisten sote-palveluiden rahojen käytön, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seuranta ei ole samalla tasolla kuin järjestöjen.

Nyt on leikattu järjestölähtöisestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä 140 milj. eli yli kolmasosa. Eiköhän saisi riittää. Julkisen sektorin palveluiden sekä prosessien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta ei kyllä seurata mitenkään kattavasti ja systemaattisesti. Rahojen seuraaminen ei sama asia kuin toiminnan tuloksellisuus Jos ongelmien vaikuttavaan ennaltaehkäisyyn ei panosteta niin kustannukset senkun tulevat kasvamaan.

@JMikkonen Keskustelu ei STEA:sta. Julkisen puolen lakisääteisten sote-palveluiden sekä tutkimuksen rahoitusta seurataan erittäin tarkasti. Kun lakisääteisiin palveluihin ei riitä raha & terveyspalveluita ajetaan alas, selvää, että STEA-järjestonkin hyötyjä tulee tarkastella kriittisesti.

OKM:n hallinnonalalla ei ole STEAn kaltaista kattavaa virkamiesvalmistelua arvioinnin osalta. Nythän hallitus on päättänyt sulauttaa STEAn osaksi STM:n rakennetta. Tämä tarkoittanee sektorin nykyisestä kattavasta seuranta- ja arviointitoiminnasta luopumista ainakin nykyisessä laajuudessa. Pidän hyvänä, että väärinkäytökset huomataan. Arvioinnin ja seurannan alasajo STM:n sektorilla taas luonnollisesti tarkoittaa aloituksen kaltaista lisääntyvää politisoitumista, jollei mitään palomuureja tehdä.

@JMikkonen @NummelinP Puhut STEA:sta. Alkuperäinen postaus ei koskenut STEA:aa. Suomessa vajaa 100 valtionapuvirastoa, joista moni jakaa rahaa erilaisille järjestöille. Tiukka raportointi ei ole tae siitä, että rahoja käytetään oikein. Tästä kävimme ketjussa keskustelua. hs.fi/alueet/art-200…

En ole kuullut, että julkisella sektorilla toimitettaisiin jatkuvalla syötöllä satoja tuloksellisuusselvityksiä ja raportteja, kuten STEA-avustetussa toiminnassa tehdään. Raportointia on vain lisätty ja kaikki se on toki pois varsinaisesta toiminnasta. Omassa yhdistyksessä laillisuustarkastus kesti yhden vuoden ja saimme puhtaat paperit. Kyllä siinä ajassa on jokainen tosite varmaan ehditty läpikäydä. Jos puhutaan ulkopuolisesta tieteellisestä arvioinnista niin sille ei annetta resursseja, joten sitä ei voi odottaa. Pidän tätä argumentaatiota hieman populistisena. Kannattaa tutustua kenttään ja sen valvontaan.

@NummelinP Vaikutusten arviointi perustuu pitkälti järjestön oma-arviointiin (subjektiivinen), jonka pohjalta STEA tekee oman asiantuntija-arvionsa. Kun raporttien mittarit ovat hyvin kirjavia ja kvalitatiivisia, niiden faktisuus hyvin haastava todentaa. Uudistuksia tähän ehdotettu.

Valtio-omistajan tulee ohjata siihen suuntaan, että yhtiö toimii perustehtävänsä mukaisesti jos siinä on lipsumista. Yksinoikeusjärjestelmän yksi keskeinen kansanterveydellinen etu on rajoitettu noin 370 erikoismyymälän verkosto, vrt. vaihtoehto jossa viinit ja viinat myynnissä lähes kaikissa ruokakaupoissa ja muissa vähittäismyyntiluvallisissa paikoissa (4200). Jos lasketaan mukaan ulosmyyntiä tekevät ravintolat niin menee yli 6000:n. Alkoholin määrällä arkisissa ympäristöissä on suuri merkitys myös päihdehaittojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta, ei vain alkoholiriippuvaisten tai toipuvien kannalta. Tässä hyvä ja kattava julkaisu teemasta: WHO (2025). Nordic alcohol monopolies: understanding their role in a comprehensive alcohol policy structure and public health significance. WHO Regional Office for Europe. iris.who.int/handle/10665/3…

@JMikkonen Nykyisellään ALKO ei toimi tämän tavoitteen mukaisesti.

Järki käteen, hallitus! – Lukuisat asiantuntijat ovat muistuttaneet, että alkoholilain keskeinen tarkoitus on kulutuksen vähentäminen. satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2… "Päihteistä seuraavat moninaiset haitat eivät kosketa vain yksilöä, vaan koko yhteiskuntaa. Se on inhimillisesti kallista, mutta myös taloudellisesti kestämätöntä. Tässä tilanteessa jokainen toimi, joka helpottaa päihteiden saatavuutta, on yksiselitteisesti väärää politiikkaa, johon meillä ei ole varaa." Järkevä kirjoitus, kiitos @Eeva_Kalli

Toinen eduskunnan kuulemista eu­roop­pa­oi­keu­den asi­an­tun­ti­jois­ta arvioi, että Suomi voisi rajoittaa EU-maista etämyynnillä ostettavien alkoholijuomien vahvuuksia. yle.fi/a/74-20212491?…

@juhoputkonen Kuten kirjoitin, jos ennaltaehkäisyyn ei panosteta niin ongelmat lisääntyvät, ja maksettavaa on enemmän.

@JMikkonen Tuo on ihan täyttä poliittista höttöä. Juuri sitä vastuuttomuutta miksi tämä maa on tässä tilassa. Terveydenhuolto tuotetaan ja maksetaan veroilla. Sote järjestöt alas ja tärkeimmät osat sieltä sote alueiden vastuulle.

Julkista taloutta ei tasapainoteta vain leikkauksilla, vaan ennen kaikkea vähentämällä niitä ongelmia, jotka synnyttävät kalleimmat kustannukset. Tutkimus osoittaa, että ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka on pääsääntöisesti tehokkain tapa pienentää sote-menoja pitkällä aikavälillä. Suomessa merkittävin osa tästä ehkäisevästä työstä on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vastuulla. Ennaltaehkäisevästä työstä kiinni pitäminen ei ole ylimääräinen meno, vaan kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti viisas investointi. Toivon päättäjiltä halua ajatella Suomen etua pidemmällä tähtäimellä. @VMuutiset @ir_rkp @persut @STM_Uutiset @KaisaJuuso @sannigrahn @PetteriOrpo @kokoomus @adleande @sfprkp @SariEssayah @KDpuolue @IkonenAK @MatiasMarttinen @SakariPuisto @mikapoutala @marileenat @STEA_fi

@Hillokunkku Rahoitus on jo julkista. Käytännössä lienee mahdotonta saada ammattitaitoista ja koulutettua johtoa vetämään isoa organisaatiota 2000 euron palkalla. Useilla erityisryhmiä koskevilla aloilla kovimmat ammattilaiset ovat järjestöissä.

@JMikkonen Järjestökentälle voidaan muös säätää palkkakatto, jos suomalaisen mediaani ansio on 30 000 vuosi, tämä varmasti riittää vaikka mieli ry:n johtajille. Samoin rahoitus julkiseksi, väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

@PeteUrpola Järjestösektorilla on kyllä ihan ammattilaisia töissä. Ennaltaehkäisevien ja erityisryhmiin kohdistuvien varhaisten toimien osalta niitä ammattilaisia on erityisesti järjestöissä. Sote-järjestöt ovat tältä osin olennainen osa suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää.

@JMikkonen Tämä on kyllä niin läpinäkyvää lobbausta että oksat pois. Järjestöjen vaikuttavuudesta on todella heikosti mitään objektiivista näyttöä. Juhalta jäi "vahingossa" mainitsematta, että oikea *näyttöön perustuva* hoito ja ennaltaehkäisy hoidetaan kyllä ihan ammattilaisten toimesta.

Kannatatko esimerkiksi alkoholin ja muiden päihteiden saatavuuden lisäämistä sekä pikakuljetuksia koteihin? Ajatteletko, että sillä jotenkin edistetään suomalaisten työ- ja toimintakykyä? Onnistunut yksilö- ja yhteisötason ennaltaehkäisy nimenomaan vähentää niitä kustannuksia. On hölmöläisen hommaa keskittyä vain kalliiseen ongelmien korjaamiseen, ja unohtaa ongelmien syntyyn vaikuttavat taustatekijät. Kustannukset varmasti kasvavat.

@JMikkonen Eli jos meidän ikäjakauma on erilainen kun muissa maissa niin sillä on suora vaikutus terveydenhuollon menoihin. Emme pysty rahoittamaan yhtyä hyviä terveydenhuollon palveluita koska työssä käyviä on suhteessa liian vähän.

Terveyden edistäminen ja terveyden määrittäjiin vaikuttaminen ei ole "palvelu" vaan laajempi strateginen prosessi. Tätä prosessia voi kuvata yksilö,- yhteisö- ja yhteiskuntatason toimintana. Jos otetaan ajankohtainen esimerkki yhteiskuntason toimista niin hallitus haluaa kuljettaa pikana alkoholia suomalaisten kotiovelle, vaikka kaikilla on tiedossa, että kyseessä on eniten haittoja aiheuttava päihde, jolla on kaksi päävaikutusta kansantalouteen, alkoholi 1) lisää julkiselle sektorille koituvia kustannuksia ja 2) vähentää veronmaksajien määrää (sairaudet, kuolemat, työkyvyttömyys jne.). Riskit kohdentuvat etenkin jo ennestään riskiryhmiin, haitat polarisoituvat ja terveyden eriarvoisuus lisääntyy. Talouspoliittisesti tässä ei ole minkäänlaista järkeä. Ottawa Charter on edelleen ajankohtainen: who.int/teams/health-p…

@JMikkonen Tottakai se on palvelu minkä hyvinvointivaltio tuottaa ja sen tuottaminen maksaa. Ei terveydenhuolto tai mikään muu hyvinvointivaltion osa-alue ole olemassa itsestään, ilman rahoitusta. Suomen tuottamien palveluiden pitääkin olla sillä tasolla mihin meillä on rahaa.

@juhoputkonen Ennaltaehkäisystä puhuminen palveluna on liian suppea näkökulma. Järjestölähtöinen väestö- ja yhteisötason terveyden edistäminen on toimintaa, ei ostettava ja myytävä ”palvelu”.

@JMikkonen Muissa Pohjoismaissa talous on kunnossa. Eihän mikään valtion voi etukäteen vaan päättää että tuotetaan palvelut välittämättä rahoituksesta. Tuhannet järjestöt ovat täysin idioottimainen tapa organisoida ja tuottaa nuo palvelut.

@nokimies88 Ennaltaehkäisystä kyllä puhutaan juhlapuheissa, mutta käytännön toteutus ja panostukset jäävät liian usein ohuiksi.

Ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että estetään jotain tapahtumasta tai ilmenemästä. Terveyspolitiikan näkökulmasta silloin vaikutetaan eri riskitekijöihin ja riskiolosuhteisiin, jotka ovat määrittävät terveyttä. Vaikuttaa voidaan yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Kustannustehokkainta on vaikuttaa koko väestötasoon (vrt. yksilötason interventiot), mutta samansuuntaisia toimia tarvitaan kaikilla tasoilla.